Yllätyksiä ja ohraa

Kaupunkiinpaluu mökiltä oli väistämättä edessä sunnuntaina, vaikka vielä juuri ennen pulahdimme 23 asteiseen meriveteen ja sanoin V:lle, että ei kyllä yhtään innostaisi lähteä vielä.

Tämä kesä on ollut lämpimien säiden osalta ihan loistava kaikille yrteille, chileille ja tomaateille. Olettaen tietysti, että ne saavat vettä ja valoa - krhm, molempia sopivassa suhteessa. Vähän minua riipaisi jättää mökillä iloisesti kasvava habanero automaattikastelun armoille, kun pari viikkoa aiemmin kotona käydessämme jouduin toteamaan, että kotiin automaattikastelulle jätetty pink habanero oli hukkunut. Tai ainakin melkein, ehkä.




Vai mitäs sanotte? Kaikki lehdet ovat kuolleet joo, mutta sinnikkäästi jokin pieni verso yrittää vielä olla elossa. Vaikea sanoa jaksaako se selviytyä, mutta toivon kovasti niin. Jos nyt jotain opittavaa tästäkin episodista on, niin älkää jättäkö chilejä altakasteluruukkuun jos käytätte automaattikastelua. Vähemmän toimivaa...

Saviruukussa kasvanut lemon drop on selvinnyt ilman hellää huomaani ihan hyvin. Se on tehnyt oikein ilahduttavasti satoa ja olen jo chiliä vähän käytellytkin. Oikeasti, lemondrop on kyllä aji cristalin ohella löytämistäni chileistä tähän asti parhaiten suuhuni sopiva käyttöchili. Molemmat noista ovat aromaattisia, sopivan vahvoja ja todella monikäyttöisiä.




Ja ylipäätään olen ollut ihan älyttömän hämmästynyt miten salviat rehottavat, timjami kasvaa kuin rikkaruoho, kirsikkatomaatti ei pysy lestissään ja rosmariinikin, joka yleensä on niin hankala kasvatettava on täällä kotona innostunut tekemään valtavat määrät puumaista vartta. Vaikka olen napsinut sitä ahkerasti mukaan mökille loman alussa, tarkistusvisiitillä ja nyt loman jälkeen, sitä vaan riittää.




Ja viime vuonna istuttamani salkoruusu - se on ainakin yli kolmemetrinen ja kasvaa talon katon reunan yli... Mökillä taas petuniat ovat ihan villinä. Kun noita kasveja katselee, melkein sitä kaikesta kuumuudesta huolimatta toivoo, että aina olisi tällaisia kesiä... ;)

Mutta lomanjälkeisiä yllätyksiä ovat tarjonneet muutkin kuin rehottavat yrtit ja nuutuneet chilit.

Viime keväänä kun sekä minä että V olimme Ihan Liian Kiireisiä, sain toteutettua pitkäaikaisen unelmani sännöllisestä ulkopuolisesta siivousavusta. Homma on mennyt ihan hyvin tähän asti, mutta lomalle lähtiessä tuumasin, että turhaan se siivooja tyhjää kotia puunaa. Niinpä laitoin firmalle mailia ja pyysin, että he lomamme aikana tekisivät muutaman hieman erilaisen projektin perussiivouksen sijaan, mm. pesisivät jääkaapin ja uunin.

Kesäloma-ajelulla...

Kun sitten kävimme kotona lomallamme, jääkaappi oli siivottu. Mutta samalla kun jääkaappi oli pesty, sieltä oli kysymättä heitetty pois kaikki Chiantista roudatut punapippurihillot, Jamaicalta V:n tuomat pickapeppa saucet, Meksikolaiset cholula - kastikkeet ja Riitta-rouvan (a.k.a Rva R), New Orleansista tuomat maustekastikkeet, noin niinkuin muun muassa. Enkä oikeastaan muista, missä vaiheessa mieleeni juolahti vilkaista myös pakastinta. Koska siitä ei ollut sovittu mitään olin melko hämmentynyt kun se oli Aivan Tyhjä. Mimmu, joka oli todistamassa tuhoa ei saanut sanaa suustaan.Hän henkäisi syvään ja peitti suunsa kädellään. Ja ne silmät! Minua lähinnä huvitti kun pääsin yli ahdistuksesta: Miten kukaan voi tehdä näin?

Kun lähdimme lomalle, pakastin oli niin täynnä, ettei sinne mahtunut enää edes jääpaloja.

Nyt siellä oli 2 vajaata pulloa minttuviinaa ja peurapaisti. Se, miksi äidiltäni saatu peurapaisti oli saanut armon tuhon edessä on minulle edelleen mysteeri. Mutta poissa olivat haukipihvit, kaikki itse keitellyt liemet, kilon pussi kampasimpukoita, puoli kiloa jättikatkarapuja, pari ankan rintaa, kaikki marjat ja sienet sekä yrtit ja erikoiset chilit jotka mimmu toi minulle pakasteena sanomalehtiin käärittynä ja kylmälaukussa Tampereelta... Mitä nyt voitte kuvitella pakastimessani olevan. Kaikki paitsi minttuviina ja peurapaisti oli hävitetty. Kyllä, myös jääpalat, pakastusrasiat ja -pullot olivat poissa.

Otin kuvan näyttääkseni teille, miltä pakastimeni ei koskaan näytä ;) Behold.

Kylmäkallet laitoin pakkaseen kun tulimme kotiin, pakastin oli oikeasti ihan tyhjä.

No, nyt olen sitten keskustellut tämän nimeltämainitsemattoman firman kanssa ja heidän luvattuaan korvata pakkasen sisällön yrittänyt keksiä arvoa hävitetyille tuotteille. Se ei vain ole kovin yksinkertaista: ensinnäkin on hirveän vaikea laskea arvoa itse tehdyille liemille, säilykkeille ja ruuille. Toisekseen, kuka muistaa pilkulleen mitä siellä tupaten täydessä pakkasessa oli? No, onneksi tämän vuoden chilit ja yritit olivat vielä penkissä turvassa. Hyvä puoli tietysti on, että nythän niille on sitten tilaa... ;) Vitsailin V:lle, että uskallanko pyytää enää pesua vaikka lattialle; mitä jos kaikki huonekalut häviävät samalla? ;)

ohraa ja grillivihanneksia sekä grillattua ananasta...

Mutta ettei menisi ihan päivittelyksi ja ihmettelyksi laitetaan tähän resepti, jota Pastanjauhannan Rosmariini kovasti kyseli minulta. Teen lopulta aika usein ohraa lisäkkeeksi, mutta blogattua sitä on tullut ihan tavattoman harvoin.

Rosmis ja Pippurimylly tykästyivät kokkaamaani hedelmäiseen ohraan, jonka pyöräytin lomalla vähän fiilispohjalta. Kun nyt tänään illalla teimme hyvin tämän tyyppistä sinappikanaa grillistä, päätin tehdä lisäkkeeksi ohraa, että voisin mitata jotain määriäkin. Vaikeki se nyt niin tarkka ole, tähän voi laittaa mitä on ja haluaa. Ohra on niin aromaattista, että siitä saa helposti hyvää.

Minulla on tapana usein kierrättää edelliseltä päivältä jääneet grillikasvikset ohran mausteeksi ja Pastanjauhajien saamassa versiossa oli tuolloin grillattua kesäkurpitsaa, paprikaa ja ananasta. Kun jääkaappini on nyt loman jälkeen niin puhdas ja puleerattu kuin on, käytin hedelmäisenä lisänä ostamiani aprikooseja. Kieltämättä grillistä tullut maku sopii ohran kanssa hyvin, joten jos haluatte hyvää ohralisäkettä grillatkaa pikkuisen liikaa kasviksia ja hedelmiä ja kierrättäkää ne. :)

Äitini ja sisareni rakkaudella kasvattamia ihanuuksia...

Toinen asia mistä oli puhetta tämän lisäkkeen osalta oli chilin määrä. Jos chiliä ei ole, käytän usein cayanne - pippuria "muutaman tomauksen verran". Nyt minulla oli miedohkoa chiliä joten pilkoin sitä. Laitoin tähän 1,5 chiliä, mutta yksikin olisi varmaan riittänyt. Mimmun lehtipersiljatkin ovat jo loppu, niin että laitoin yrtiksi kaupasta ostamaani korianteria. Korianteri taas huutaa vähän limeä... ja niin siinä sitten edettiin; tämänpäiväisiin ohriin meni myös limen mehua. Kokeilkaa, varioikaa ja etsikää itseänne miellyttävä yhdistelmä.

Hyvää oli, tänäänkin.




Nellen hedelmäinen ohralisäke (n. 5:lle)

1 litra kasvis- tai kanalientä
3 dl ohrasuurimoita, esikeitettyjä, kokonaisia
1-2 kevätsipulia
reilu 1 tl garam masalaa
1-2 valkosipulin kynttä
30-40g voita (timjamilla maustettua chilisuola hifivoita tai kuten mökillä, ihan itseään ilman mausteita)
1/2tl kanelia
100-150g hedelmää (grillattua ananasta, kypsää aprikoosia tms)
... ja jos on grillivihanneksia jämänä, pilko nekin mukaan!
n. 1 dl rusinoita, keltaisia rusinoita tai vaikka pilkottua taatelia
muutama tomaus cayenne-pippuria tai chiliä, n. 1-1,5 pientä punaista chiliä vahvuusluokka 5
3 rkl hunajaa
2-3 rkl vaaleaa balsamicoa
3-4 rkl hyvää oliiviöljyä + oliiviöljyä paistamiseen
suolaa ja pippuria maun mukaan
nippu lehtipersiljaa tai korianteria silppuna
(1/2 limen tai sitruunan mehu, ei pakollinen mutta sopii korianterin kanssa)

Vaihe 1:



Kiehuta ohrasuurimoita kasvisliemessä kunnes ne pehmenevät, n. 30 minuuttia. Kun suurin osa vedestä on imeytynyt ohraan sammuta levy, peitä kattila kannella ja jätä ohra imemään loput nesteestä itseensä (ainakin 15-20 min). Ohra vain paranee hautuessaan kannen alla. Jos valmistelet kiireistä illallista voit jättää ohran imeytymään kannen alle pidemmäksikin aikaa ja vain paistaa ohran juuri ennen tarjoilua.

Vaihe 2:

Hienonna sipulin mukula ja kuullosta sitä hieman öljyssä ja voissa. Lisää garam masala ja chili tai cayanne, kaneli sekä silputtu valkosipuli. Sekoita kunnes mausteet alkavat tuoksua.

Kaada sekaan ohrat ja paista niitä käännellen voi-öljy-mausteseoksessa. Pilko mukaan mahdolliset grillivihannekset, hedelmät ja kaada mukaan rusinat. Sekoita, niin että mausteet ja lisäkkeet kunnolla leviävät ohran sekaan. Maista ja lisää tarvittaessa garam masalaa tai kanelia. Lisää sitten mieto vaalea etikka tai vaalea balsamico sekä öljy. Lisää hunaja. Sekoita ja tarkista maku. Mausta suolalla ja pippurilla.

Juuri ennen tarjoilua sammuta levy ja siirrä pannu pois tulelta. Sekoita mukaan silputtu kevätsipulin varsi, tuoreet yrtit ja halutessa limen tai sitruunan mehu.

Tarjoa hedelmäinen paistettu ohralisäke esimerkiksi sinappikanan tai vaikka hunajamunakoisojen kanssa.

Ryytimaa vai kukkapenkki?

Muistattekos kun jossain vaiheessa sanoin, että vien kasvattamiani taimia ryytimaahan, mistä myyrät ne nopeasti ahmaisivat kitaansa. Noh, ihan kaikki taimet eivät päätyneet myyrille, vaan istutin osan kukkapenkkiin tänne kotiin. Olin varma, että citykanit tulevat vierailulle, mutta ei. Kotoinen kukkapenkki osoittautui viisaaksi liikkeeksi.


Ja siellä kasvaa mangoldi, salkopapu ja pensastomaatti unikkojen seassa. Noita mangoldeja hieman tuossa olen himoinnut - ties vaikka tänään niitä vähän verottaisin... :)




Chilikin näyttää selviytyneen kesästä, kesälomastamme ja erinäisistä puutarhankastelukatastrofeista (kasteluletku oli koko ajan hajalla) hengissä ja on puskemassa melkoisen määrän chilejä. Mimmu vieraillessaan vaihtoi siihen jopa purkin!

Mistähän muuten tietää, onko salkopapu valmis poimittavaksi vai vieläkö se aikoo kasvaa?

Bad Cooking Day.

Poltin eilen pohjaan chilin. Siis niinkun ihan kunnolliseksi, paksuksi kerrokseksi kattilan pohjaan, ei mitään pientä tarttumista, siis. Onnistuin pelastamaan suurimman osan kaatamalla vaan pinnalta talteen sen, mikä ei ollut palanut kiinni pohjaan. Se ei onneksi vielä maistunut palaneelle, mutta keittiössä oli palaneen ruuan tuoksu koko illan.

Toinen ihmetystä aiheuttanut asia tässä viimeaikoina on tämä ruuan ALV - keskustelu. On se kyllä väärin, JOS ruoka saa alv - alennuksen niin miksi ravintolat eivät? Tiedä sitten tosin, noinko se hinnanalennus tulisi oikeasti näkymään siinä ravintolaruuassa. Kauppojen lounassalaattien menekin kuvittelisin kuitenkin kasvavan.

Skeptismi iskee. Ja työpäiväkin kohta, mutta hei, näyttääpä siltä, että pääsen tänä vuonna kokeilemaan ainakin vihreiden tomaattien säilömistä! ;)

Vattuhillossa muuten maistuu edelleen hunaja.

Ryytimaa ja melkein raamatulliset vitsaukset

Rouva R toi A:n synttäreille satoa omasta kasvihuoneestaan. Oli komeaa kurkkua, söpöjä porkkanoita, terhakka basilika ja melkein ruohosipulimaisia purjoja. Ennen juhlia rva R soitti ja kysyi voiko hän tuoda juhliin jotain - tuli puhetta ryytimaasta ja toivotin kaikki ihanat kesävihreät tervetulleeksi koska ryytimaalla on ollút tänä vuonna vähän vaikea kesä.



Tarjosin lounaaksi synttäreillä niitä hyväksi havaittuja kebakkoja hirvenlihalla. Taikinaa oli varmasti ainakn puolestatoista kiloa lihaa. Laitoin siihen kaksi kananmunaa, vaivasin taikinan kunnolla, joka kebakko sai vielä kaksi pekonia päälleen ja hyvin pysyi kasassa. Kebakkojen kanssa tarjosimme rva R:n kasvihuoneesta saatua salaattia, joka oli tosi hyvää. Täytyy kyllä sanoa, että itse kasvatetuissa salaateissa ja vihanneksissa on ihan jumalaisen erilainen maku kun kaupan vesiviljellyissä. Salaatissa oli paljon erilaisia vihreitä, nuorta purjoa ja muutamia pieniä herneenpalkojakin. Kaikkien mielestä se oli jumalaista. Kiitos kovasti rva R:lle.


Pohjaksi salaatille tein parhaasta saatavilla olevasta oliiviöljystä (n. 0.7 dl) ja muutamasta ruokalusikallisesta (n. 3-4 rkl) vaaleaa balsamicoa kastikkeen. Lisäksi minulla oli vielä yksi aivan kypsä mango, jonka silppusin kastikkeeseen kuutioiksi maustumaan ja makua antamaan. Sitten salaatit päälle ja sekoitus vasta juuri ennen tarjoilua. Monesti parhaat jutut ovat yksinkertaisia ja niin tälläkin kertaa. Salaatin vihreitä oli n. yksi salaattilingollinen.


Kebakoille tein kastikkeeksi tsatzikia ja siinä koko lounas sitten olikin. Juomaksi mehua, jääteetä ja hieman viiniä (kuplilla ja ilman) sekä jälkiruuaksi kakkua ja pikkuleipiä. Kaikki vaikuttivat kylläisiltä ja tyytyväisiltä suunnistaessaan kohti laituria.

Vain hieman syötyjä salaatteja, seuraavana aamuna näistä ei ollut jäljellä mitään.

Mutta siitä ryytimaasta. Ryytimaalla on ollut vähän kovan onnen kesä. On ollut liian sateista ja liian kylmää. Kylvin penkkiin kaikenlaista suurin toivein - mangoldeja, lehtisalaatteja, sikurisalaattia, lehtipersiljaa, korianteria, timjamia, rosmariinia, kirveliä, tomaatteja, krassia, salkopapuja, kurkkuyrttiä, sellerintaimiakin istutin viisi ja niin edelleen.

Rousk, selleriä - olisikohan tämä hyvää?

Tomaattien ensimmäiset taimet paleltuivat tai joutuivat myyrien suhun. Istutin ne liian aikaisin - tai no, samoihin aikoihin kuin viime vuonna mutta seuraavalla viikolla taimia ei enää ollut. Ei edes kuivaneita karoja taimista, niin että epäilen pieniä metsämyyriä joita saaressa vilisee ihan luonnonvaraisena ;)

Mangoldien pieniä hentoja taimia puski maasta, mutta seuraavana aamuna niitä ei enää näkynyt. Salkopavut olivat ihan ihmeissään koko alkukesän kun oli niin kylmä ja kesä käynnistyi tosi hitaasti. Ne ovat edelleen melko surkeita ja pieniä enkä kyllä oikein usko, että niistä satoa aadaan tänä vuonna. Tomaatintaimien toinen erä näyttää kotoutuneen, mutta pinaatit, salaatit ja persiljan myyrät käyvät syömässä säännöllisin väliajoin.

Kaikenlaisia myyränkarkotustoimenpiteitä on harrastettu ja yritetty harrastaa: kanankakkaa on heitelty maahan, sinne on istutettu narsisseja ja kun ne eivät toimineet kaikenlaisia karkotteita on kaivettu maahan. Nekään tosin eivät tunnu toimivan vaikka haisivatkin tosi pahalle. Loukuilla on saatu muutamia pieniä karvaisia otuksia pyydystettyä, mutta luulen että tässä taistelussa en jää voitolle minä :) Onneksi kuitenkaan ihan kaikki ei käy myyrille kaupaksi ja penkistä on saatu ainakin niitä kurkkuyrtin kukaksia A:n kakkuun, kynteliä, rosmariinia, viininsuolaheinää, timjamia, salviaa, rucolaa ja kirveliä. Salaattiakin kerran. Luulen tosin, että kun leikkasin salaattia, katkenneet salaatit tuoksuivat niin hyvälle, että myyrät hyökkäsivät viden parhaan kaverinsa kanssa pitämän pitoja koska seuraavana aamuna kaikki salaatit olivat kadonneet.

A:n synttäreillä oli mukana neljä innokasta karvakaveria joista muutama on jo tutustunut ryytimaahan kulkureittinä aikaisemmilla käynneillään ja nyt synttäreillä yksi, pörröinen ja hellyyttävä - sellainen karhun kokoinen (ja näköinen) kaveri oli sitä mieltä, että ryytimaassa voisi olla mukavaa ottaa päiväunet. Eihän siitä voinut edes harmistua. Selvästi tyyppi osasi valita pehmeän paikan ;) Ja eilen tuli taas rankkasadetta. Kyrkkuyrtit taitavat mennä lähinnä pitkin maata tässä vaiheessa :) Mutta sellaista se on, heinäsirkkoja tässä odottelen - ei ole vielä näkynyt. Rouva R lohdutteli, että sitten eläkkeellä kun on aikaa vaalia kasvihuonetta koko homma käy paljon helpommin. Joka päivä pitää toki käydä nyppimässä ja kastelemassa, mutta kunnolla tehtyyn kasvihuoneeseen myyrillä tai raekuuroilla ei ole asiaa.



Mutta kun asiaan ei suhtaudu niin kovin suurella vakavuudella niin voi keskittyä olemaan tyytyväinen siitä, mikä ryytimaassa kasvaa ja jännittämään josko pensastomaatti ehtisi tehdä edes vihreitä tomaatteja ennen lokakuun loppua, jolloin yöpakkasia alkaa tulla jopa tänne meren äärelle.Voisin kokeilla niiden säilömistä etikkaan.

Loukuilla on saatu hieman myyräsatoa, olen kaivanut maahan lisää haisulinappeja ja toissaviikolla kylvin lisää salaattia joka on jo senttisellä taimella. Toistaiseksi ne ovat saaneet olla rauhassa. Yksi krassi on muuten tehnyt yhden kukan ja sadevesitynnyrit ovat kastelua varten täynnänsä. Aurinkokin pilkistää taas, jospa menisin laittamaan perheelle aamupalaa. :)

Ryytimaan edistymisen seurantaa, eli ryytimaan kevät osa II

Jopa oli urakka, mutta nyt on uutta juurimattoa alla ja kivet paikoillaan. Jotain on jo istutettukin tämän kuvan ottamisen jälkeen... :) Istutuksille tein pienet karsinat tikkujen ja langan avulla, että muistan mitä mihinkin laitoin. Täytyy sitten harventaa ja siirtää taimia muualle jos tuli kylvettyä liian tiuhaan.

Huomatkaa muuten uusi astinkivi pajutuen takana, olen huomannut, että koska penkki on niin leveä hoitotoimenpiteet vaativat astumista penkin keskelle. Tuosa on hyvä paikka, koska siinä on hieman varjoisampaa ja siksi kasvit eivät tykkää tuosta kohdasta. Voihan sitä sitten siirtää jos ei mennyt ihan nappiin, mutta kokeillaan tuossa. Multaa pitänee tuoda pari pussia lisää tähän etukulmalle. En istuttanut siihen vielä mitään, multaa jotenkin aina hukkuu näissä myllistyksissä ja sitten tuli vappu ja kaikkea.

Kotona ikkunalaudalla itää pensasmainen kirsikkatomatti kaverinsa toisen pensasmaisen kirsikkatomaatin kanssa. Tomaattien siemenpussissa luki 'super early'. Kuulemma ei tarvitse edes nyppiä "varkaita" (eli haarautuvia versoja). Niissä on jo sirkkalehdet. Ihmettelen niitä työnteon lomassa; ainakin tuolla etuvasemmalla syntyy jotain uutta.

Ryytimaan kevät

Glorian Ruoka & Viinin mukaan yrtinkasvatus on nyt muodikasta. No, minä hikoilin erittäin epämuodikkaasti viikonloppuna kesäkeittiön pienen yrttimaan kanssa ja alustelin keittiökompostia valmiiksi kesän haasteita vastaan. Muodikasta tai ei, hyvä mieli tuli kun sai jotain aikaan :) Ensi viikonloppuna seurannee osa II koska reippaan kuution multakasan ja keittiökompostorin viime vuonna tuottaman mullan siirtely paikasta toiseen ei ole mitenkään erityisen kevyttä puuhaa tällaiselle rapakuntoiselle ;)

Tilanne on nyt seuraava: minulle myytiin pari vuotta sitten väärää tavaraa juurimattona. Nyt kankaasta, jonka päälle olen ryytimaan perustanut pukkasi jo kovasti alle jätetyn vadelmapensaan juuria läpi. Viime kesänä nypin jo taimia reunoilta ja tämän motivoimana ostin syksyllä ihan oikeaa, paksua juurikangasta maata varten. Keväällä sitten... Nyt sitten tuli aika vaihtaa kangas. Olkaa tarkkana jos joudutte ostamaan juurikangasta - se pitää olla tosi paksua, kankeaa ja yleensä harmaata kangasta josta tulee mieleen lähinnä lasikuitu - ei mitään ohutta mustaa katekangasta:)


Penkki on perustettu aika haastavaan ympäristöön ja meni oikeastaan vuosi ennenkuin sain siihen kerättyä kompostorista ja kuljetettua mantereelta pussissa puhdasta (lue: rikkaruohotonta) multaa ja sain sen toimimaan niinkun pitää. Nyt tietysti harmittaa, että joudun tekemään koko perustuksen uudelleen, mutta tuleepa samalla putsattua sitten nokkosen juuria pois. Siirrän myös osan sipulikukista kokonaan pois niiltä alueilta joissa olen huomannut yrttien parhaiten viihtyvän... More herbs! :)

Mitä penkissä kasvaa? Ensin pelkäsin ettei mitään. Saaristossa sataa kesällä oikeastaan tosi harvoin, vaikka pilvistä olisikin. Tuossa paikassa kuitenkin kataja varjostaa pahimmalta paahteelta aamupäivällä ja alla on jonkin verran ihan luonnollista maaperää, joka varastoi kosteutta penkkiä ajatellen. Tihkuletkua ajastimella on käytetty kuumimpana aikana. Alunperin paikalla oli kuitenkin sankka vadelmapusikko, joka mielellään valloittaisi mehevän ruokamullan kokonaan itselleen :) Siksi tarvitaan jotain, mikä pitää juuret loitolla - eli juurimattoa.

Penkissä kasvavat hyvin ainakin timjamit, salvia, rosmariini, lehtipersilja, korianteri(!), kirveli, valtaisiin mittoihin kasvanut sitruunamelissa ja kirsikkatomaatti. Kirveli ja korianteri tulivat penkkiin alunperin ihan itsestään. Kaivoin mullan sekaan vanhan kasvimaan pohjaa (turvetta) ja siellä oli siemeniä jotka vain lähtivät itämään. Ilo oli melkoinen kun rikkaruohoksi luulemani taimet osoittautuivat koranteriksi :) Sen jälkeen sitä on ihan kylvettykin penkkiin. Viime vuonna tosin oli korianterin osalta huono vuosi, oli niin sateista ja kylmää.

Tänä vuonna ajattelin kokeilla penkkiin jotain uuttakin ja vähentää kukkasien määrää... katsotaan miten käy. Vielä on liian aikaista kylvää - lueskenlin siemenpussukoita ja niissä useammassa sanottiin, että maan pitäisi olla vähintään n. +8 asteista. Siinä routaisia kokkareita lapioidessa tuli mieleen, että siihen mennee vielä viikko tai pari ;)


Tähän asti pääsin tällä kertaa. Elän toivosa, että hieman itäneet sipulikukat eivät tykkää ihan kauhean kyttyrää kun siirsin niitä. Suurin osa oli kuitenkin vielä routapaakun sisällä ja sain siirrettyä ne käytännösä kajoamatta juuriin lainkaan. Ensi viikonloppunahan sen näkee onko pinnan päällä vaan ruskeita karoja vai vieläkö vihertää. Tuon oikean puolisen vielä myllistämättömän alueen sipulikukat siirsin jo pois kun olivat vielä pieniä. Ensi viikonloppuna nekin joutuisi siirtämään joka tapauksessa. Parempi siis nyt, kun ovat jäässä eivätkä kuki.

Yksi vihreä puska näkynee penkissä tarkkoihin silmiin. Se on kaupasta ruokayrttinä ostamani rosmariini. Viime vuonna näin keväällä istutettu rosmariini kasvoi isoksi ja tuotti hyvin makua keitoksiimme. Rosmariini vielä kestää aika hyvin viileää ja hallaa. Ajattelin tänäkin vuonna ostaa taimet ruokakaupastajos niitä löydän - erityisesti italiasta tuotetut puuvartiset toimivat hyvin ja ovat paljon halvempia kuin taimitarhalla.

Opin muuten taas uuden asian - ei kannata istuttaa tällaiseen sekapenkkiin minttua. Kirvelinkään istuttaminen ei ehkä ole hyvä idea, mutta se sentään lähtee irti tupsumaisina mättäinä toisin kuin minttu. Tuossa penkkiä myllistäessä löysin viime kesänä penkkiin istutetun mintun. Se oli kasvattanut Valtavat Juuret (tm) jotka olivat levinneet yli puolen metrin halkaisijaltaan olevana ympyränä joka puolelle. Joku varoittelikin aikoinaan, että minttu valloittaa penkin, mutta silti olin yllättynyt miten se oli villiintynyt. Siirrän mintun johonkin, missä se voi tehdä oman valtakunnan itselleen ja koitan pitää tämän penkin pyhitettynä enemmän näille maltillisemmin leviäville yrteille... Penkki on selvästi liian ravinteikas tuolle mintulle ja sitruunamelissalle, jonka viattoman oloisen ruukkuyrtin jämän istutin toissavuonna penkkiin. Viime vuonna siirsin sen pois, kun se oli kasvanut ihan mielettömän kokoiseksi, melkein puuvartiseksi pensaaksi joka varjosti kaikkea muuta. No, tällaista opetteluahan tämä on.

Jos joku ihmettelee valkoisia reunuksia joita jätin joka puolelle - ne laitan kauniisti sitten kun saan koko urakan loppuun. Ne voi nitoa reunapuihin ja koska juurimatot ovat 2m x 2,60m, tulen tarvitsemaan tuohon ainakin n. 3 mattoa. Silloin nuo saumakohdat tarvitsee tehdä niin,. että jättää kunnolla mattoa päällekkäin. Silti vähän pelottaa, että vadelma luikertelee läpi. Koitan varmaan etsiä loppuosaan mattoa rullatavarana, josta saisi ainakin pitkiä paloja. Tuskin nekään silti kovin leveitä ovat... 3m x 5 m olisi varmaan hyvä... No, täytyy tutkia. Mitäs jos ne teippaisi saumastaan kiinni teipillä joka pitää maailman ja maailmankaikkeuden koossa? ;)

Mutta nyt tuntuu kyllä käsissä ja jaloissa, että on lapioitu päivä! Myös poskissa tuntuu, että aurinkoa on saatu viikonlopun aikana... Huomiseen vaan paranee varmaan. Mutta sitä odotellessa on hyvä haaveilla tuoreista yrteistä pitkälle syksyyn... :)