Oli ilta. Myöhäinen ilta. Oli nälkä, kova nälkä. Ja sitä raparperia. Mainitsin jossain kommentissa tuossa aikaisemmin, että teimme mimmun kanssa yhtenä päivänä possun sisäfilettä jonka kanssa oli raparperiä. Tai no, mimmu sen oikeastaan teki, kun olin kiinni töissä. Pääsin kuitenkin maistelemaan lopputulosta. :) Mietin, että ohje toimisi varmaan aika hyvin perunamuusin kanssa, mutta hieman minusta raparperin maku jäi irralliseksi siitä possusta kuitenkin, vaikka sinänsä ruoka ihan hyvää oli.
Kotitaloustieteisiin sekaantunut ystäväni M harmitteli tuossa taannoin, kun Suomessa ei ole tarjolla Englannissa paljon käytettyjä makeampia, pimeässä kasvatettuja raparpereita. Kupletin juoni on kai se, että annetaan kevätauringon herättää taimi ja laitetaan se sitten kasvamaan vartta johonkin pimeään. Näin kasvatettu raparperi ei muutu lainkaan vihreäksi vaan pysyy pehmeämmän makuisena koko kasvuaikansa. Nämä tässä ohjeessa käyttämäni raparperit olivat kuitenkin niin nuoria ja hentoja, että suurin osa oli kokonaan punaisia varsia. Äidillä on ihan valtava raparperipenkki ja kävin kotikotona käydessäni raparperivarkaissa äidin kasvimaalla :)
Tein yhden epäonnistuneen yrityksen yhdistää parsaa ja raparperia, jossa lopputulos oli lähinnä kummallinen;) Tästä sensijaan tuli hyvää. Raparperi tarvinnee jotain pehmeän makuista kaverikseen ja pähkinäinen kvinoa sekä melkein makeat punaiset linssit sopivat siihen hyvin. Oman osansa makupalettiin tuo myös runsas, paahdettu voi yhdistettynä valkoviiniin. Tuo yhdistelmä harvoin pettää.
En tullut punninneeksi tarkkaan kvinoan, linssien ja raparperin määrää, mutta laitoin linssejä ja kvinoaa n. yhtä paljon. Raparperia tuli ruokaan joku 4 pientä, punaista vartta eli n. 2 isompaa raparperin vartta.
Olen tehnyt kanaa tällä tavoin jo joskus kauan sitten, mutta nyt ohje muistui mieleeni kun jäkaapissa oli kanaa. Kuulin muuten, että jotkut valmistajat saattavat liottaa kanan maustamattomia pihvejä suolaliemessä ennen pakkaamista. Jos aiotte käsitellä itse ostamaanne kanaa kotona, kannattaa tarkistaa mitä valmistusaineluettelossa on. Jos kana on valmiiksi suolattu tehtaalla, sitä ei oikein onnistu marinoimaan enää kotona (kana on kyllästynyt suolaliemellä) ja etenkin tässä ruuassa kun kana kääritään suolaiseen kinkkuun, suolaa voi tulla liikaa. Monesti kanaa ostaessa tulee vaan katsottua että joo, ei ole marinoitu ja heitettyä kärryyn. En ollut osannut ajatella, että kana voi olla suolattua.
Kanaa saltimbocca (n. 4:lle)
Paketti kanan filepihvejä, au naturel (4 kpl)
1 paketti serranoa tai procuttoa
salvian lehtiä (8 kpl)
4 pientä keväistä raparperin vartta tai 2 isompaa
n. 1,5 dl kvinoaa huuhdottuna kylmässä vedessä
n. 1,5 dl linssejä huuhdottuna kylmässä vedessä
n. 30g voita
n. "lasillinen" valkoviiniä - lorautin pullosta suoraan pannulle, ehkä n. 1,5 dl.
vettä
pippuria
(suolaa)
Laita huuhdotut linssit ja kvinoa uunivuokaan. Laita jokaisen kanafileen päälle kaksi salvian lehteä ja kääri kana kahteen siivuun serranoa tai procuttoa. Laita uuni kuumenemaan n. 180 asteeseen. Keitä vettä vedenkeittimellä kiehuvaksi nopeuttaaksesi valmistumista koska olet hurjan nälkäinen. Voit kaataa jo desin-puolitoista vettä linssien ja siementen päälle, pilkkoa pinnalle huuhdellut, ohuelti kuoritut raparperit ja nostaa vuuan uuniin odottamaan kanoja.
Kana oli jäätynyt jääkaapissa ja koska kello oli paljon, täydellisestä kokkauksesta oltiin kaukana, mutta hyvää oli silti!
Kuumenna pannu tosi kuumaksi ja laita puolet voista pannulle. Anna voin sulaa ja lisää sitten 2 filettä pannulle. Paista fileisiin kauniin ruskea pinta ja siirrä paistuneet fileet siementen päälle odottamaan. Lisää loppu voi ja toista sama lopuille kahdelle fileelle. Lopuksi kaada valkoviini pannulle ja kun valkoviini ja voi ovat sekoittuneet kaada liemi pannulta kanojen ja linssien päälle. Tarkista, että nestettä on vuuassa n. kanoihin asti, että linsseillä ja kvinoalla on jotain mitä imeä itseensä.
Anna kanan kypsyä loppuun ja kvinoan kypsyä uunissa n. 20 min. Kvinoan voi tehdä myös kattilassa tai vettä kiehauttamatta, mutta kylmällä vedellä kvinoa kpysyy uunissa pidempään ja kana saattaa jo ehtiä kuivamaan.
Koska olin laiskalla päällä arvostin kovasti tälläistä "yhden vuuan ruokaa". Raparperistä tuli voin ja valkoviinin hellimänä oikein hyvää ja se sopi makuna yhteen pähkinäisen kvinoan kanssa ihan loistavasti. Salvia ja serrano sopivat makuyhdistelmään myös loistavasti.
Paremman arkiruuan kanssa voit tarjoilla vaikka vihreää salaattia kirsikkatomaateilla ja avokadolla.