Savustettua valkosipulia, paahdettua seesamia & tuorejuustoa

Jos joku suunnittelee BBQ - vappua niin tässä on hyvä alkupalavinkki. Laittakaa sinne savustimeen niitä pieniä, "yhden kynnen" valkosipuleita ja maustakaa niillä tuorejuustotahna. Ihan sairaan hyvää. Nämä pallerot tein niihin brisketti-illanistujaisiin ja ne katosivat tarjottimelta ihan tavattoman äkkiä. Ja kun tuon alla olevan leipäsenkin saa suoraan pussista, niin tämän helpommaksi ei sormisyötävä muutu.

Savustettu valkosipuli - sormisyötävä
1 pss Sour Cream - maustettuja ruissipsejä
1 pkt Philadelphia - tuorejuustoa (Semmonen normaalikokoinen)
2 dl kermaa vaahtona
1-2 savustettua valkosipulia (yhden kynnen)
1 tl paahdettua jeeraa (siemeniä)
(tarvittaessa hunajaa)
suolaa
pippuria

n. 1 dl seesaminsiemeniä paahdettuna
timjamin lehtiä koristeluun

Laita valkosipuli savustimeen 120 astetta n. tunniksi tai kunnes valkosipuli on savustunut ja pehmeä. Paahda jeera kuivalla pannulla ja jauha sitten morttelissa.

Sekoita pehmeä, savustettu valkosipuli tuorejuustoon mahdollisimman tasaisesti (voit hienontaa sen myös siivilän läpi tuorejuuston joukkoon). Sekoita sitten tuorejuusto kermavaahtoon ja mausta jeeralla, suolalla ja pippurilla. Tarvittaessa lisää hieman (vajaa 1/2 tl) juoksevaa hunajaa makeudeksi.

Paahda seesaminsiemenet kuivalla pannulla ja anna jäähtyä. (Minä käytin leipäprojektista paistovuokaan jääneet, valmiiksi paahtuneet siemenet tähän)

Pursota tuorejuustotäytettä ruissipsin sisään, dippaa seesaminsiemeniin ja korista timjamilla. Tarjoa heti.

Karamellisoitu bataatti-sipulipiirakka (ja appelsiinibitterssiä - taas!)

Tämä resepti ei paljon selittelyä kaipaa; bongasin loistoidean Jamieoliver.com jouluspesiaalista, jossa oli Donna Hayn karamellisoitu juurespiirakan resepti. Mutta toteutukseen yhdistin vielä toisen, tämän vuoden aikana suosikikseni nouseen appelssiinibitterssillä glaseerattujen bataattilohkojen ohjeen. Lisäksi vielä lisäsin piirakkaan joulupöydästä yli jäänyttä karamellisoitua punasipulihilloketta ja hieman jouluisia mausteita. Ja jos päällisten kanssa vähän joutuukin keittämään siirappia ja paahtamaan juuressiivuja, pohjataikina saadaan suoraan voitaikinapaketista.

Lopputulos on minusta ihan ehdottomasti palkitseva; makea bataatti, appelsiininen, bitterinen siirappi ja karamellisoitu sipuli ovat hyvänmakuisia yhdessä ja bitterin happoisuus rikkoo voitaikinan rasvaa mukavasti. Samalla piirakassa on semmoinen lihaisan syvä maku, vaikkei torttu ole lihaa nähnytkään. Se sopii ehdottoman hyvin esimerkiksi kalkkunajämien kaveriksi, koska appelsiini ja bataatti ja grillatun kalkkunan kanssa sitä meillä syötiinkin tällä kertaa.

Vaikka piirakassa on makeutta ja ryhtiä, siinä kieltämättä on myös jotain tosi aurinkoista samalla kertaa.  Minä tykkäsin kovasti.

Ja kun olen ihan rehellinen, mietin jo tässä samalla jos samanlaisen piirakan tekisi punajuuresta maustaen siirapin vadelmabalsamicolla, tähtianiksella ja rosmariinilla ja käyttäisi juustoksi auraa tai mustapekkajuustoa. Tai ihan vaan philadelphiaa. Hmm... :)

Karamellisoitu bataattipiirakka (cocktailpalapöydässä riittää pieni pala 15-20 hengelle)


1 iso bataatti
tilkka öljyä
maldonia tai hyvää yrttisuolaa

n. 1,5 dl karamellisoitua sipulia
n. 1/2 annosta (ehkä vähän reilu puoletkin saa olla) appelsiinibitterissisiirappia (kuten tein sen täällä) + 2 tähtianista  ja kanelitanko siirapin sekaan
(luomuappelsiinin kuorta raasteena)

n. 30g voita vuuan voiteluun

n. 150-200g vahvaa kovaa juustoa, minä laitoin Riitan Herkun alpzirleriä raasteena

1 pkt esikaulittuja torttutaikinalevyjä

tuoretta yrttiä (esim. timjamia, rosmariinia ja mäkimeiramia)
mustaa pippuria

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Laita siirapin aineet ja mausteet kattilaan ja anna kiehua hiljalleen kokoon.

Pese bataatti ja siivuta ohuelti. Sivele siivut ohuesti öljyllä, lado löysästi uunipellille ja ripasuta päälle suolaa.

Paahda bataatteihin kauniit hieman ruskettuneet pinnat uunissa välillä (n. 10-15 min päästä) kääntäen bataattisiivuja.(Voit käyttää kiertoilmaa nopeuttaaksesi prosessia). Kun olet kääntänyt siivut kerran, sipaise ohuesti pullasudilla siirappia siivujen pintaan. Anna paahtua taas n. 10 min ja käännä vielä kerran tehden sama toiselle puolelle. Bataattien kypsymiseen mennee n. 30-35 min riippuen niiden paksuudesta ja ne ovat valmiita kun pinta on saanut vähän väriä ja siirappi hieman karamellisoitunut.

Voitele mielellään tarttumaton vuoka tai metallivuoka kuten minulla reippaasti voilla joka puolelta. Kannattaa valita vuoka, joka olisi lähellä voitaikinalevyn kokoa, mutta ei haittaa vaikka levyjä joutuu vähän halkomaan. (ks. kuvat) Tärkeää on kuitenkin, että saat taikinasiivujen reunat vähän päällekkäin, jotta saumat eivät ala vuotaa ja piiraan pohja pysyy yhtenäisenä.

Nosta uunin lämpö 225 asteeseen.

Lado voideltuun vuokaan ensin bataatit ja sipulia kauniisti asetellen. Siirapissa uineet mausteet voi laittaa koristeeksi, mutta ne voi jättää jo poiskin - ettei tule äkäisiä sattumia kenenkään palaseen :)

Jos haluat chiliä pirakkaan asettele se bataattien väleihin (osan voit ripotella vaan valmiin piiraan päälle). Minä en chiliä käyttänyt koska lapsia oli paikalla eikä piiras sitä minusta kaivannut - mutta se sopii jos tykkää laittaa. 

Halutessa voit raastaa vielä hieman appelsiinin kuorta bataattien ja karamellisoitujen sipulien päälle, ripotella mukaan yrttiä, loppu siirapi ja lopuksi lisätään juustoraaste.

Sitten ladotaan piiraan päälle voitaikinalevyt tehden niihin n. 0,5-1 cm saumat. Jos taikinaa on leveämmälti kuin piirasta, taita reunat alaspäin jolloin niistä tulee reunus piiraalle.

Paista piirakkaa uunissa vartin verran 225 asteessa kunnes voitaikina on kohonnut ja saanut vähän väriä. Laske sitten uunin lämpö sinne n. 180 asteeseen ja paista vielä 15-20 min kunnes taikina on kokonaan kypsää.

Kumoa piiras leikkuulaudalle ja koristele. Tarjoa hieman lämpimänä.

Donna Hayn juurespiiraan ohjeessa muuten vinkataan, että jos haluat, voit tehdä piiraan etukäteen jääkaappiin ja antaa sen olla vuuassaan kippaamatta ennen tarjoilua. Sitten ennen H-hetkeä voit vain lämmittää vuuan uudelleen, kipata piiraan ja koristella tarjolle.

Punajuuripkkelöityjä munia ja mätiä alkupalaksi

Vielä eilen meillä oli täysi hulina päällä ja tänään on suorastaan epätodellisen hiljaista:) Olin kutsunut meille koko lähisuvun joulunviettoon ja pyhät kuluivatkin iloisen hälinän ja touhun vallitessa kotosalla.

Pikkelöityjen munien pitää antaa tekeytyä jääkaapisa kaksi vuorokautta ja ne säilyvät liemessään hyvin pari viikkoa.

Oli suorastaan outoa kun I ei pyörinytkään koko pyhiä helmoissani vaan liittyi kotonamme vilistäneesen laspsikatraaseen täysin saumattomasti, katosi näköpiiristäni ja satunnaisia hali ja pusupuuskia lukuunottamatta en oikeastaan edes nähnyt koko lasta! Isommat ottivat pienen miehen hienosti mukaan eikä riitoja ollut oikeastaan lainkaan. Sen sijaan meillä rakennettiin majoja, pelattiin pelejä sekä riemuittiin lumesta; touhuttiin lumitöissä ja laskettiin mäkeä. Vain pahanat puuttuivat - muuten talossa vilistävän tonttukatraan joulutunnelma vaikutti olevan ihan 100% autenttinen, suomalaisen perhejoulun setti. 

Ruuissa mentiin hyvin perinteisillä herkuilla, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta :) Äitini oli tehnyt tietysti valtavasti laatikoita ja urakoinut pikkuleipiä joten minä pääsin hävyttömän vähällä. Toki minäkin jotain pientä tein ja vaikka ajattelin sanoa pari sanaa niiden perinteisten tekemisestäkin, aloitan nyt kuitenkin näillä vähemmän perinteisellä.  Sillä jos käytte tänään kaupassa voisitte halutessanne harkita näiden pikkelöityjen munien tekemistä uudenvuoden alkupalaksi tai osaksi cocktailpalapöytää. Mnä tykkäsin noista munista tosi paljon ja V ylisti niitä myös. Itse asiassa sain niistä kiitosta niin paljon että saatanpa tehdä tänään vielä toisen satsin uutta vuotta varten.

Keitettyjen munien kuori rikotaan kevyesti, jätetään munan päälle ja munat laitetaan jäähtymään pikkelöintiliemeen.

Olen pyöritellyt tätä ohjetta mielessäni jo kauan ja siinä ennen joulua totesin, että nyt tai ei koskaan; pinkki sopii ihan täydellisesti joulun alkupalalle ja punajuuriakin, mistä väri pikkelöintiliemeen tulee, on ostettuna ylimäärin. Minä surautin punajuurimehuni mehulingolla raaoista punajuurista ja hiehautin sen kattilassa & kuorin vaahdon pois. En minä sitä erityisesti redusoinut sen lisäksi, vaikka ohjeessa sanotaankin että mehu olisi tiivistettyä ja ihan hyvä maku ja väri muniin tuli. Jos ei sinulla ole mehulinkoa, mietin että tähän voisi hävikkiherkun nimessä käyttää myös todennäköisesti etikkapunajuurien liemen punajuurimehun tilalla. Maku on tietysti hieman eri, mutta väri saataneen siitäkin ja mausteilla liemestä saa varmasti hyvää. 

Mätiä, smetanaa ja punasipulia, hieman sitruunaa ja oliiviyrttiä. Oliiviyrtti on joulunajan löytö, joka on ihana, raikas ja hieman havullekin maistuva oliivintuoksuinen yrtti.

Pikkelöityjen munien ohje on Pitt Cue Co The Cookbookista ja täyte mukaelma perinteisestä mäti-smetanatäytteestä, sillä aattona meillä oli kalapöydässä siianmätiä ja blinejä. Mätiä sitten jäi koska muutakin kalaa oli yllinkyllin ja käytin loput tähän joulupäivänä.  

Munat voi tarjota sellaisenaan osana alkupaloja tai esimerkiksi karamellisoitujen, paahdettujen juuresten kanssa salaatissa.

Pitt Cuessa ehdotetaan käyttämään munat esimerkiksi täytettyinä; sisälle sopii laitaa aikalailla mitä ikinä tahdotte; munaan tulee pikkelöitäessä hieman makea ja aromaattinen twisti niin että mäti ryyditettynä hienonnetulla punasipulilla ja kirjan ehdous vuohenjuustosta sopinevat hyvin keltuaisen sekaan sekoitettavaksi.

Munan pikkelöintiliemen makuja voinee muokata myös tahtonsa mukaan; kirjassa vinkataan että perusliemen mausteiksi sopivat pippurit, laakerinlehti, fenkolin siemenet, korianterin siemenet, sinapin siemenet, tähtianis, kardemumman siemenkodat (vihreä kardemumma), valkosipuli ja lakritsijuuri. Minä laitoin omaan liemeeni (tein kolmannesannosta ohjeen määrästä) lakritsanjuuren palasen, mustaa pippuria, pari tähtianista, neljä vihreää kardemummaa ja pari teelusikallista fenkolin siemeniä. Jätin kokonaan laittamatta perinteiset laakerinlehdet, sinapinsiemenet ja korianterin koska liemessä oli punajuurimehua ja halusin makuihin keveyttä. Sainkin aikaan mielenkiintoisen yhdistelmän lakritsaisuutta, raikkautta fenkolista ja ehkä itämaisiakin kaikuja tähtianiksesta ja kardemummasta.

Joka tapauksessa ihan erinomisia pieniä makupaloja johon voi käyttää täytteeksi melkein mitä vaan. :)

Punajuuripikkelöityjä munia (1 iso purnukallinen)

12 munaa
Pikkelöntilientä 700 ml (ks. alla)
Punajuurimehua 300 ml (tiivistettyä sanoo kirja, minä kiehautin tuoreen mehun ja kuorin siitä vaahdon pois)

Keitä munia kuusi minuuttia, sammuta lämpö ja poista munat kattilasta. Rullaa munia kevyesti painaen keittiötasoa vasten, jotta saat kuoreen halkeamia. Kuorta ei poisteta, mutta siinä pitää olla murtumia joista pikkelöintiliemi pääsee sisään. Jos haluat selvän mosaiikkipinnan muniin, jätä kuoreen isompiakin palasia.

Laita pikkelöintiliemi ja punajuurmehu suureen kulhoon, lisää munat ja anna jäähtyä liemessä. Laita sitten munat streiloituun purnukkaan ja anna maustua jääkaapissa vähintään 2 vuorokautta. Munat säilyvät hyvin kaksi vikkoa ja voit syödä ne sellaisenaan tai täyttää ne. 

Pikkelöintiliemi (koko määrästä 2,5 l kolmannes annosta riittää munille ja ylimääräisellä voi marinoida vaikka sillejä)

1,5 l vettä (0,5 dl kolmasosaannokseen)
1 l siideriviinietikkaa (3,3 dl kolmasosaan)
700g hienoa tai demerera sokeria (230g kolmasosaan)
30g merisuolaa (10g kolmasosaan)
mausteita (mausteiksi sopivat esimerkiksi pippurit, laakerinlehti, fenkolin siemenet, korianterin siemenet, sinapin siemenet, tähtianis, kardemumman siemenkodat (vihreä kardemumma), valkosipuli ja lakritsijuuri)

Laita kaikki liemen aineet kattilaan, kiehauta jas ekoita silloin tällöin hiljalleen keittäen kunnes sokeri ja suola on liuennut seokseen.

Valmistele sitten kaikki pikkelöintiä varten tarvitsemasi aineet ja seriloi purkit. Liemi sopii kirjan mukaan erityisen hyvin porkkanoille, sellerille, fenkolille, kukkakaalille, kyssäkaalille, herneille ja chilille. Anna pikkelöityjen vihannesten tekeytyä 3-5 päivää.

Mätitäyte munille (täyte riittää hyvin koko määrällekin munia tai voit käyttää ylijäämän levitteenä leivälle)


1 prk 150g smetanaa
n. 1,5 dl mätiä
n. 0,7 dl punasipulisilppua
1-2 rkl sitruunan mehua
mustaa pippuria
keltuaiset täytettävistä munista (minulla n. 6 munaa)
oliiviyrttiä

Halkaiset munt ja ota keltuainen varovasti pois munasta. Riko keltuainen haarukalla ja sekoita mukaan smetana, mäti ja muut aineet. Tarkista maku ja jos haluat, anna jämähtää etken jääkaapissa.

Pursota sitten isohkolla, pyöreällä tyllalla munien keltuaisten koloihin täytettä. Koristele yrtillä ja tarjoa esimerkiksi kuohuviinin kanssa.

Riimihärkää ja granaattiomenoilla maustettua punasipulihilloa

"Onnea synnytyksen vuosipäivästä" pamautin lauantaina puhelimeen ennenkuin äitini ehti sanoa yhtään mitään. Hysteerisen hihittelyn jälkeen siirryimme perinteisempiin onnitteluihin ja totesin että meillä on täällä ihan normaali hässäkkä; olin kutsunut sellaisen 10 aikuista lapsineen meille glögin merkeissä ja syömään kakkua - koska syntyhetken muistopäivä.

Varmaan olette verkkaisesta päivitystahdista arvanneetkin että rouvaa on tämä syksy viety "ku jänistä äkehenpiikiis". Paitsi että on ollut kivaa, on ollut myös kiireistä. Niinpä menun suunnittelu jäi siihen viimeiseen aamuun kun kauppaan oli pakko lähteä. olin haaveillut että haahuilen sitten heti aamusta marketissa ja teen ruokien esivalmistelut kun I nukkuu. Ja jotta tästäkin tulisi sellainen Nellemäinen kaaos - arvatkaapa hyytyikö autoni kesken kauppamatkan? :)

Siellä me sitten olimme I:n kanssa pakkasessa ja yritin epätoivoisesti työntää sitä turkasen painavaksi osoittautunutta autonraatoa lähimpään parkkiruutuun lepäämään ikuista untaan. Onneksi eräs hilpeä herrasmies rynnisti apuun kun olin vaipumassa täydelliseen epätoivoon ja sain sen mobiilin pois toisten jaloista. Mutta tunti siihen kaikkineen hurahti ja kylmä alkoi tulla joten ei auttanut kuin palata kotiin I:n kanssa ja lykätä kauppakeikka iltaan.

Niinpä se menun suunnittelu meni vähän sillä mentaliteetilla että mikä on tosi helppoa ja hyvää ja mitä onnistuu vielä tekemään tällä aikataululla.

Siivuta valmis riimihärkä tarjolle niiiiiiin ohueksi kuin saat. 

Naudan ulkofileet olivat tarjouksessa (9,90,-/kg) Sellon CM:ssä ja kävin niihin kiinni. Koska ne olivat takuumureaa (yli 2 vkoa pakkauksesta), sitä ei enää voinut repiä tartariksi - mikä oli se ensimmäinen ajatukseni. Mutta lihatiskiltä vinkkasivat että siitä saa riimihärkää ihan erinomaisesti kun lihan pakastaa vähintään 12h. Joten yksi riimihärkä tulossa. Jos olette joskus ostaneet kaupan riimihärkää niin tiedätte mitä se maksaa - tämä on ihan erinomainen idea tehdä sitä itse koska eipä siihen paljon muuta lihan lisäksi tarvita tarvita kuin pakastin, yrttejä ja suolaa.

Ohjetta katseltiin sekä Hannelen blogista että maku - lehden sivuilta. Me laitoimme härkään 2 tl suolaa - mutta lopputulosta maistellessani tuumailin että se oli minusta ehkä hippasen vähän, joten ripotin sitten sormisuokaa leikattujen riimiviipaleiden kerosten väliin ihan vähän. Hyvä tuli, joskin unohdin laittaa hannelen vinkkaamat konjakit pussukkaan. ensi kerralla voisi laittaa vähän sitäkin. Hyvä liha on kuitenkin hyvää, joten ei se unohdus mitenkään haitannut tällä kertaa.

Ruissipsit ovat ihania täytettyinä. 

Valion sivuilta olin bongannut jo aiemmin hauskan vinkin käyttää ruissipsejä; niitä voi käyttää erilaisten tahnojen ja moussemaisten täytteiden kuljetusalustoina. Niinpä nappasin pari pussia creme fraiche - maustettuja ruissipsejä ja tein niihin ihan perinteisen tuorejuusto-kerma-smetana-siianmäti-sitruunamoussen jonka sekaan silppusin ruohosipulia.

Lisäksi meillä oli iso kasa punasipuleita kotona, joten riimihärän pariksi tehtiin punasipulihilloketta ja se koristettiin granaattiomenoilla joita kaupassa nyt näyttää olevan runsain mitoin. Granaattiomenan mehu maustaa myös hilloketta hauskasti, joten lopulta tästä tuli mielestäni yksi koko pileiden onnistuneimmista yhdistelmistä. Alunperin olin ajatellut tehdä realista pieniä coktailkolmioita riimihärän ja hillokkeen alle, mutta koska se unohtui kauppaan myös ruissipsit ja väinämöisen palttoonnapit kelpasivat paremmin kuin hyvin tähän tarkoitukseen. :)

Lehikäisiä / pasteijoita

Ja tehtiin alkupalapöytään lisäksi myös yksinkertaisia katkarapulehikäisiä tai pasteijoita - miten vaan. Kaupan voitakinaa, katkarapuja, inkiväärikastiketta pullosta ja ruohosipulia sekä cachew - pähkinöitä. Päälle pasteijaan ripotettiin seesaminsiemeniä.

Hyviä olivat kaikki - ja nuo ruissipsit kannattaa hyödyntää nyt juhlakautena ehdottomasti! Sisään voi pistää melkein mitä vaan ja ne ovat juuri sopivan ohuita juhlanaposteltaviin. Parempia vielä kuin nuo palttoonnapit. Täytteissä vain mielikuvitus on rajana - mutta riimihärkä oli kans tosi kova.

Riimihärkää ja granaattiomenoilla maustettua punasipulihilloa (juhlaväelle)

1 naudan ulkofile
öljyä
2 tl kuivattua timjamia ja rosmariinia seoksena
4-5 rkl yrttisilppua (timjamia ja rosmariinia meillä)
2-3 tl suolaa /hyvää yrttisuolaa (käytin profumo del chiantia)
mustaa pippuria myllystä reilusti lihan pintaan

(konjakkia - ei laitettu mutta olisi varmaan sopinut hyvin)

Poista ulkofileestä kalvot sunmuut turhat rasvat pinnasta. Hiero filettä öljyllä ja ripottele sitten pintaan kaikki mausteet. Laita muovipussiin (meillä meni vakuumipussiin) puristele ilmat pois ja sulje. Laita pakastimeen yön yli.

Ota riimihärkä sulamaan pakkasesta muutamaa tuntia ennen tarjoilua ja leikkaa kohmeisena niin ohuita siivuja kuin ikinä voit. 


Punasipulihilloon (noin - määriä):

5-6 isoa punasipulia ohuina siivuina
n. 1,5 dl sokeria josta n. 1 dl muscavado - sokeria ja loput tavallista hienoa sokeria
hippunen suolaa
n.3-4 rkl hyvää balsamicoa
hieman öljyä

granaattiomenaa

Paahda siivutetut punasipulit kuumalla, kuivalla pannulla jotta ne pehmenevät ja saavat vähän väriä.

Halkaise granaattiomena ja paukuta kuoripuolelta siemenet irti tukevalla kauhan- tai veitsenperällä syvässä kulhossa. Poista valkoiset osat ja siirrä jääkaappiin pienemmässä kulhossa.

Kun määrä on pienentynyt noin puoleen ja sipuli pehmeää sekä paikoin saanut vähän väriä lisää pannuun sokeri ja etikka sekä hippunen suolaa. Kiehuta kasaan hillomaiseksi ja lisää lopuksi vähän öljyä sekä granaattiomenan lientä ja sekoita. Ota pois tulelta ja anna jäähtyä.

Lisää granaattiomenaa koristeeksi jäähtyneeseen hilloon. Tarjoa lihan kanssa.

Niistä juhlien alkupaloista...

 Kyllä minä kiroilin mielessäni hiljaa, kun nypin niitä kuhafileiden ruotoja irti lounasaikaan juhlapäivänä. Olin tilannut Sellosta puolitoista kiloa valmiiksi fileoituja, nahattomia kuhafileitä cevicheä varten. Olin arponut pitkään siian ja kuhan välillä, mutta päädyin pitkän pohdinnan jälkeen kuhaan, koska sen liha on jämäkämpää. Ja ihan upea valinta se olikin makunsa puolesta - mutten ollut mitenkään tajunnut, miten paljon, paljon enemmän siinä eläimessä on ruotoja! ;)

Ja siinä kun viimetingassa nypin niitä ruotoja tuli vilkuiltua vähän peruutuspeiliinkin ja ryvettyä itsesyytöksissä sen takia, etten ollut tehnyt koko hommaa jo edellisenä iltana. Kalan olisi hyvin voinut siistiä, pilkkoa ja laittaa siihen lime-inkivääri-chilimarinadiin yön yli ja pilkkoa NYT vain kurkkua, avokadoa ja korianteria sekaan. Ohhoijaa. Siskokin taisi olla vähän väsynyt ja kypsä viimehetken paniikkiin ja mietiskelin siinä tehdessäni että koskahan tulee se päivä, että Mimmu ei suostu tulemaan avuksi. :)  Jos en olisi purrut hammasta ja hymyillyt väksin olisin varmaan alkanut itkeä niiden ruotojen kanssa.

Mutta kun kalat oli lopulta perattu, pilkottu ja marinoitu tilanne alkoi vähän helpottaa - kaikki muut alkupalatarpeet ja systeemit olin nimittäin tehnyt jo valmiiksi aikaisemmin - savustetuista fenkoleista ja vuohenjuustosta tehty tahna oli jo valmiina jääkaapissa ja crostinien osalta olin oikaissut ihan törkeästi: Pirkka myy Ihan Hyviä valmiita oliivicrostineita pusseissa niin sellaiseen kävin kiinni kauppareisulla. Myös paholaisen hillo oli Poppamiehen valmiiksi purkittamaa ja cevichen sekä vuohenjuustotahnan alle suunnittelemani väinämöisen palttoonnapit tulivat myös pussista.

Se ceviche tehtiin hyvin samaan tyyliin kuin meillä aina ennenkin - kalaan lime-sitruunamarinadi jonka sekaan lorautetaan hieman öljyä, isoina siivuina olevaa inkivääriä ja ohuenohuita chilisiivuja. Seos jätetään jääkaappiin maustumaan vähintään pariksi tunniksi jonka jälkeen olen poiminut inkiväärit pois, pilkkonut sekaan avokadoa ja kurkkua sekä tuoretta korianteria. Ystäväni M ilmestyi avittamaan juhlien laitossa siinä esillenostovaiheessa ja päätyi tekemään cevichen loppuun. Häneltä tuli ihan paras idea kaataa suurin osa siitä marinointiliemestä pois, jolloin cevichestä tuli helpommin syötävää. Jotenkin en ollut edes ajatellut että niinkin voi tehdä mutta se oli tosi hyvä - kun alkupaloja syötiin vähän siellä ja täällä niin kenenkään juhlatamineille ei valunut kalaisaa limelientä. :)

Se vuohenjuustotahna taas syntyi ajatuksesta, että voisin savustaa pari fenkolia samalla kun ne naudan rintapalat ovat grillissä savustumassa. Siinä ainoana oikeana niksinä oli, että savustettu, hieman kuivahtanut fenkoli pilkotaan riittävän pieniksi ja ohuiksi suikaleiksi, niin että sitä on mukavaa syödä. olin alunperin ajatellut että maustaisin tahnaa jollain enemmänkin, mutta kun olin sekoittanut philadelphiaa ja pirkan parhaat -vuohenjuustoa tahnaksi ja lisännyt siihen fenkolit se olikin yllättävän hyvää jo sellaisenaan. Päätin jättää tahnan tekeytymään ja katsoa seuraavana päivänä jos se ylippäätään tarvitsee enää mitään maustamista. Lopulta päädyin vaan tarkistamaan mustapippurin ja laittamaan päälle sitä paholaisenhilloa hapokkaaksi ja makeaksi lisäksi.

Kananmaksatahnan tarina taas juontaa juurensa Italiaan, muuanteen kokkauskurssiin jolle osallistuin vuosia sitten nykyisen anoppini kanssa. Siellä tehtiin tuota hyvn perinteistä kananmaksatahnaa ja resepti on minulla edelleen jemmassa. Nyt päätin ottaa sen taas käyttöön ja tarjoilla niiden valmiiden crostinien kanssa. Se on hyvää, kaikessa yksinkertaisuudessaan ja autenttisuudessaan.

Ja siinä se alkupalasetti sitten taisi ollakin. Huh huh. :)

Fenkoli-vuohenjuustotahna

2 fenkolia suikaloituna
1 pötkö vuohenjuustoa
1 iso philadelphia - purkki tai kaksi normikokoista
(tilkka kermaa)
mustaa pippuria
poppamiehen paholaisenhilloa
lisäksi
väinämöisen palttoonnappeja


Savusta fenkoleita grillissä kuten tässä ohjeessa. Suikaloi sitten savistetut fenkolit n. tulitikun kokoisiksi siivuiksi ja sekoita keskenään haarukalla vuohenjuusto ja tuorejuusto. jos seos on liian jämäkkää, lisää loraus kermaa jotta saat seoksesta haluamasi paksuista. Lisää sitten fenkolit ja jätä maustumaan. Ennen tarjoilua tarkista maku ja lisää mustaa pippuria.

Tarjoile koristeltuna paholaisenhillonokareilla.


Kananmaksatahnaa crostinille

1/2 isosta punasipulista (tai tavallista sipulia)
250g kananmaksaa
3 rkl oliiviöljyä
3-4 salvian lehteä
anjovispastaa (tai 2-3 anjovisfilettä)
kapriksia (suolakapriksia huuhdottuna)
1 dl vinsantoa tai valkoviiniä

Kuumenna öljy paksupohjaisessa kattilassa. Kuullota sipulit öljyssä, eikä haittaa vaikka ne saisivat vähän väriäkin. Lisää salvia sipulien joukkoon ja kuullota hetki lisää. Pistele maksoja veitsen kärjellä etteivät ne poksu kattilassa. Lisää sitten maksat kattilaan ja kypsennä hyvin.

Lisää viini tai vinsanto ja peitä kannella. Anna hautua hiljaisella tulella n. 35 min. Lisää sitten suolaa ja pippuria ja hauduta vielä n. vartti.

Lisää sitten n. 1 rkl pala voita kattilaan. Kaada seos yleiskoneen silppuriosaan ja lisää kaprikset, anjovistahna tai silputtu anjovis. Aja tasaiseksi. Jo seos on liian paksua eikä tahdo pyöriä lisää vinsantoa tai vettä.

tarjoile crostinien päällä.

Kuhacevice noudattelee tosiaan ylen sivuilta löytynyttä ohjetta - ilman minttua.