tag:blogger.com,1999:blog-60843233532079195992024-03-15T14:28:56.243+02:00Siskot kokkaaNellehttp://www.blogger.com/profile/11738128496660714304noreply@blogger.comBlogger1165125tag:blogger.com,1999:blog-6084323353207919599.post-38044336371227843282021-09-12T12:44:00.006+03:002021-09-12T12:44:48.032+03:00Kiinalainen tomaatti-kananmunakeitto eli egg drop soup<br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3VgrWYmMQvnrFarec7pTR6oNhYwo5bTLZ4iYTdUg2mtNHz5Ef4WVeX1UDjYn6W4uCo2fO9h_rbkz-fT-jVRz-3mYodAoDLzM4o4HCKog147DayyL6_LcfjrTH9ZLYXLJg-llSKm1hVif9/s1600/egg+drop+soup+janaudanlihaa+lautasella.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="Kiinalainen keitto" border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3VgrWYmMQvnrFarec7pTR6oNhYwo5bTLZ4iYTdUg2mtNHz5Ef4WVeX1UDjYn6W4uCo2fO9h_rbkz-fT-jVRz-3mYodAoDLzM4o4HCKog147DayyL6_LcfjrTH9ZLYXLJg-llSKm1hVif9/w640-h426/egg+drop+soup+janaudanlihaa+lautasella.jpg" title="Egg drop soup" width="640" /></a></div><br /><p>"Tämä on Kiinasa oikeasti ruoka jota tehdään nirsoille lapsille, mutta koska K pitää siitä kovasti, teen sitä nyt myös tähän tarjolle" sanoi Rva C viimeistellessään uskomatonta, ainakin kuuden ruokalajin kiinalaista illallista mökillä kun tulin saunasta hiukset märkänä ja posket punaisena. Ja siinä kaikki valmistui kun samalla kyselin kaikenlaista tahnoista ja kastikkeista, jollaisia en ollut koskaan nähnytkään. </p><p>Vaikka jokainen ruokalaji sillä illallisella olikin erinomaista, siitä simppelistä "nirsojen lasten" keitosta on kyllä tullut kesän ja etätyösyksyn hitti! Ja lomalla sitä on tarjottu niille "nirsoille lapsillekin" - suurella menestyksellä :) Ja voi että, miten simppeli ja ihana keitto arkeen. Keittoja pitäisi meilläkin koittaa suosia, mutta jotenkin ovat aina niin työläitä ja valmistukseen menee aikaa. Paitsi tähän! </p><p><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBu1VSJ41aNoMyvG4LmkkhC_InqPg2f_JQxi7hkHHNX-cd6TffNe1ft7UqVKdXKElLyznqLXklBZwmWjVeiQSHAAy3cB_YLVq7czZfrtefz6mbPLieXhNayLKhZR3ruDGjPNR7iTcXA30b/s1600/naudanlihaa+ja+kiinalaista+chilikastiketta.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="kiinalainen chiliöljy ja jämiä" border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBu1VSJ41aNoMyvG4LmkkhC_InqPg2f_JQxi7hkHHNX-cd6TffNe1ft7UqVKdXKElLyznqLXklBZwmWjVeiQSHAAy3cB_YLVq7czZfrtefz6mbPLieXhNayLKhZR3ruDGjPNR7iTcXA30b/w640-h426/naudanlihaa+ja+kiinalaista+chilikastiketta.jpg" title="lisää keittoon jämiä ja chiliöljyä" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kiinalainen chiliöljy valmistuu helposti kaatamalla chilihiutaleiden päälle kuumaa öljyä. </td></tr></tbody></table></p><p>Se on hyvää sellaisenaankin, mutta erityisesti minua on lämmittänyt, että keittoon voi siivuttaa kaikki ne viikonlopun grillipihvin ( tai kanan/kalan) jämät joista yleensä on tullut tehtyä lähinnä lihapataa. Mä olen tällainen hävikistä herkuksi - intoilija ja tämä on ihan mahtava jämienhukkaussoppa. </p><p>Ja kun keiton päälle pikkuisen ripauttaa kiinalaista chiliöljyä, keiton saa taitettua aikuisten etätyöpäivän lounaaksi. Todellinen 15 min ruoka vaikka kamat eivät olisi pöydällä järjestyksessä ja pilkottuna etukäteen.</p><p>Netistä keittoon löytää monenlaisia reseptejä, mutta keiton tunnusomainen maku syntyy soijasta, valkopippurista ja seesamiöljystä - vaikka ollaan me mustapippuriakin käytetty jos ei ole ollut muuta. Ja vaikka meilläkin makupohja on yleensä sama, lisäilen mukaan aina sitä mitä on; näin syksyllä nopeasti wokattuja kehnäsieniä, kantarelleja ja kaaleja - tai mitä kulloinkin on löytynyt jääkaapista. </p><p>Chiliöljy kannattaa tehdä etukäteen jääkaappin sillä se säilyy siellä hyvänä pitkään ja sillä voi maustaa monenlaista kiinaruokaa. Mutta varo; öljy on todella tulista :) </p><p><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgC5ubxw_Ntm8lwhAVX7z7Iu63OzAS-sRhEAnIjy6gBV1mFwUnQYgEI5KH78nK7Ga34gVNIXFToj3h7BwanCxH1ffCcIiU5ZKhKRtyplcwrIhDyV6hz63GyTLWRacWOBczl_hWovBM4P8-A/s1600/egg+drop+soup+ja+sipulinvarsia.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="Kiinalainen tomaatti-kananmunakeitto" border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgC5ubxw_Ntm8lwhAVX7z7Iu63OzAS-sRhEAnIjy6gBV1mFwUnQYgEI5KH78nK7Ga34gVNIXFToj3h7BwanCxH1ffCcIiU5ZKhKRtyplcwrIhDyV6hz63GyTLWRacWOBczl_hWovBM4P8-A/w640-h426/egg+drop+soup+ja+sipulinvarsia.jpg" title="Kiinalainen keitto wokissa" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Keitto onnistuu wokin sijaan ihan hyvin myös isossa kattilassa. </td></tr></tbody></table></p><p><b>Kiinalainen tomaatti-kananmunakeitto </b>(egg drop soup, pääruokana n. 4:lle lisukkeena noin 8:lle) </p><p>Loraus kuumaa kestävää öljyä (esim. rypsiöljy)</p><p>n. 8 tomaattia </p><p>1 litra kanalientä (tai kaksi kanaliemikuutiota ja litra kiehuvaa vettä) </p><p>2 rkl soijaa</p><p>1,5 rkl seesamiöljyä</p><p>valkopippuria </p><p>n. 1 dl vettä ja n. 1,5 rkl maizenaa (tai riisijauhoa)</p><p>2 kananmunaa </p><p>(sipulin varsia tai korianteria) </p><p>Pilko tomaatit lohkoiksi. Laita wokkiin loraus öljyä ja lisää tomaatit. Sekoita kunnes tomaatit vähän pehmenevät. Lisää kanaliemi, soija ja seesamiöljy. Mausta valkopippurilla. </p><p>Sekoita maizena ja vesi keskenään ja sekoita kuumaan keittoon. </p><p>Riko kananmunat erilliseen astiaan ja sekoita niitä hieman jotta keltuainen menee rikki. Tee keittoon pyörre vaikka syömäpuikoilla ja kaada kananmuna sekaan ohuena nauhana. </p><p>Jatka kuumentamista vielä hetki. Keitto on valmis kun kananmuna hyytyy. </p><p>Tarjoa jämien, silputun sipulinvarren tai korianterin ja chiliöljyn kanssa. </p><p>p.s. keitto on melkein parempaa hieman jäähtyneenä joten voit lisätä jämät jääkaappikulmänä, jolloin ne vähän viilentävät keittoa. Myös; jos teet illalliselle kiinalaiseen tapaan useita ruokalajeja, tee keitto ensin. Tämän sopan voi hyvin tarjota vaikka huoneenlämpöisenä. </p><p><br /></p><p><b>Kiinalainen chiliöljy</b> (pieni purkillinen) </p><p>n. 2 dl kuivattuja, punaisia, tulisia chilejä (etnisissä kaupoissa myyvät isoissa pusseissa)</p><p>1 rkl seesaminsiemeniä</p><p>(sichuanpippuria jos haluaa, myös tähtianista voi lisätä ja jotkut tykkäävät valkosipulista) </p><p>1 dl öljyä</p><p>Silppua chilit esim. Bamixin maustekipossa ja kaada chilihiutaleet kuumuutta kestävään astiaan jossa on hyvin tilaa korkeussuuntaan (teräskippo on hyvä). Lisää joukkoon seesaminsiemenet. Jos käytät mausteita (ei pakollista ollenkaan), lisää nekin kippoon. </p><p>Kuumenna öljy pienessä kattilassa kuumaksi (n. 180 asteiseksi)</p><p>Kaada kuuma öljy chiliseoksen päälle ja anna jäähtyä. </p><p>Siirrä jäähtynyt chiliöljy haluamaasi purkkiin ja käytä tarvittaessa. </p><p>ps. sekä chilien murskaamisesta että etenkin öljyn kaatamisesta chilien päälle tulee tosi vahvat höyryt. Kannattaa tehdä ulkona tai hyvin ilmastoidussa paikassa, jos voi. Muuten koko talossa kaikki yskivät kapsaisiinin takia ;)</p><p><br /></p>Nellehttp://www.blogger.com/profile/11738128496660714304noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-6084323353207919599.post-63107879219419362192021-01-23T12:40:00.001+02:002021-01-23T12:40:27.437+02:00Makea rukiinen rusinaleipä<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7kjTaGTMeDyJkrtV-e0lMYDiU4WeQjiNtrtNDDUyJgPD7dMvrWTdQZTtjNe78MHvWBBJN-OzKLSxphw-Sa0bkFJBxLseZmIPArRFQZkuyU4c0aNreQeOT7AvD_MZc01lXZCTXV6RprJcW/s1600/rukiinen+rusinaleipa%25CC%2588.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="makea ruisleipä" border="0" data-original-height="1092" data-original-width="1600" height="436" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7kjTaGTMeDyJkrtV-e0lMYDiU4WeQjiNtrtNDDUyJgPD7dMvrWTdQZTtjNe78MHvWBBJN-OzKLSxphw-Sa0bkFJBxLseZmIPArRFQZkuyU4c0aNreQeOT7AvD_MZc01lXZCTXV6RprJcW/w640-h436/rukiinen+rusinaleipa%25CC%2588.jpg" title="rusinainen makea leipä" width="640" /></a></div><br /><p><br /></p><p>Mulle kävi tässä tammikuun alussa arviointivirhe. Jotenkin ajattelin, että kellarissa olisi ollut vielä yksi pussi <a href="https://www.facebook.com/StromsberginMylly">Strömsbergin myllyn</a> vehnäjauhoja, joihin olen hurahtanut leipoessani, mutta ei. Loppu on. <br /><br />Kaupasta tietysti saa vehnäjauhoja, mutta kun oman näppituntumansa on jo pidempään rakentanut tietyn jauhon varaan, tuntuu tikkuiselta lähteä vaihtamaan. Strömsberg on kuitenkin rekossa seuraavan kerran vasta helmikuussa, joten jotain muuta oli keksittävä. Onneksi kellarissa oli muita saman myllyn jauhoja ja tuumasin, että mikäpä on parempi hetki vähentää puhtaan valkoista leipää ja tehdä vaihteeksi muuta. Sitäpaisi, kun jauhoja sekoittaa, sen käytetyn vehnäjauhon merkitys vähenee. Niinpä nappasin jotain Kinnusen vehnäjauhoa kainaloon ja kohti keittiötä. </p><p>Rekosta ostettua ruisjauhoa oli vielä paljon ja mieleni teki semmoista vähän makeampaa ja selvästi rukiista leipää. Sellaista siis tein ja tulikin ihan tavattoman hyvää! </p><p>Olen tehnyt tätä leipää nyt useampaan kertaan ja se on niin hyvää että haluan laittaa ohjeen ylös itsellenikin. Ensin laitoin vain 100g ruisjauhoa mutta aika nopsaan tuplasin määrän 200g, koska maku ei ollut tarpeeksi syvän rukiinen. Minusta se oli maultaan selvästi parempaa ja leipä kuitenkin nousee vielä kivasti. Taikinakaan ei ole ihan liian tahmainen. </p><p>Ja eilisen leipomuksen kanssa kävi vielä niin, että tein sen "semijämäjuuresta". Olin ruokkinut juuren valmiiksi edellisenä päivänä enkä sitten ehtinytkään leipoa. Nostin vaan juuren parhaassa pöhinässä illalla jääkaappiin suunnittelematta mitään. Ajattelin, että teen sitten vaikka <a href="http://siskotkokkaa.blogspot.com/2020/03/rapeat-belgialaistyyppiset.html">vohveleita</a> siitä... tai jotain. Juuri silloin, siinä hetkessä ei vaan jaksanut mitään. </p><p>Juuri kuitenkin näytti aamulla vielä kuohkealle ja mietin että uskaltaisikohan sillä vielä leipoa. Ennenkaikkea sitä oli aika paljon edellisen ruokinnan jäljiltä eikä talossa ollut palaakaan leipää. Niinpä mietin että kokeilenpa kumminkin jos siitä saataisiin käyttökelpoinen leipä. Ja koska ruisjauho on anteeksiantavaa; kas kummaa, ihan maistuva leipä siitä tuli! Laitoin sen vielä laiskuuksissani vuokaan - vuoka kun myös tukee leipää vaikka se ei olisikaan ihan täydellisesti kohonnut taikina. </p><p>Kerron tämän kaiken lähinnä siksi, että koska teen meillä oikeastaan kaiken leivän itse, niin joskus on kiire ja silti vaan tarpeen saada leipää. Silloin prosessin ei tarvitse olla täydellinen, leivän ei tarvitse olla viillelty hienosti eikä sen muutenkaan tarvitse olla maailman hienoin tekele. Ja kun näin ajattelee, silloin yleensä hapanjuuri yllättää. Niin kävi nytkin ja siitä tuli ihan erinomaisen makuinen leipä. Kohosikin ihan nätisti, vaikka kyllä siitä kuohkeampi tulee (kuten kuvassa) kun juuren saa mukaan hyvässä pöhinässä. </p><p>Eli teitpä sitten pyöreänä, pitkulana tai vuokaan - ihan mahtavan makuinen talvinen leipä tästä tuli. </p><p><b>Makea rukiinen rusinaleipä</b> (1 leipä) </p><p>350g vettä </p><p>150g pöhisevää vehnäjuurta</p><p>300g vehnäjauhoa (toisinaan korvaan 100g määrästä hiivaleipävehnäjauholla, enemmän makua)</p><p>200g ruisjauhoa (leipähienoa)</p><p>2 tl suolaa </p><p>50g tummaa siirappia</p><p>2 tl fenkolinsiemeniä rouhittuna </p><p>n. 1 dl rusinoita</p><p>Sekoita kaikki aineet keskenään ja anna taikinan tekeytyä kostutetun liinan alla kulhossa noin tunnin verran. Taittele taikina sitten n. kahteen-kolmeen kertaan antaen aina levätä puoli tuntia välissä. Jos keittiö on kovin lämmin ja taikina kehittyy nopeasti, 2 taitteluakin saattaa riittää. Sen jälkeen anna kohota vielä noin tunnista puoleentoista, riipuen taas kuinka lämmintä teillä on. </p><p>Kun taikina on hieman kohonnut (ehkä kolmanneksen verran tai 1,5h on täynnä), esimuotoile leipä ja anna levätä liinan alla 20 min. <br />(Tai jos on kiire/laiskottaa kuten eilen, tässä kohtaa vaan muotoilin sen karkeasti käsissäni suoraan voideltuun vuokaan ja jätin kohoamaan vähän pidempään ennen paistoa) </p><p>Kun taikina on levännyt, muotoile leipä koriin ja anna kohota kunnes leipä on selvästi kohonnut ehkä 2-3h. Koska ruisjauhoa on näinkin paljon, leipä ei kohoa samalla tapaa (lähes tuplaksi) kuin vehnäleipä, vaan kohoaminen jää jonkin verran vaatimattomammaksi. </p><p>Voit joko siirtää leivän parin tunnin kohdalla kylmään muovipussissa ja paistaa seuraavana päivänä tai antaa kohota vielä hetken lisää (ehkä yhteensä max 3h) ja paistaa heti. Ainakin mulla nämä nostatusajat ovat olleet pidempiä pakkasilla, joten tarkkaile taikinaa. </p><p>Kuumenna uuni 250 C + kiertoilma</p><p>Viillä leipä ennen paistoa. </p><p>Jos paistat leivän: <br />a) padassa laita leipä kuumaan pataan, kansi kiinni ja paista 25 min kannen kanssa. Poista sitten kansi ja paista vielä 20 min lisää jotta pinta saa kauniin värin. </p><p>b) vuuassa laita uuniin jo kuumennusvaiheessa laakeahko vesiastia jotta uunissa on paljon kosteutta. Jos haluat, ripottele viilletyn leivän päälle unikonsiemeniä. Paista uunissa 35-40 min. kurkkaa uuniin n. 30 min kohdalla ja jos pinta on kovin tumma, pienennä lämpöä. </p><p>Anna leivän jäähtyä ritilällä ennen leikkaamista ainakin tunnin. </p><p>p.s. kirjoitin <a href="http://siskotkokkaa.blogspot.com/2019/10/oliivileipa-hapanjuurella-ja-opittua.html">hapanjuurella leipomisesta ja leivän muotoilusta enemmän tänne</a>, jos prosessi ei ole ennestään tuttu. </p>Nellehttp://www.blogger.com/profile/11738128496660714304noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-6084323353207919599.post-38119142844919154642021-01-09T15:57:00.001+02:002021-09-13T09:18:09.339+03:00Kiinalainen hapanimelä kana (sweet and sour chicken)<p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7boLEFiSrwmm4P0znDBdYCRGiJSp1FGKSWdhJvRbyq2pBQnJ1VSGYBQK92sFOvK5P76HvmBsaYaOxRgx7HZg0NdoViXoZSpSdmi25xOahyh3LU0EhFS7RPl9caBfRF5Ph26dxtE78DnTN/s1600/hapamnimela%25CC%2588+kana.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="Hapanimelä kana" border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7boLEFiSrwmm4P0znDBdYCRGiJSp1FGKSWdhJvRbyq2pBQnJ1VSGYBQK92sFOvK5P76HvmBsaYaOxRgx7HZg0NdoViXoZSpSdmi25xOahyh3LU0EhFS7RPl9caBfRF5Ph26dxtE78DnTN/w640-h426/hapamnimela%25CC%2588+kana.jpg" title="Kiinalainen hapanimelä kana" width="640" /></a></div> <br /><br />Hapanimelä kana on kiinalaisten ravintoloiden klassikko joka todella hyvää kun sen tekee itse. Eikä se ole edes kamalan vaikeaa millään lailla. Kannattaa kokeilla!<p></p><p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhidYAFEdtj_B8J3Xubi5rxeAjrwn1U_z51DGIcWc-EKnD2twusRrLV18k-S3K8J_TYAvsdVC4e_SiTTXpTWAIaarRnvT4tgSQzPd-lmnxyGinVxS-3xycKJTvpR2ZtnxlWFFVji3sX3yTt/s1600/Kasvikset_.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhidYAFEdtj_B8J3Xubi5rxeAjrwn1U_z51DGIcWc-EKnD2twusRrLV18k-S3K8J_TYAvsdVC4e_SiTTXpTWAIaarRnvT4tgSQzPd-lmnxyGinVxS-3xycKJTvpR2ZtnxlWFFVji3sX3yTt/w640-h426/Kasvikset_.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vihanneksiksi voit valita mitä sinulla on. Omia suosikkejani ovat paksoi ja porkkana. </td></tr></tbody></table></p><p>Tämä kulunut korona-aika on välillä saanut aikaan polttavaa kaipuuta ravintoloihin, joita olemme kuitenkin pyrkineet välttämään takeawaytä lukuunottamatta. Mutta kuten aina, takeawayssä on se huono puoli, että ruoka ehtii istua niissä laatikoissa hetken ja menettää jotain siitä tuoreudestaan josta ravintolassa syödessä pääsee nauttimaan. Kun rokotteet tulevat meille mahdolliseksi voin vakuuttaa että olen jonossa käsi ojossa. Yhteiskunta ei pysty toimimaan näin loputtomasti. Ravintolassa ystävien kanssa syöminen on mieleni kaipuuasteikolla aika korkealla juuri nyt, mutta ollaan koitettu noudattaa kaikkia suosituksia ja rajoituksia aika lailla pilkulleen kun kerran pystytään. Uskon, että välttämättömyyksissä pitäytyminen pitää turvassa myös ne, joille esim. etätyö ei ole mahdollista. </p><p></p><p>Varmasti reseptejä tähän ruokaan on hurjan erilaisia, mutta minä tykkään tuunata kastiketta aromaattisempaan suuntaan inkiväärillä ja laitan sekaan aina myös vihanneksia. Vihannekset voit valita sen mukaan mitä kotona on. Esimerkiksi kiinankaali, paprika, paksoi, porkkana, purjo, kevätsipuli, broccolinit ja retikka käyvät erinomaisesti. Valitsen tuosta listasta yleensä pari-kolme ja sekoitan mukaan kastikkeeseen jos kasvis kaipaa enemmän kypsymistä ja pannuun yhdistämisvaiheessa jos kevyt höyrytys riittää. </p><p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgYIfLypdO1JYRgWUbN7XpyaNC_9UzSBht9kybs6SHtU2JdOhSmV7rRKdCWGozTZxuV5gygi_xH2bJr-a7eJVAxZSxsW8P35DI168W0jZV7TmkvTPLlIR-ZzS70tFF6BeHEgAaHEzJFvON1/s1600/hapanimela%25CC%2588+kastike+kanalle.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="Hapanimeläkastike" border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgYIfLypdO1JYRgWUbN7XpyaNC_9UzSBht9kybs6SHtU2JdOhSmV7rRKdCWGozTZxuV5gygi_xH2bJr-a7eJVAxZSxsW8P35DI168W0jZV7TmkvTPLlIR-ZzS70tFF6BeHEgAaHEzJFvON1/w640-h426/hapanimela%25CC%2588+kastike+kanalle.jpg" title="Sweet and sour kastike" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lisää kastikkeeseen hetkeksi kiehumaan kovemmat vihannekset kuten porkkana. </td></tr></tbody></table></p><p>Ruuassa on pari niksiä, joilla siitä tulee minusta keskivertoa parempaa. Tärkein on kanan paisto kauniin kullanruskeaksi asti. Kana pyöritellään maissitärkkelyksessä joka tekee pintaan ihanan ohuen kuoren. Sitten kana paistetaan pannussa kypsäksi asti jolloin sen rapsakkuus säilyy kun kastike vain kaadetaan päälle juuri ennen ruokailua. Kanaa ei siis haudutella soosissa. </p><p></p><p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5C3kY5wX7hibbTvkPM05VSZ0-AEbJnnw4GYQHW0IdXxPMzdt0mz1JyDupnYCfTlA2UQhT4iT-ftDN2-C6Hxy4H_87U13EjbZ76XizD7vY1smdUuF9qd5qvu1RbptV_JrcoMYAJeTWyfEt/s1600/Kanan+ruskistus.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="Kanat paistetaan kullanruskeiksi" border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5C3kY5wX7hibbTvkPM05VSZ0-AEbJnnw4GYQHW0IdXxPMzdt0mz1JyDupnYCfTlA2UQhT4iT-ftDN2-C6Hxy4H_87U13EjbZ76XizD7vY1smdUuF9qd5qvu1RbptV_JrcoMYAJeTWyfEt/w640-h426/Kanan+ruskistus.jpg" title="Maissitärkkelyksessä pyöritetyt kanat paistetaan" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Paista kanat niin, että ne alkavat saada kaunista väriä kauttaaltaan. </td></tr></tbody></table><br /></p><p>Toinen tärkeä asia on se mainitsemani kastikkeen aromaattisuus: sokeriseen ketsuppikastikkeeseen voi lisätä hieman sitrunaa ja inkivääriä. Molemmat raikastavat kastiketta ja antavat sille vähän lisää ulottuvuuksia. Ruuan päälle voi vielä lisätä tuoretta korianteria ja/tai kevätsipulia jos sattuu olemaan. Lisäävät jälleen uuden kerroksen hyvää makua. Kokeile ja maistele kastike oman makusi mukaiseksi. </p><p>Riisiä keitän ruuan pariksi yleensä siten, että varaan noin desin kuivaa riisiä per nenä ja lisään riisin määrään nähden vettä kaksinkertaisesti (1:2). Esimerkiksi tänään 3 dl riisiä ja 6 dl vettä sekä ripaus suolaa. Kiehuva vesi suoraan vedenkeittimestä. Sitten ajastimella 10 min kiehumista kannen alla + 10 min lepo kannen alla ilman tulta. Ei kurkkimista! :) </p><p>Toivottavasti tästä reseptistä on iloa teille vaihtelunhaluisille joita omat kokkailut alkavat jo kyllästyttää yhtä paljon kun meikäläistä :) Äläkä polta suutasi, ruoka on tosi kuumaa pöytään kannettaessa! </p><p><br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhko8qLkbczig8MYdITEojm2mhVzTwzRfuxXuTJOo5-djQYtzIHwxh9uDxSz0wpEGYJkijPW0OLR5MC1bLE3OdjLwQYgBYUPSDyYx9QlH9030h1f3a00KKCHgG9hUcl8n_psc7at0sWA_0t/s1600/Sweet+and+sour+chicken.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="Kanaa ja hapanimeläkastiketta" border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhko8qLkbczig8MYdITEojm2mhVzTwzRfuxXuTJOo5-djQYtzIHwxh9uDxSz0wpEGYJkijPW0OLR5MC1bLE3OdjLwQYgBYUPSDyYx9QlH9030h1f3a00KKCHgG9hUcl8n_psc7at0sWA_0t/w640-h426/Sweet+and+sour+chicken.jpg" title="Vihanneksia, kanaa ja sweet and sour kastike" width="640" /></a></div><p></p><p><b><br /></b></p><p><b>Sweet and sour chicken eli hapanimelä kana </b>(3-4:lle) </p><p><br /></p><p>600g paketti broilerin paistileikkeitä (kastike riittää myös hieman isommalle määrälle kanaa jos on paljon ruokailijoita)</p><p>1 tl suolaa </p><p>1 tl pippuria (voi käyttää myös sichuanpippuria eli anispippuria)</p><p>4 rkl maissitärkkelystä(maizenaa) </p><p>n.1 dl kuumaa kestävää öljyä (esim. rypsiöljyä)</p><p><br /></p><p>Kastikkeeseen: </p><p>2dl sokeria</p><p>0,5 dl fariinisokeria</p><p>1,5 dl omenasiideriviinietikkaa</p><p>n. 0,5 dl ketsuppia (voi olla vähän runsaskin)</p><p>n. 2-3 valkosipulin kynttä hienonnettuna</p><p>peukalon (n. 3cm) kokoinen inkivääripala kuorittuna ja hienonnettuna </p><p>2 rkl soijaa</p><p>1 rkl seesamiöljyä</p><p>Lopuksi: </p><p>1/2 sitruunan kuori ja mehu </p><p>Suurustukseen n. 0,5 dl vettä + 2 rkl maissijauhoa </p><p><br /></p><p>Lisäksi: </p><p>2 porkkanaa kuorittuna ja tikuiksi paloiteltuina</p><p>2 pientä paksoita tai yksi iso (tai puolikas kiinankaalia tai pussi broccolineja, paprikaa tms) pieninä lohkoina</p><p>n 10 cm pala purjoa tai kevätsipulia tikkuina</p><p>1-2 rkl seesaminsiemeniä </p><p>(tuoretta korianteria, kevätsipulisilppua) </p><p><br /></p><p>Pilko kana suupalan kokoisiksi paloiksi. Sekoita kulhossa maizena, suola ja hienonnettu pippuri. Laita kananpalat maissijauhoseokseen ja pyörittele niin että ne peittyvät kauttaaltaan. Tarvittaessa lisää hieman maissijauhoa. </p><p>Kuumenna 1 dl öljyä isossa kasarissa ja kun se on kuumaa lisää noin puolet kanoista paistumaan. Kun kanat paistuvat ja menevät kasaan, kasariin voi lisätä loputkin kanat. Kanoja paistetaan käännellen silloin tällöin suht pitkään n. 10-15 minuuttia kunnes ovat kauniin kullanruskeita. </p><p>Kun kanat paistuvat tee kastike. </p><p>Lisää kattilaan kaikki muut paitsi lopuksi lisättävät. Eli lisää kattilaan ensin sokeri, fariinisokeri, omenasiideriviinietikka, ketsuppi, hienonnettu valkosipuli, kuorittu ja hienonnettu inkivääri, soija ja seesamiöljy. Kiehuta kastiketta sekoitellen jotta sokeri sulaa ja maku tasaantuu. Lisää sitten suurus ja mausta sitruunan kuorella ja mehulla. Halutessa voit myös lisätä hieman raastettua inkivääriä jos haluat enemmän inkiväärisyyttä.</p><p>Pilko käyttämäsi kasvikset tikuiksi. Lisää porkkana ja purjo kastikkeen sekaan ja anna kiehua siellä pari-kolme minuuttia. Kun kastike on saostunut tarkista maku. </p><p>Lisää ruskistuneiden kanojen sekaan kasariin herkemmät kasvikset kuten paksoi ja seesaminsiemenet. Kaada sitten kastike kanojen ja paksoin päälle. Sekoita. Paksoi höyrystyy kuumassa minusta ihan tarpeeksi mutta jos haluat, voit laittaa hetkeksi kannen päälle jolloin efekti tehostuu. Minä en laittanut kantta eikä se ole tarpeen jos paksoi on lohkottu suht pieneksi. (mutta: esim. paksoita hieman kovemmat Broccolinit taas saattaisivat tykätä höyryttämisestä kannen alla.) </p><p>Koristele halutessa korianterilla ja kevätsipulilla. Tarjoile riisin kanssa. </p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p>Nellehttp://www.blogger.com/profile/11738128496660714304noreply@blogger.com12tag:blogger.com,1999:blog-6084323353207919599.post-80134922206397131362020-04-28T15:36:00.005+03:002020-04-29T07:13:31.426+03:00Leipurin kanelileipä<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhcX486zvZL77F2ofKWhsJheful_02F5ufXCwY-oszGFMOK44DsMRqCRrjx6wRVpPrho8CIo5jRJLKl0_U2E7du9X08vBgiav_Ty5GKagjLGK3j2mMhX283gyLnVFgZoV_ertZTORiInPcO/s1600/Kanelileipa%25CC%2588.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="kanelilla ja fariinisokerilla maustettu leipä " border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhcX486zvZL77F2ofKWhsJheful_02F5ufXCwY-oszGFMOK44DsMRqCRrjx6wRVpPrho8CIo5jRJLKl0_U2E7du9X08vBgiav_Ty5GKagjLGK3j2mMhX283gyLnVFgZoV_ertZTORiInPcO/s640/Kanelileipa%25CC%2588.jpg" title="kanelileipä" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Kun nyt kaikki on pysähdyksissä huomaan miettiväni enemmän vanhoja tuttuja reseptejä. Pari viikkoa sitten tulin muistelleeksi vanhaa leipäreseptiä jota tein nuorena opiskelijaneitinä. Äiti oli kai saanut sen jostain Kurikkalaisesta leipomosta. Olen todennäköisesti onnistunut hukkaamaan (lue: varmaan se on jossain kellarin ikinä avaamattomissa muuttolaatikoissa) muistikirjan jossa ohje on. Muistan kuitenkin, että siihen käytettiin jotain vahvempia jauhoja, kuten hiivaleipäjauhoja. Lisäksi fariinisokeria ja kanelia. Leipä on vähän makea ja aavistuksen kanelinen. Oikeastaan kanelia ei suoraan tunnista, mutta se maistuu taustalla.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdRVN03oIfw5dKz-d22XoV9GSgq72B8jtHqew5MSjWXHLM6nFpoB_iz308euMc9DiXNNNJ3k0nYxS04yeCbXgZlM03wgmV3z3jqKN2nO6VeffikubXbtj67NVQFndcaoC5-_XGSSPiFxG6/s1600/Kanelileipa%25CC%2588+ja+keittokattila.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="karamellisoitunut porkkanaleitto ja kanelileipää" border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdRVN03oIfw5dKz-d22XoV9GSgq72B8jtHqew5MSjWXHLM6nFpoB_iz308euMc9DiXNNNJ3k0nYxS04yeCbXgZlM03wgmV3z3jqKN2nO6VeffikubXbtj67NVQFndcaoC5-_XGSSPiFxG6/s640/Kanelileipa%25CC%2588+ja+keittokattila.jpg" title="kanelileipä ja porkkanakeitto" width="640" /></a></div>
<br />
Minulla ei ollut hiivaleipäjauhoja, joten olen sekoittanut speltti ja täysjyväjauhoa vehnäjauhoihin ja hyvää on ollut. Leivän pinnan voi joko peittää uniokonsiemenillä, joita meidän juniori rakastaa, tai jos haluaa korostaa makeutta ja kanelia, pinnan voi voidella paiston loppupuolella tee-hunajaseoksella tai tee-siirappiseoksella. Tee, etenkin aromaattisempi ja pehmeämpi tee sopii hyvin näin kevääseen. Sekään ei kuitenkaan ole pakollista, jos ei tykkää tahmeasta pinnasta. Tämän päivän kanelileipä meillä tuli paistettua ihan vaan maalaisleivän tapaan jauhopintaisena.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEghCB3BF_viGNkfcqt8LumpDwcoTNKkVNAj3pHgyW8ww9IdVgSx8x3Ezt3tXgiyTk-f4SetZc9o8YU_BFJYej2tCtwDOCWGYNJ7vHKoLgHCdtdYkADx_53DJi_Jlh3itHzZXqjvi6i6dmxE/s1600/Kanelileipa%25CC%2588+ja+karamellisoitu+porkkanakeitto.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="porkkanakeittoa ja leipää" border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEghCB3BF_viGNkfcqt8LumpDwcoTNKkVNAj3pHgyW8ww9IdVgSx8x3Ezt3tXgiyTk-f4SetZc9o8YU_BFJYej2tCtwDOCWGYNJ7vHKoLgHCdtdYkADx_53DJi_Jlh3itHzZXqjvi6i6dmxE/s640/Kanelileipa%25CC%2588+ja+karamellisoitu+porkkanakeitto.jpg" title="karamellinen porkkanakeitto" width="640" /></a></div>
<br />
Pääsiäisen aikaan tarjosin leipää <a href="http://siskotkokkaa.blogspot.com/2014/03/hyva-parempi-maailman-paras.html" target="_blank">maailman parhaan karamellisoidun porkkanakeiton kanssa</a>. Hyvä yhdistelmä! Keittoa kannattaa ehdottomasti kokeilla, jos sattuu omistamaan painekattilan. Ainekset eivät ole hankalat hankkia; porkkanaa, voita ja soodaa sekä hyvää omenamehua. Pirteän keltainen soppa sopii minusta yhtä lailla vappuun, sen voi tarjota termarista metsäretkellä tai sievästi lautaselle, etenkin jos piknikkiä viettää omassa puutarhassa. :)<br />
<br />
<b>Leipurin kanelileipä</b> (1 iso leipä)<br />
<br />
350g vettä<br />
150g juurta<br />
1 dl eli 70g fariinisokeria (tai siirappia jos sima vei sokerit! )<br />
2 tl eli 11g suolaa<br />
1 tl kanelia (n.2g)<br />
130g täysjyvä-, graham- tai spelttijauhoa<br />
370 vehnäjauhoa<br />
<br />
Sekoita kaikki aineet keskenään taikinaksi. Anna tekeytyä 30-60 min tai kunnes taikinan rakenne tuntuu pehmenneeltä ja venyvältä. Taittele sitten leipää <a href="http://siskotkokkaa.blogspot.com/2019/10/oliivileipa-hapanjuurella-ja-opittua.html" target="_blank">kuten näissä kuvissa</a> 3x 30 min välein. Jätä kohoamaan noin tunniksi.<br />
<br />
Esimuotoile, lepuuta 20 min ja muotoile sen jälkeen joko pyöreäksi tai pitkulaiseksi leiväksi. Voit myös paistaa leivän vuuassa.<br />
<br />
Halutessa siemenpinnan, ripottele kohotuskorin liinaan siemeniä, laita leipä kohotuskoriin ja ripota siemeniä vielä leivän päälle. Kohota kaksinkertaiseksi noin tunnin verran ja sen jälkeen paista tai laita kylmälepoon ja paista myöhemmin.<br />
<br />
Viillä leipä ja paista 250C padassa 25 min ja ilman kantta vielä 230C 20 min. Tai jos paistat vuuassa /pellillä 250C n. 35 min. Jos paistat pellillä, muista kostuttaa uunia laittamalla sinne lämmitysvaiheessa vesiastia pohjalle.<br />
<br />
<br />
<br />Nellehttp://www.blogger.com/profile/11738128496660714304noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-6084323353207919599.post-22364500412994815332020-04-27T11:29:00.001+03:002020-04-27T11:29:19.685+03:00Valkosipuliperunat isoäidin reseptillä<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhDZEO-6hH9dVLofFRHn0zFzPLwaUr4_UWZVF5Q1quqOujz9wC6tDvVnPmcAV7mx4u3UyLZs0HOW6KAuU4dtCuNvIRBsEwTb9-TcEtQDj4iAiMwLwceGXfV7qONtdTHr44oaiYqRAbBXG84/s1600/valkosipuliperunat.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="Isoäidin kermaiset valkosipuliperunat " border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhDZEO-6hH9dVLofFRHn0zFzPLwaUr4_UWZVF5Q1quqOujz9wC6tDvVnPmcAV7mx4u3UyLZs0HOW6KAuU4dtCuNvIRBsEwTb9-TcEtQDj4iAiMwLwceGXfV7qONtdTHr44oaiYqRAbBXG84/s640/valkosipuliperunat.jpg" title="valkosipuliperunat" width="640" /></a></div>
<br />
Kun olin nuori neitonen sain kokkausoppia eräältä herttaiselta isoäidiltä. Minäkin olin silloin vielä niin nuori, että imin itseeni kaikenlaista "miniäkasvatustietoa" kiitollisena. Ei minusta miniää Roineen rannalle tullut, mutta vielä tänäkin päivänä kun teen valkosipuliperunoita mietin noita jaettujen salaisuuksien hetkiä keittiössä. Ja edelleen, näillä ohjeilla syntyvät parhaat valkosipuliperunat silloin kun niitä meillä tehdään.<br />
<br />
Hyvissä valkosipuliperunoissa on vain muutama niksi, jotka pitää hallita. Ensinnäkin, tarvitaan jauhoisia perunoita. Toisekseen tietysti PALJON valkosipulia, koska nämähän ovat valkosipuliperunoita. Ja koska nyt ollaan tekemässä aitoa asiaa, tarvitaan myös kermaa. Paljon kermaa. Ja sitten se viimeinen ja tärkeä asia on suola. Suolaa pitää ripottaa myös perunasiivujen väleihin. Kilo perunaa tarvitsee yllättävän paljon suolaa, noin teelusikallisen. Se kannattaa mitata pieneen kippoon ja ripotella sitten väleihin vuokaa täyttäessä niin tulee laittaneeksi sopivan määrän ja se jakautuu tasaisesti. Toki lautaselle suolaa voi aina lisätä, mutta pois on heikompi ottaa, niinpä mun tulee kitsasteltua helposti. :)<br />
<br />
Ja sitten perunoita haudutellaan uunissa kunnes haarukka menee vaivatta perunoiden läpi, noin tunnin verran. Vuokaa ei kannata täyttää ihan laitoja myöten, koska kerma kiehuessaan kuohuu ja sotkee uunin jos kuohunnalle ei ole tarpeeksi tilaa. Noin kolmisen senttiä riitti hyvin. <br />
<br />
Ja kun nyt on tämä perunatalkoohomma, niin minä osallistuin viikonloppuna valkosipuliperunoilla. Olivat juuri sopivan kosteita, juuri sopivan valkosipulisia ja sellaisia kuin millaisina ne muistinkin. Lisäksi tarjosin simppeleitä uunissa paahdettuja kanan koipireisiä porkkanapedillä. Kanojen pintaan ripotellaan suolaa, kuivattua valkosipulia ja pippuria. Lopuksi koristelin koivet ja porkkanat kirvelillä.<br />
<br />
p.s. kun tilaatte nettikaupasta perunaa niin jos tilaatte sekä kinteää että jauhoista samaan toimitukseen, tilatkaa niitä eri määrät. Huomasin että punnituskuitissa ei välttämättä lue lajiketta tai edes onko kiinteää vai jauhoista. Niinpä tilaamalla eri määrät painosta voi sitten päätellä ja kirjoittaa itse kuittiin. :)<br />
<br />
<b>Kermaiset valkosipuliperunat</b> (4 nälkäiselle)<br />
<br />
1 kg jauhoista perunaa<br />
1/2 valkosipulin kynnet<br />
1 tl suolaa<br />
mustaa pippuria<br />
5 dl kermaa<br />
<br />
Kuori ja siivuta perunat ohuelti. Kuori ja siivuta myös valkosipulin kynnet, niitä saa olla tosiaan paljon. Mittaa suola pieneen astiaan niin tulet laittaneeksi sitä tarpeeksi väleihin.<br />
<br />
Lado syvähköön uunivuokaan kerroksittain perunoita, valkosipulia ja ripota väleihin suolaa ja rouhi mustaa pippuria maun mukaan.<br />
<br />
Lopuksi kaada päälle kerma ja paista uunissa 180C noin 50 min- tunnin verran tai kunnes pinta on kauniin ruskea ja peruna kypsää haarukalla kokeillessa. Anna vetäytyä 5-10 min.Nellehttp://www.blogger.com/profile/11738128496660714304noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6084323353207919599.post-16890951088649159932020-04-23T11:23:00.001+03:002020-04-23T11:39:13.603+03:00Possunkyljykset, papumuusi ja piperradaa<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiL75VrlB7SBhKKk13IFx_7rtPoXKv2woPOUG925dVGlgnBgweK8uEOUElOB7X8jbLZmP_xl4Lg687xa68UfTWeHAf0b8QrYzdx9mdmb0FOG5cbVkYv5nHDDRX4voYBGcRGThK0lKX9fXXV/s1600/possu%252C+piperrada+ja+papumuusi.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="vanhanajan possunkyljyksiä ja baskimaan lisukkeita" border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiL75VrlB7SBhKKk13IFx_7rtPoXKv2woPOUG925dVGlgnBgweK8uEOUElOB7X8jbLZmP_xl4Lg687xa68UfTWeHAf0b8QrYzdx9mdmb0FOG5cbVkYv5nHDDRX4voYBGcRGThK0lKX9fXXV/s640/possu%252C+piperrada+ja+papumuusi.jpg" title="Mallasposskun kyljyksiä ja piperradaa" width="640" /></a></div>
<br />
On yksi resepti joka mun on pitänyt jo pitkään kirjoittaa blogiin. Se on alunperin bongattu <a href="https://www.amazon.co.uk/Basque-Spanish-Recipes-Sebastian-Beyond/dp/1784880264" target="_blank">José Pizzarron Basque - keittokirjasta</a> ja siitäkin on jo päässyt kulumaan useampi vuosi. Voisi varmaan sanoa, että jos meidän lapsella jää mieleen jokin possunkyljys resepti lapsuudesta, se on varmaan tämä. Ruokaa on tullut tehtyä oikeastaan aina silloin kun on bongattu meidän mittapuulla kunnollisia possunkyljyksiä, koska se on niin hyvää ja helppoa.<br />
<br />
Kupletin juoni on se, että possunkyljys lähes uppopaistetaan rosmariinilla ja valkosipulilla maustetussa öljyssä ja sen jälkeen samaa - nyt myös possulla maustunutta - öljyä käytetään papumuusin tekoon. Jotta ruuasta ei tulisi liian raskasta, kylkeen tarjotaan sipulista ja vihreästä paprikasta tehtyä piperradaksi kutsuttua lämmintä kasvislisuketta. Nopea googlaus kertoo että siihenkin on maailmalla tasan niin monta reseptiä kuin on kokkiakin, mutta meille on sopinut helppo versio, johon tulee vain öljyä, sipulia, vihreää paprikaa, chilihiutaleita tai chiliä (maun mukaan), suolaa ja pippuria. Olennaista on, että vihanneksia ei muhiteta kuoliaaksi, vaan kuullotetaan öljyssä vain sen verran että ne vähän pehmenevät ja lämpiävät. Silloin vihanneksiin jää vielä vähän purutuntumaa ja raikkautta.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgH3uBXeqrWSZA6yjFh-Cu7ReWGRi_WoV6UdYH2zBjckjoMyzn1HjC922FY0jwLrYfgOYcpTVCbnubcJaoFJK6G__TSefueCRkU9nwduzVc0IUcdbPu3A9h_dHcMUPheq-D0vUIBkVDT6gI/s1600/piperrada.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="Piperrada on paprikaa ja sipulia" border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgH3uBXeqrWSZA6yjFh-Cu7ReWGRi_WoV6UdYH2zBjckjoMyzn1HjC922FY0jwLrYfgOYcpTVCbnubcJaoFJK6G__TSefueCRkU9nwduzVc0IUcdbPu3A9h_dHcMUPheq-D0vUIBkVDT6gI/s640/piperrada.jpg" title="piperrada" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">En jaksanut yrittää tällä kertaa pyöreitä siivuja, mutta sama se, maku on hyvä näinkin! Lopun piperradan (jos sitä jää) voi käyttää racleten kanssa, munakkaisiin tai patoihin. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
Kun jaksaa siivuttaa paprikan ja sipulin ohuiksi ja ehkä vielä renkaan mallisiksi siivuiksi, lopputulos on ehkä hauskin. Mutta tikkuinakin menee hyvin, pääasia että on suht ohutta. Chiliä lisätään sitten maun mukaan - me olemme laittaneet niin vähän ettei ruoka ole yhtään tulista mutta chili antaa vähän lisää makua. Silloin on toivoa että I ainakin maistaa myös piperradaa;)<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgjh_JAjG1ElfnN1x-rHF_Ehx50O9gcEobDQvJzByhlYDFdzmrBW4Hw7EigHYhb6tsKt1rSTbyQ5SZMF_XTVeHKlo129Lfft6TX_Yae5EtYKAYQzblSLmQn-V90GMb_KTrsj5CEpEGBwIcq/s1600/porrunkyljyksia%25CC%2588+pannulla.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="Mallaspossu tuottaa vanhanajan kyljyksiä joissa on paljon rasvaa" border="0" data-original-height="1024" data-original-width="683" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgjh_JAjG1ElfnN1x-rHF_Ehx50O9gcEobDQvJzByhlYDFdzmrBW4Hw7EigHYhb6tsKt1rSTbyQ5SZMF_XTVeHKlo129Lfft6TX_Yae5EtYKAYQzblSLmQn-V90GMb_KTrsj5CEpEGBwIcq/s640/porrunkyljyksia%25CC%2588+pannulla.jpg" title="Mallaspossun kyljyksiä" width="426" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Mallaspossun kyljyksissä on rasvaa kuin ennenvanhaan ja se on hyvänmakuista</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Nämä vanhanajan kyljykset ovat ihan luksusta näin karanteeniajan keskellä, kun kauppapalveluista saa vaan sitä peruslihatiskikamaa. Kävin <a href="http://www.expertfood.fi/" target="_blank">Expert foodissa Juvanmalmilla</a> ennen pahinta tautikaaosta ja ostin pakkaseen mm. näitä <a href="http://mallaspossu.fi/" target="_blank">Mallaspossun</a> kyljyksiä. Ostin kuusi kappaletta että saatiin syödä yksi satsi jo tuoreena ja nämä sulattelin nyt sitten iloksemme.<br />
<br />
Helppoa ja hyvää arkeen tai viikonlopulle. Juhlavammassa kattauksessa kyytipojaksi sopii hyvin vaikka joku <a href="https://www.alko.fi/tuotteet/931877/Jean-Biecher-Pinot-Noir-R-serve-Organic-2019/" target="_blank">suht marjainen pinot noir. Esimerkiksi Jean Biecher Alsacesta</a>.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjSAtUzqzN3gnGjgF5fTJNRXOuI9ly1h6vqAIbQsWRdicGmcLDJzjyhfwaMDqSUBvlUDbNTVyVvaIXYHwNj-Vf7ogephEjC6QbVuWIN8OGM6WayRCi2OpdiZoqoIIZadm7J7BVkvby8eMQQ/s1600/porrunkyljyksia%25CC%2588+ja+piperradaa+pysty.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1024" data-original-width="683" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjSAtUzqzN3gnGjgF5fTJNRXOuI9ly1h6vqAIbQsWRdicGmcLDJzjyhfwaMDqSUBvlUDbNTVyVvaIXYHwNj-Vf7ogephEjC6QbVuWIN8OGM6WayRCi2OpdiZoqoIIZadm7J7BVkvby8eMQQ/s640/porrunkyljyksia%25CC%2588+ja+piperradaa+pysty.jpg" width="426" /></a></div>
<br />
<b>Possunkyljyksiä papumuusia ja piperradaa (3-4:lle)</b><br />
<br />
2-3 kynttä valkosipulia<br />
2 oksaa rosmariinia<br />
runsaasti, noin desi öljyä (kaadetaan kunnon kerros pannuun - määrä siis riippuu pannusta jota käytät)<br />
1 kyljys per ruokailija<br />
<br />
2 pakettia <a href="https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuote/pirkka-pavut-380230g-valkoiset-6410405102614" target="_blank">valkoisia, suuria voipapuja</a> liemessä (á 230g kypsää papua)<br />
<br />
2 vihreää paprikaa<br />
2-3 sipulia<br />
espeletten chilihiutaleita tai tuoretta miedohkoa chiliä<br />
suolaa<br />
pippuria<br />
<br />
Tee ensin piperrada: suikaloi paprikat ja sipulit ohuelti siivuiksi. Laita kasariin hieman öljyä. kuullota vihanneksia öljyssä kunnes ne lämpenevät ja sipuli tulee hieman läpikuultavaksi. Mausta ripauksella chiliä, suolalla ja pippurilla. Laita tarjoiluastiaan odottamaan.<br />
<br />
Laita isoon valurautapannuun (tai pannuun jossa aiot paistaa possut) n. 3 mm kerros öljyä ja kuumenna. Lisää kuumaan öljyyn kuoritut ja rikki lyödyt valkosipulit sekä rosmariinit. Sekoita makuaineita öljyssä niin että öljy maustuu ja yrtti kiehuu öljyssä. Älä anna niiden palaa, vaan poista yrtit& valkosipulit sivuun kun alkavat saada väriä.<br />
<br />
Paista sitten possut ensin toiselta puolelta kunnolla kauniin ruskeiksi ja sen jälkeen käännä ja sama toiselle puolelle. Ripauta päälle suolaa ja pippuria. Possut ovat valmiit kun sisälämpö on siellä 65C tienoolla, se jatkaa nousua vielä hetken kun nostat ne sivuun.<br />
<br />
Nyt jos öljyä on tosi paljon, kaada siitä osa talteen, voit lisätä sitä tarpeen mukaan. Pannulle saa kuitenkin jäädä ihan kerros öljyä.<br />
<br />
Kaada sitten valutetut pavut öljyyn ja anna hetki ruskistua koskematta. Sitten murskaa lastalla tai puukauhalla papuja pannulla niin että syntyy muusi. Voit lisätä öljyä jos muusi tuntuu liian kuivalta. Mausta suolalla ja pippurilla.<br />
<br />
Jos sait pelastettua rosmariinit ennenkuin ne olivat ihan ruskeita, voit ripottaa rapeita rosmariinin lehtiä muusin päälle.<br />
<br />
Tarjoa heti.<br />
<br />
<br />Nellehttp://www.blogger.com/profile/11738128496660714304noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-6084323353207919599.post-67042311230769976172020-04-09T15:10:00.000+03:002020-04-09T15:14:32.075+03:00Mangosalsaa "kalatacoille"<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjPxrYsxHYG247ZkPpas3qF6WQYVFMdvCFXGL6kuFFPX4QDfTIUyGhsNNZAJllyh2hREhXPItiAAgyTPdp3eCRTTtHe2jJLtiZp09Ht8p6Qt8u4Rwv9CHjzUFFCYGFanFFcA1ytPqAzv1L7/s1600/kalataco.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="tortillalettua kalaa ja mangosalsaa" border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjPxrYsxHYG247ZkPpas3qF6WQYVFMdvCFXGL6kuFFPX4QDfTIUyGhsNNZAJllyh2hREhXPItiAAgyTPdp3eCRTTtHe2jJLtiZp09Ht8p6Qt8u4Rwv9CHjzUFFCYGFanFFcA1ytPqAzv1L7/s640/kalataco.jpg" title="mangosalsaa ja kalaa tortillassa" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
<br />
"Mä haluaisin joku päivä kalatacoja" V ilmoitti eräänä kauniina päivänä viime talvena. V on matkustanut paljon latinomaissa työn takia ja päässyt siellä syömään kaikkea ihanaa streetfoodia josta minä voin vain haaveilla. Siksi ensimmäinen reaktio kalatacoista oli kuin olisi lähtenyt opiskelijatyttönä lukonmäkeä ylös polkemaan. Mutta ihan turhaan! kun pääsin alkujärkytyksestä yli, mulle selvisi että rajusti yksinkertaistaen kalatacoissa idea on vaan syödä (vaaleaa) kalaa raikkaiden lisukkeiden kanssa letusta.<br />
<br />
Ja kaikista raikkaista lisukkeista raikkaimmalta minusta juuri sillä hetkellä tuntui mangosalsa, johon siihenkin on yhtä monta reseptiä kuin kokkia. Niin tai näin, mangosalsa oli minusta absoluuttisen ihanaa kalan kanssa. Mikä ihanan raikas tapa syödä kalaa. Ja niinpä tänään sain päähäni tehdä kalatacoja lounaaksi.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiypW3c90qiSOn3CzfZPUhYxUuXnyaxB-FvS3lfc5eO3-WR3_f-O9nODmnyBdMenQ9q3_l0zBzLyLUHscUC-dF58WIZxPpb72DvuwIpFRbfzd0LHDxPJIe8sypPq_rzPI9itQGxKRCUZTV_/s1600/avokadon+kuorinta.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="avokadon voi kuoria myös lohkoina" border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiypW3c90qiSOn3CzfZPUhYxUuXnyaxB-FvS3lfc5eO3-WR3_f-O9nODmnyBdMenQ9q3_l0zBzLyLUHscUC-dF58WIZxPpb72DvuwIpFRbfzd0LHDxPJIe8sypPq_rzPI9itQGxKRCUZTV_/s640/avokadon+kuorinta.jpg" title="avokadon kuorinta" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Koska neljän avokadon sijaan tilasimme neljä pussia avokadoja, niitä on käsitelty. V hämmentyi yksi päivä kun näki mun kuorivan avokadoa lohkoina. Niinkin tosiaan voi tehdä, kuori lähtee helposti kun hedelmä on kypsä. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
<br />
<a href="https://www.instagram.com/siskotkokkaa/?hl=fi" target="_blank">Meidän instan</a> seuraajat ovat ehkä hihitelleet meikäläisten ruuan etäostoksille. Siskoni ainakin on ja kuulemma oikein <i>odottaa</i> seuraavaa noutokeikkaa... Kun tämmöinen vannoutunut torien rakastaja ja hyllyjen koluaja irrotetaan ruuasta keksimään ostoslistaa ilman mahdollisuutta nuuskia, valkkailla ja keksiä varasuunnitelmia jos jotain ei olekaan ja lisätään vielä yhtälöön rakkaani V ja yksi nettikauppa, kommelluksilta ei voine välttyä. Olemme onnistuneet tilaamaan väärin, tilaamaan tuotteita liikaa, saaneet jännittäviä tuotekorvauksia (replacement) ja niin edelleen.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPUTnvvr8z5t8EQXhuu7uDMkLZO1qbfK1IcFwJTMZt7OEAjrd6785piFg-wk7FC-x2odF1YZfiM8vbkAjTpsYNSaOuxUBtOZ-fQZC7jyGnZognFxnXCw0XiBtt9-9ZSxgV7u8aZJC06dfO/s1600/mangosalsakulho.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPUTnvvr8z5t8EQXhuu7uDMkLZO1qbfK1IcFwJTMZt7OEAjrd6785piFg-wk7FC-x2odF1YZfiM8vbkAjTpsYNSaOuxUBtOZ-fQZC7jyGnZognFxnXCw0XiBtt9-9ZSxgV7u8aZJC06dfO/s640/mangosalsakulho.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Viimeisimmällä kerralla V oli kirjoittanut vapaakenttään (jota viimein opimme käyttämään) jotakuinkin näin: "kolme kunnon kokoista lohimedaljonkia, yhteensä noin 500g". No jokainen merilohesta medaljonkeja tehnyt tietää että yhtälössä on ristiriita. Kalamestarille oli siis jäänyt ratkaistavaksi yhtälö: annanko 500g vai kolme kappaletta. <br />
<br />
Niinpä saimme kolme hyvänkokoista lohimedaljonkia joissa oli kalaa kilon verran. Illalliselta kalaa jäi karkeasti yhden medaljongin verran yli ja siitä se ajatus sitten lähti! Mulla oli vielä jäljellä osa <a href="https://www.instagram.com/p/B-ZmJT0Bt9_/" target="_blank">siitä neljännestä pussista avokadoja</a> ja ihan täydellinen mango. Kaapista löysin tacojen sijaan maissista tehtyjä tortillalettuja ja tuumasin että kyllä näistä lounas saadaan. Ja niin saatiinkin!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgQnZzQ1YnDnriUpdHiJfD6qeUO6FJbk0O-LHqXjD8nb5kw7nrP06XLLRP2_smGSNe_WTJ8DIEW7YYDhEZtrVs30sNoLD70BkbsdH8sim7V9L6JS2IPWla8IeY2ESL8W8dzDVye0C5L8maG/s1600/kalatacojen+lisukkeet_.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="kalatacot ja mangosalsa sekä chilikastiketta" border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgQnZzQ1YnDnriUpdHiJfD6qeUO6FJbk0O-LHqXjD8nb5kw7nrP06XLLRP2_smGSNe_WTJ8DIEW7YYDhEZtrVs30sNoLD70BkbsdH8sim7V9L6JS2IPWla8IeY2ESL8W8dzDVye0C5L8maG/s640/kalatacojen+lisukkeet_.jpg" title="kalatacoja" width="640" /></a></div>
<br />
Ja vaikka aloitin että kalatacoissa käytetään valkoista kalaa, niin kyllä lohikin hyvin toimi. Kaikessa yksinkertaisuudessaan kalaa voidaan maustaa jeeralla, chilillä (anchoa) ja suolalla sekä pippurilla. sitten kala paistetaan, siitä irrotellaan suupaloja ja tungetaan tacoihin esimerkiksi mangosalsan, creme fraichen, juustoraasteen ja chilikastikkeiden kanssa. Meillä oli pirkan ananaschilikastikepullon loppu (joka ei ole yhtään tulista) ja <a href="https://www.verkkokauppa.com/fi/product/34030/kcjvd/Poppamies-Caribbean-Hot-chilikastike-147-ml?gclid=EAIaIQobChMIi5XfvKHb6AIVieAYCh0hvgrWEAQYASABEgKspvD_BwE" target="_blank">poppamiehen Caribbean Hot chilikastiketta</a> (jossa taas on potkua).<br />
<br />
Suosittelen kokeilemaan. Superhelppoa ja herkullista käytit sitten lohta, turskaa, kuhaa, haukea tai jotain muuta kalaa. Ja kun nyt pääsiäinen tässä ovelle kolkuttaa mainitsenpa vielä, että en näe mitään syytä miksi mangosalsa ei kävisi yhteen myös jeeralla maustetun nyhtölampaankin kanssa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJK3Xtr15G5vVfAVEhAmc5d5y5FPn3ixVtzCxH3sJsxMhbdmK-SFNM4QpoZsH8wJ5RZLhhdz64LLWNpa76-igqRhJEAAdekxnezYTziih2nTv3dkKSDDgsHMOKD3J6OffGhTXOWIphLNvz/s1600/kalataco+ja+salsa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="kalataco maissiletulla sekä mangosalsaa" border="0" data-original-height="1024" data-original-width="683" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJK3Xtr15G5vVfAVEhAmc5d5y5FPn3ixVtzCxH3sJsxMhbdmK-SFNM4QpoZsH8wJ5RZLhhdz64LLWNpa76-igqRhJEAAdekxnezYTziih2nTv3dkKSDDgsHMOKD3J6OffGhTXOWIphLNvz/s640/kalataco+ja+salsa.jpg" title="kalatacot maissiletussa" width="426" /></a></div>
<br />
<b>Mangosalsa kalatacoihin</b> (riittää neljälle)<br />
<br />
1 iso punasipuli<br />
1 kypsä mango<br />
2 avokadoa<br />
1 vihreä paprika<br />
(jalapenoa tai muuta chiliä)<br />
2 limeä<br />
1/2 ruukkua korianteria<br />
<br />
<br />
Silppua punasipuli pieneksi, kuutioi mangon hedelmäliha. Suikaloi avokadon hedelmäliha vähän pidemmiksi siivuiksi. Sekoita keskenään. Jos haluat salsasta tulista, laita mukaan jalapenoa tai chiliä. Rullaa limeä tasolla niin että mehu irtoaa. Purista sitten n. 1,5 limen mehu seokseen ja viimeistele korianterisilpulla. Jätä maustumaan kun paistat kalan.<br />
<br />
Kalaa n. 100-150g per nenä<br />
korianteria<br />
anchoa chilijauhetta<br />
(savupaprikaa jos haluaa)<br />
1/2 limeä<br />
suolaa<br />
pippuria<br />
<br />
Lisäksi<br />
taco- tai tortillalattuja<br />
creme frachea<br />
Cheddarraastetta (voi jättää poiskin jos haluaa)<br />
chilikastikkeita<br />
<br />
Kalan pintaan hierotaan mausteet ja kala paistetaan tilkassa öljyä (tai grillissä). Kala irrotellaan suupaloiksi tarjoillessa, päälle tirautetaan hieman limen mehua. Myös kuorta voi raastaa makua tuomaan.<br />
<br />
Tacoon jokainen rakentaa oman maun mukaiset täytteet. Minä tykkään laittaa pohjalle creme fraichea, juustoraastetta kalaa, paljon mangosalsaa ja päälle vielä hapokasta chilikastiketta ja ehkä vähän limeä.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Nellehttp://www.blogger.com/profile/11738128496660714304noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6084323353207919599.post-44390404382076705942020-04-08T10:54:00.000+03:002020-04-08T10:54:54.775+03:00Keltainen kurpitsapasta<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhvGF21B_bSxxmfu-7hO4RYLyOvV-kxWjmAcxT6qSS1O8D2SsmSck7y0IwtTvNxnENWo5wzQ2KjIIqXYQmwzFLz8J62DiT583GbMCF7GUZEuiAZMr54rv-pEpZ_7_kJneKHe-P05oYFBqO-/s1600/kurpitsapasta+salvialla.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="kurpitsainen pasta saa ruokaisuutta ricotasta " border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhvGF21B_bSxxmfu-7hO4RYLyOvV-kxWjmAcxT6qSS1O8D2SsmSck7y0IwtTvNxnENWo5wzQ2KjIIqXYQmwzFLz8J62DiT583GbMCF7GUZEuiAZMr54rv-pEpZ_7_kJneKHe-P05oYFBqO-/s640/kurpitsapasta+salvialla.jpg" title="kurpitsapasta salviavoilla" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Minulle on vaikeaa ostaa verkosta ruokaa. Se, ettei pääse itse valitsemaan sitä inkiväärinmukulaa, ei voi päättää millä jokin tuote korvataan tilauksessa ja ylipäätään ettei näe kunnolla vihannes-, kala- ja lihatiskejä niin mieli ei pääse laukalle että tuosta tulisi täydellistä sitä tai tätä. Myös ennakointi siitä miten paljon kamaa kuluu seuraavaan kauppakeikkaan mennessä on vähän mysteeri. Toisaalta, sitten kun kotona on rajallinen määrä asioita käytettävissä syntyy uudenlaista luovuutta. Olen ihan nauttinut siitä, että kerrankin asiat oikeasti loppuvat ja hävikkiä syntyy vähemmän.<br />
<br />
Tiedän etten ole tämän etäostamisasian kanssa yksin. Anoppikin soitteli kauppatilauksen ääreltä ja kyseli mitä ihmeen vihanneksia sitä tilaisi, joista syntyisi helposti ruokia ja jotka säilyisivät hyvin. Mitään kattavaa listaa en silloinkaan saanut ulos itsestäni mutta jälkikäteen mietin että ilmiselvien kaalien ja juuresten lisäksi kurpitsa on monikäyttöinen ja fiksu valinta. Siitä on moneksi.<br />
<br />
Esimerkiksi spaghettikurpitsaa saa nykyään kaupoista aika hyvin ja butternutkurpitsaa saa yleensä ympäri vuoden. Butternutkurpitsasta tosi kiva resepti on <a href="http://siskotkokkaa.blogspot.com/2010/09/valimaen-kurpitsakeitto.html" target="_blank">Välimäen kurpitsakeitto,</a> jota meillä tehdään usein. Lisäksi olen tehnyt tässä vuoden aikana useita muunnelmia kurpitsapastoista ja risotoista.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYLzjvMGDymwXtFpPobubH5lOk_GkiKM8oMedURnr7CRVyVJIXMgVh3Oj56YzYort67VvZDX4OEiAdPGWt1_s_g1aqDLDxDBiLHDVy18im6AjjA0hJg884DfttVlG0_gGXqZhw2O0FstOq/s1600/salviavoi.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="salviaa laitetaan voihin josta kiehuminen on tasaantunut " border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYLzjvMGDymwXtFpPobubH5lOk_GkiKM8oMedURnr7CRVyVJIXMgVh3Oj56YzYort67VvZDX4OEiAdPGWt1_s_g1aqDLDxDBiLHDVy18im6AjjA0hJg884DfttVlG0_gGXqZhw2O0FstOq/s640/salviavoi.jpg" title="salviavoi" width="640" /></a></div>
<br />
Sen kurpitsakeiton jämän voi muuten hävikistä herkuksi hengessä suoraan sekoittaa pastakastikkeeksi ja lisätä päälle vähän salviavoita tai repiä mozzarellaa. Sitä voi myös laittaa pari kolme desiä risoton sekaan loppuvaiheessa, ikäänkuin mascarponea lisäisi. Lopputulos on kermainen risotto jossa on kurpitsainen maku. Siihenkin sopii päälle salviavoi, specksiivut tai paahdetut pinjansiemenet.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh7SvL1D11pOHkX70n5PmRxCR0V4-56i1PEuhak1NFGEo0oyPwLf4fupSn2EVFkKY7aFkewXBNTInCJma7AInua_O22Cm-ym2UY5w4ZqSAD1XyppXmB2gNbLimoP75XwmXuV86xdFLKcBN9/s1600/kurpitsapasta+kasarissa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="ricotta-kurpitsapasta salviavoilla" border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh7SvL1D11pOHkX70n5PmRxCR0V4-56i1PEuhak1NFGEo0oyPwLf4fupSn2EVFkKY7aFkewXBNTInCJma7AInua_O22Cm-ym2UY5w4ZqSAD1XyppXmB2gNbLimoP75XwmXuV86xdFLKcBN9/s640/kurpitsapasta+kasarissa.jpg" title="ricotta-kurpitsapasta" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kun pasta sekoitetaan kastikkeeseen, siihen lisätään myös pastan keitinvettä jotta ruuan tekstuurista tulee sopiva. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
Tällä kertaa meillä oli spaghettikurpitsa jonka paahdoin uunissa valmiiksi illalla ja söimme sitä lisukkeena jollekin liharuualle. Nyt emme tehneet siihen <a href="http://siskotkokkaa.blogspot.com/2019/10/suppiksia-misovoilla.html" target="_blank">mitään erityistä kastiketta</a>, lisäsin vaan suolaa, voita ja pippuria. Kokonaisesta kurpitsasta jäi kuitenkin noin puolet syömättä ja kaavin sen jääkaappiin pussiin. Seuraavana päivänä lopusta syntyi tämä pasta.<br />
<br />
Tämä ruoka onnistuu ihan hyvin myös butternutkurpisasta, mutta silloin kypsä kurpitsa kannattaa soseuttaa kerman, maidon tai pastan keitinveden ja kerman kanssa erikseen. Spaghettikurpitsa hajosi pannulla ihan vaan tökkimällä lastalla. Käytin barillan gnocci pastaa - mutta mikä tahansa simpukkamainen pasta on erinomainen. Pennekin käy.<br />
<br />
<b>Keltainen kurpitsapasta</b> (n.3-4:lle)<br />
<br />
1 pss pastaa (kolmelle riittää 500g pussista n. 3/4 tai jos pieniä ihmisiä mukana jopa 2/3)<br />
<br />
600-700g kypsää kurpitsaa<br />
1 prk 250g ricottaa<br />
<div>
reilusti vastaraastettua muskottia</div>
<div>
suolaa (halutessa yrttisuolaa)</div>
mustaa pippuria<br />
n. 0,5-1 dl kermaa (purkin jämät kaapista) + pastan keitinlientä<br />
<br />
pinnalle:<br />
palanen voita (30-40g) + salvian lehtiä<br />
TAI<br />
paahdettuja pinjansiemeniä/pähkinöitä<br />
(+parmesania raasteena)<br />
<br />
<br />
Laita pasta kiehumaan suolalla maustettuun veteen. Keitä paketin ohjeen mukaan. Kun pasta kiehuu tee kastike.<br />
<br />
Laita kypsä spaghettikurpitsa öljytilkkaan pannulle ja lämmitä kauttaaltaan. Voit rikkoa lastalla kurpitsaa pannussa. Lisää sekaan ricotta, mausta reilusti muskotilla. Lämmitä varovasti mutta älä kiehuta enää. Lisää sitten maun mukaan suolaa ja mustaa pippuria. Ohenna kastiketta kermalla. Tässä vaiheessa voit ottaa kastikkeen pois levyltä. Kun sekoitat kypsät pastat kastikkeeseen, lisää vielä sen verran pastan keitinlientä että pastasta tulee sopivan "kermaisen" oloista.<br />
<br />
Salviavoi syntyy laittamalla pannulle voita ja kun voi on kiehunut eikä enää kupli villisti sekaan laitetaan salvian lehtiä. Noin 2-3 per ruokailija on hyvä määrä.<br />
<br />
Annostele pasta lautaselle ja lorauta päälle salviavoita.Nellehttp://www.blogger.com/profile/11738128496660714304noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-6084323353207919599.post-3508667071722895592020-04-05T10:55:00.000+03:002020-04-08T09:35:47.839+03:00Murumarjapiiras karviaisilla eli viikon piirakka<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhtSrRSULpJSMYHON3TBd0S30ESAvjc4ckOVI1pb-B1wrTc_qPcjnIBjf89q-NLe7AebCxFM1C7XDAyEjcVyJlj3SizuttTQtT7Hnykh7gPevRLbKwY5LOHgRoRLFgLGazhNAlCW1hr4tm5/s1600/karviaispiiras+murulla.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="marjapiirakkaa herkkumurulla" border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhtSrRSULpJSMYHON3TBd0S30ESAvjc4ckOVI1pb-B1wrTc_qPcjnIBjf89q-NLe7AebCxFM1C7XDAyEjcVyJlj3SizuttTQtT7Hnykh7gPevRLbKwY5LOHgRoRLFgLGazhNAlCW1hr4tm5/s640/karviaispiiras+murulla.jpg" title="rupikropsu, murumarjapiiras" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Meillä on lanseerattu "viikon piirakka", koska jokainen tarvitsee joskus herkkupalan ja se hedelmien määrä mitä perheessämme kuluu viikossa on jokseenkin jäätävä. Nyt sen tajuaa, kun kaupassa käydään noutamassa satsi max kerran viikossa. Hedelmiä on hankala ostaa tarpeeksi että ne riittävät koko ajaksi mutta eivät toisaalta pilaannu.<br />
<br />
Kirjaimellisesti jäässä mulla on myös pakastin joka pitäisi joskus sulattaa, mutta se on täynnä marjoja. Useampaa vuosikertaakin, kun olen oikein rehellinen. Keskellä tätä kotieristystä olenkin toisinaan saanut itseni kiinni ajattelemasta että "nähtiin nyt sekin päivä kun tästä mun metsästäjäkeräilijäluonteesta on jotain hyötyä" ja "näemmä siihen tarvittiin pandemia ja poikkeustila, että oikeasti saan aikaiseksi käyttää kaikkia näitä marjoja pakkasesta. " Vaikka ei yhtä terveellistä olekaan, piirakka tekee marjoista kilpailukykyisiä banaaneille ja appelsiineille. ....Ja on hyvää kahvin kanssa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgXxJGSS-8Z9S222sdcaDFusBgFcW-HhidaNb0LpqWdefyNTWn4EyERsI5ii3n6HLBsLSMOXS-yNCwX-amOr91uIl6jb6wFBnve9xFMTY8GlSVnwT0OUx_Cp7Igo0Gdyq1-X9ctuavkEsac/s1600/karviaispiiras.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgXxJGSS-8Z9S222sdcaDFusBgFcW-HhidaNb0LpqWdefyNTWn4EyERsI5ii3n6HLBsLSMOXS-yNCwX-amOr91uIl6jb6wFBnve9xFMTY8GlSVnwT0OUx_Cp7Igo0Gdyq1-X9ctuavkEsac/s640/karviaispiiras.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Muita sovellettuja ideoita marjojen osalta ovat olleet jatkaa aamusmoothiet marjoilla, syödä jogurttia marjoilla, puuroa marjoilla (TODO: <a href="https://haarukkavatkain.com/tag/vispipuuro/" target="_blank">vispipuuro!</a>) ja silloin tällöin herkuksi leipoa marjapiirakkaa.<br />
<br />
Tämän tyyppinen piirakka on minulle tuttu jo lapsuudesta; pohjanmaalla sitä kutsutsiin "rupikropsuksi" ja se tehtiin aina puolukasta. Punaiset marjat ja pinnalle tehty makea "muru" nimittäin näyttävät kyllä juurikin edellämainitulta. Nimestään huolimatta kyseessä on herkullinen piirakka jonka parasta antia on minusta juurikin muru. Kun sain päähäni että sitä on saatava, googletin tietty. Lähimmäs pääsi <a href="https://www.mtvuutiset.fi/makuja/reseptit/resepti/helppo-marjapiirakka-onnistuu-puolukoista-mustikoista-tai-vaikka-herukoista/6567220#gs.2bo2z2" target="_blank">MTV3 Makuja resepti, </a>jota käytin oman piirakkani pohjana. Mutta koska rakastan sitä murua, 2 dl sijaan erotin murua pinnalle taikinasta 5 dl. Pohjaan jää silti riittävästi taikinaa ja suhde on minusta parempi. Lisäksi laitoin marjojen sekaan pari rkl perunajauhoa. Ja koska laitoin marjat piiraaseen jäisinä, paistoaika on 20 min sijaan enemmänkin 40 min. Sulatetut pakastemarjat neuvon valuttamaan ennen piiraaseen lisäämistä. Mutta; jos tykkäät että piiraassa on paksumpi pohja ja vähemmän murua pinnalla tee niinkuin alkuperäisessä ohjeessa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhRviAjnXjzi9uUvIQ0jcxMyNRDgIWLlXv8wo6RzMLBsLtoSDtTDdIrSl3-GkAP8TOczzaH35gWIXK8ZTIOVk2cyG3qs4tDqA3Rk5cl8j9tYVsw4_wA7PJS8Bz4j78Kr4pxcB5OrBDyeM7o/s1600/karviaispiiras+paistettuna.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="marjapiirakka johon käytetty karviaisia" border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhRviAjnXjzi9uUvIQ0jcxMyNRDgIWLlXv8wo6RzMLBsLtoSDtTDdIrSl3-GkAP8TOczzaH35gWIXK8ZTIOVk2cyG3qs4tDqA3Rk5cl8j9tYVsw4_wA7PJS8Bz4j78Kr4pxcB5OrBDyeM7o/s640/karviaispiiras+paistettuna.jpg" title="Murupiirakkaa pakastemarjoista" width="640" /></a></div>
<br />
Tein <a href="https://www.instagram.com/p/B9twruHBO-P/?utm_source=ig_web_copy_link" target="_blank">ensimmäisen piirakan punaherukoista</a> ja laitoin pohjaan vaniljaa. Vanilja sopii hienosti myös karviaisen kanssa jota käytin tällä kertaa. Mutta päätinkin raastaa pohjaan luomuappelsiinin kuorta. Sekin oli hauska yhdistelmä. Leikittele mausteilla ja marjoilla. Mustikkaa ja kardemummaa, vadelmaa ja sitruunaa...<br />
<br />
Ja mikä parasta, piiras on tosi helppo - niin helppo että lapsikin osaa sen tehdä.<br />
<br />
p.s. <a href="https://www.instagram.com/p/B-mD53_jFtp/?utm_source=ig_web_copy_link" target="_blank">Sisko teki piirakasta vaan puoli annosta ja se mahtui hienosti irtopohjavuokaan</a>. Ehkä teen ensi kerralla niin itsekin, voi tehdä vaikka kaksi eri piirasta viikkoon :)<br />
<br />
<b>Murumarjapiiras karviaisilla</b> (1 pelti 16 isoa palaa)<br />
<br />
8 dl vehnäjauhoa<br />
3 dl sokeria<br />
2 tl soodaa<br />
250g voita sulatettuna<br />
<br />
<br />
1 kananmuna<br />
2 dl maustamatonta jogurttia, piimää, hapanmaitotuotetta tai vaikka hapanjuurta (hapanjuuren kanssa saattaa joutua lisäämään enemmän juurta)<br />
(vaniljaa, appelsiininkuorta, sitruunankuorta, kardemummaa....)<br />
<br />
Pinnalle<br />
1 litra marjoja esim. karviaisia, punaherukoita, puolukoita, mustikkaa (käytin jäisiä)<br />
1 dl sokeria<br />
2 rkl perunajauhoa<br />
<br />
Sekoita vehnäjauho, sokeri ja voi kulhossa muruksi. Ota sivuun 5 dl murua pinnalle ripoteltavaksi.<br />
<br />
Sekoita loppuun taikinaan kananmuna ja jogurtti.<br />
<br />
Levitä taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Sekoita jäisiin marjoihin sokeri ja perunajauho.<br />
<br />
Levitä marja-sokeriseos pohjan päälle ja ripota sen jälkeen murut piiraan päälle.<br />
<br />
Paista 220C kunnes kypsää. Jos marjat ovat tuoreita n. 20 min ja jos jäisiä 35-40 min.<br />
<br />
<br />Nellehttp://www.blogger.com/profile/11738128496660714304noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-6084323353207919599.post-31288903696013566712020-04-03T12:17:00.003+03:002020-04-03T16:07:20.708+03:00Libanonilainen sitruunakana<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnADxvC1ZwCbenPBvqRgZeMkm_87_sKPejEfUe9Ihcx8jsqvJ1cWtUHk5lGVrPEd7nERlzC_8czIX_ki26rJTqNpeU6jcdvgFFu6-dvSQtxtZp_0DmDtTYS6UYFyRCfXC0YmNw1NguO0_z/s1600/Libanonilainen+sitruunakana+po%25CC%2588yda%25CC%2588ssa%25CC%2588.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="suolainen, sitruunainen ja valkosipulinen kana paahdettuna" border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnADxvC1ZwCbenPBvqRgZeMkm_87_sKPejEfUe9Ihcx8jsqvJ1cWtUHk5lGVrPEd7nERlzC_8czIX_ki26rJTqNpeU6jcdvgFFu6-dvSQtxtZp_0DmDtTYS6UYFyRCfXC0YmNw1NguO0_z/s640/Libanonilainen+sitruunakana+po%25CC%2588yda%25CC%2588ssa%25CC%2588.jpg" title="Libanonilainen sitruunakana" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Tämä on nyt ihan <a href="https://www.instagram.com/priscame/?hl=fi" target="_blank">Priscan</a> "syy". Mun somekuplaani tulvahti Priscan suosittelemana <a href="https://www.facebook.com/Caf%C3%A9-Rouge-1401562913395372/" target="_blank">Cafe Rougen</a> libanonilainen sitruunakana ja siitä päätellen millaisen pakkomielteen minä pelkästä kuvasta sain, en ihmettele että se oli jo aikaa sitten myyty lopuun. Mutta onneksi meillä oli pieni broileri jääkaapissa ja kiitän kauniisti ideasta kaikkia syyllisiä. ;) Olipas herkullista ja tästä tulee taatusti meidän keittiöön uusi klassikko!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg6bImr7jJGLc0a1KB2KC15c_7rJmPYtHWA0K09MS-UjUjngLKnMv4_nIV9rAEPcUJdCgLVsGt6cRJ7QztHBY5xsNE8toYEUeHef9eRUwCRvaesq03lFRWpwRcTp5SedAPUOFr6SJ_mEwnH/s1600/sitruunakana+menossa+uuniin+vino.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="maustettu kana ja perunat ladotaan uunipellille" border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg6bImr7jJGLc0a1KB2KC15c_7rJmPYtHWA0K09MS-UjUjngLKnMv4_nIV9rAEPcUJdCgLVsGt6cRJ7QztHBY5xsNE8toYEUeHef9eRUwCRvaesq03lFRWpwRcTp5SedAPUOFr6SJ_mEwnH/s640/sitruunakana+menossa+uuniin+vino.jpg" title="Sitruunakana uunissa perunoilla" width="640" /></a></div>
<br />
Kanasta tuli ihanan monikerroksisen sitruunaista. Tämä on oma sovelmani kaikista niistä monista resepteistä joita löysin netistä. Eli pahoittelut jos ollaan kaukana autenttisesta. Maku oli kuitenkin hurmaava; sitruuna, oliivi ja valkosipuli loivat ruokaan paahtuneen, suolaisen ja raikkaan sävyjä. Maku on vielä rikkaampi kun kanan kanssa tarjotaan valkosipulimanjoneesia. Ihan must have lisuke! <br />
<br />
Huomionarvoista on myös, että meillä miehet eivät ole niin perunoiden perään, mutta kun ne saavat makua paahtuneesta valkosipulista, kanasta, mausteista ja yrteistä, pelti oli kutakuinkin tyhjä illallisen jälkeen. Ihanan simppeli herkkuruoka illallispöytään.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEc6VOJApKy5J1gi1_LOzfbvNmdpSVEM6mo_BxJY72_qUuxIWvqoLvX9aMH9SDeiGaNIcn7-u1DTe3ibKSYj2Fg30s9nKQxeDs7xR67YYzYYsATo4pUeSIBCxot_PIrbmgC0ZJO3iZrkbA/s1600/sitruunakanan+aineet_.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="sitruunakanan mausteet sekoitetaan keskenään kevyeksi marinadiksi" border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEc6VOJApKy5J1gi1_LOzfbvNmdpSVEM6mo_BxJY72_qUuxIWvqoLvX9aMH9SDeiGaNIcn7-u1DTe3ibKSYj2Fg30s9nKQxeDs7xR67YYzYYsATo4pUeSIBCxot_PIrbmgC0ZJO3iZrkbA/s640/sitruunakanan+aineet_.jpg" title="kanan mausteet " width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Mausteet sekoitetaan kevyeksi marinadiksi jota hierotaan kanan ja perunoiden pintaan</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Alla määrät niinkuin ohjeen tein mutta ensi kerralla laitan vielä enemmän suolasitruunaa - se on niin hyvää ja olisi voinut maistua jopa reippaammin. Joissain ohjeissa mukana oli myös shalottia ja sitäkin voisi vähän lisätä perunan kanssa. Toinen juttu joka pitää tehdä, on ripottaa päälle lopuksi marokonminttua tai jos sitä ei ole saatavilla, kuivattua minttua mausteseokseen. Ihana viikonloppuruoka, jos teillä sattuu olemaan kotona perunoita, broileri ja sitruuna. Ruuan saa helposti riittämään myös isommalle joukolle jos perunan määrää lisää.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLfebCHUWz4B0Cmtgm8bLPP0C6uKvRCkCLC1sFOen0CY5J19xi7q_-sopfft0lR4vnpHGvfkmXwj_fwqPPwPeaiQvVbn5WpLfvFLU5SyVaR-ko434OYD5BnvAJ-klQVopvecQgU1iUxk-h/s1600/sitruunakana+menossa+uuniin.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="perunat ja kana paistuvat samalla kertaa uunissa. " border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLfebCHUWz4B0Cmtgm8bLPP0C6uKvRCkCLC1sFOen0CY5J19xi7q_-sopfft0lR4vnpHGvfkmXwj_fwqPPwPeaiQvVbn5WpLfvFLU5SyVaR-ko434OYD5BnvAJ-klQVopvecQgU1iUxk-h/s640/sitruunakana+menossa+uuniin.jpg" title="kana ja perunat yhdellä pellillä " width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Mukaan voisi lisätä myös shalottia, koko komeus paistetaan uunissa kypsäksi</td></tr>
</tbody></table>
Ihanaa, herkullista ja levollista viikonloppua koululaisille ja heidän vanhemmilleen. Hengähdetään viikonloppuna - ensi viikko menee taas paremmin.<br />
<b><br /></b>
<b>Libanonilainen sitruunakana</b> (n. 3-4:lle)<br />
<br />
1 broileri avattuna (voit myös käyttää koipireisipaloja)<br />
1 valkosipuli (1 iso tai kaksi pientä)<br />
6-8 oliivia<br />
n. 0,5 dl oliiviöljyä<br />
<br />
1,5 tl kurkumaa<br />
2 tl korianteria<br />
2 tl jeeraa<br />
1 tl timjamia<br />
2-3 oksaa rosmariinia<br />
<br />
1/2 pientä suolasitruunaa (Voi lisätä kokonaisen tai enemmänkin, maun mukaan)<br />
1 luomusitruuna<br />
<br />
n. 6 perunaa (mulla oli viisi - noin kaksi per ruokalija, lapselle riitti yksi)<br />
(shalottia)<br />
<br />
suolaa<br />
pippuria<br />
minttua (mulla oli vaan timjamia, mutta ensi kerralla!)<br />
<br />
Avaa kana (<a href="http://siskotkokkaa.blogspot.com/2012/04/avattu-kana-grillissa-rakuuna-voi.html" target="_blank">ohjeen kuvineen kanan avaamiseen löydät tästä jutusta</a>), halkaise valkosipuli ja aseta se pellille leikkauspinnat alaspäin. Poista oliiveista kivet, sekoita oliivit, oliiviöljy ja kuivat mausteet keskenään. Poista suolasitruunasta hedelmäliha ja pilko kuori pieneksi silpuksi. Lisää mausteseokseen. Raasta sitruunan kuorta mausteseokseen ja siivuta sitten sitruuna seoksen sekaan. Painele hedelmälihaa niin että saat öljyn sekaan happoa.<br />
<br />
Hiero kanan pintaan mausteseosta ja sitruunasiivuja. Laita kana uunipellille. Pese ja pilko perunat isohkoiksi suupaloiksi. Pyöritä sitten perunat vielä maustekulhossa ja lisää niihin suolaa. Voit lorauttaa perunoille hieman öljyä jos mausteista marinadia jäi tosi vähän.<br />
<br />
Levitä sitten perunat pellille kanan ympärille, ripota kanan päälle vähän suolaa ja pippuria ja paista n. 180C 35 min ja lisää lopuksi lämpöä 220C jotta perunat saavat väriä ja kanan nahkaan tulee karamellisaatiota. Kanan koosta riippuen kypsennykseen menee 40-50 min, mun kana oli tosi pieni ja se kypsyi 40 min.<br />
<br />
Kun kana kypsyy tee sillä aikaa lisäksi valkosipulimajoneesia (<a href="http://siskotkokkaa.blogspot.com/2008/12/laventelimajoneesi-ja-miten-majoneesi.html" target="_blank">majoneesin teko-ohje täällä</a>) mausta majoneesi 1-2 kynnellä valkosipulia, ripauksella raastettua sitruunankuorta sekä hunajaa ja suolalla.<br />
<br />
Lopuksi puristele valkosipulin kynnet puolikkaista pellille ja sekoita niitä ja paistinliemiä perunoihin. Koristele kana ja perunat mintunlehdillä. Tarjoa valkosipulimajoneesin kanssa.Nellehttp://www.blogger.com/profile/11738128496660714304noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-6084323353207919599.post-25715093393570025392020-03-31T11:59:00.001+03:002020-03-31T11:59:29.017+03:00Koronakanapannu<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCW0n_1YZaSR3bu-Vc7RJyn8UdO8mUdXMmgkDCNtIe0c8V9IsQU930PcwbaQPaek2DrosLhwOy_hTIdrV1dmMtZFBqFGEGMiyEzhcd34igTt8CzKi2ZQ9hgYaI7A-0774iFQIYiAOz7tNh/s1600/Kanapannu.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="pilahviriisistä ideoitu kanapannu on yhden padan illallinen" border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCW0n_1YZaSR3bu-Vc7RJyn8UdO8mUdXMmgkDCNtIe0c8V9IsQU930PcwbaQPaek2DrosLhwOy_hTIdrV1dmMtZFBqFGEGMiyEzhcd34igTt8CzKi2ZQ9hgYaI7A-0774iFQIYiAOz7tNh/s640/Kanapannu.jpg" title="helppo kanapannu" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Ajattein että en varmaan ole ainoa, joka kaipaa näinä aikoina ideoita helppoihin ruokiin ja kun on hetken syönyt perinteistä kotiruokaa, alkaa tehdä mieli jotain vähän mausteisempaa. Niinpä laitan tämän jakoon, sillä sitä on nyt tullut tehtyä useamman kerran vähän muunettuna ja siinä on hippunen mausteisuutta ilman että se on millään lailla tulista.<br />
<br />
Tämä on erittäin simppeliä ja nopeaa arkiruokaa, jonka salaisuus piilee huolellisesti ruskistetuissa sipuleissa ja maukkaassa kanan reisilihassa. Ja tietysti, kanan voi korvata myös jollain kasvisproteiinisuikaleella jos ei syö lihaa. Mausteisuus ja sipuli kantaa tätä ruokaa. Suurin homma on siis ruskistaa sipuli, mutta kun sen on tehnyt aktiiviseen kokkaukseen menee hyvin vähän aikaa. Mausteena voi käyttää myös paprikajauhetta ja tuoretta paprikaa olen lisännyt joskus. Saatan ehkä jopa itse preferoida paprikalla ryyditettyä versiota, mutta hyvää tulee ilmankin. Ja kun nyt eletään vähäisten kaupassakäyntien aikaa, mukaan voi hyvin laittaa niitä vihanneksia mitä kotona nyt sattuu olemaan; porkkanaa, pakastepapuja tai kukkakaalia. Ei sen niin väliä. Kaikki maistuu. Kukkakaalin saattaisin ehkä paahtaa hieman ruskeaksi uunissa ja lisätä vasta lopuksi kun pannu koristellaan persiljalla tai korianterilla, ettei se möhösty.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi6Q-8_kUMyw3RjkzEnN2F3RH3plmvvao9FYx4FDL_fHz5mfAswNacyZ2tKaG-KJJLVEV8VLZOJSp1wwKjCsVy0PXh4C75p8SgecpziFzWiYRddrIXPmsB4wRkPkBAPMPFxzRP0h9Hw3O_f/s1600/Kanapannu+tekovaiheessa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="kana ja riisi kypsennetään mausteiden kanssa" border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi6Q-8_kUMyw3RjkzEnN2F3RH3plmvvao9FYx4FDL_fHz5mfAswNacyZ2tKaG-KJJLVEV8VLZOJSp1wwKjCsVy0PXh4C75p8SgecpziFzWiYRddrIXPmsB4wRkPkBAPMPFxzRP0h9Hw3O_f/s640/Kanapannu+tekovaiheessa.jpg" title="kanapilahvi" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kana ja riisit kypsennetään yhdessä astiassa kannen alla. Ensin mausteet ja riisit sekoitetaan keskenään. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
Jotakuta saattaa ihmetyttää kardemumma; käytin tähän aluksi vihreitä kardemumman palkoja mutta vaikka poikani pitääkin kardemummasta hän ei pidä siitä, että kardemumman palko tulee vahingossa suuhun ja kardemummaa on lähes tulisen paljon yhtäkkiä. Niinpä yhtenä väsyneenä iltana sitten laitoin vaan rouhittua kardemummaa joka sekoittuu paremmin mukaan. Aktiivisempi mamma voi sitten poimia ne palot pois ennen tarjoilua.<br />
<br />
Pannun kanssa tarjoaisin kastikkeeksi ehdottomasti turkkilaista jogurttia johon on sekoitettu inkivääriä, ehkä myös valkosipulia ja suolaa. Tai jogurttikastiketta mintulla. Jogurtti raikastaa pannua ja antaa sille ihanaa kermaisuutta.<br />
<br />
<b>Koronakanapannu</b> (n. 4:lle)<br />
<br />
Oliiviöljyä tai rypsiöljyä<br />
3 sipulia<br />
1 pkt (n. 600g) kanan paistileikettä<br />
<br />
n. ison peukalon kokoinen pala inkivääriä kuorittuna ja hienonnettuna<br />
3 valkosipulin kynttä kuorittuna ja hienonnettuna (tai n. 1,5 tl valkosipulimurskaa)<br />
<br />
2-3 tl kurkumaa<br />
2 tl garam masalaa (minulla mill & mortar joka aika voimakasta - lisää siis oman maun mukaan)<br />
1 tl rouhittua kardemummaa<br />
1 kanelitanko<br />
kanaliemikuutio (tai 1 tl yrttisuolaa)<br />
<br />
(variaatio: lisää 2 tl paprikajauhetta ja 1 pieni paprika kuutioituna)<br />
<br />
2,5 dl riisiä (basmati- tai jasmiiniriisiä)<br />
5 dl vettä<br />
<br />
<b>Jogurttikastike (</b>määrät oman maun mukaan<b>) </b><br />
jogurttia (n. 2,5 dl )<br />
raastettua inkivääriä (2 tl)<br />
raastettua valkosipulia (1 kynsi)<br />
ripaus suolaa<br />
loraus oliiviöljyä<br />
<br />
Kuori ja siivuta sipulit (ja muut käyttämäsi vihannekset). Ruskista kanan paistilihat tilkassa öljyä. Siirrä sitten kanat hetkeksi syrjään ja ruskista siivutetut sipulit keskilämmöllä. On tärkeää että sekoitat sipuleita etteivät ne pala. (jos käytät paprikaa lisää paprika pannulle kun sipulit alkavat olla melkein valmiita, sillä myös paprika tykkää kun saa vähän väriä) (Ruskistumiseen keskilämmöllä mennee n. 20-30 min)<br />
<br />
Lisää sitten kanat, mausteet ja murustettu liemikuutio (tai suolaa) pannulle. Lisää myös riisi, loraus öljyä ja sekoita.<br />
<br />
Kaada sitten vesi riisin ja kanojen päälle ja laita kansi kiinni. Anna kypsyä kannen alla 10 min. Sitten sammuta liekki ja anna riisin tekeytyä avaamatta kantta vielä 10 min.<br />
<br />
Lopuksi kuohkeuta riisi, koristele korianterilla tai lehtipersiljalla ja nauti jogurttilastikkeen kanssa.<br />
<br />
<br />Nellehttp://www.blogger.com/profile/11738128496660714304noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-6084323353207919599.post-87784171896755983902020-03-27T08:21:00.001+02:002020-03-28T10:37:00.270+02:00Suklaapiirakka hapanjuurella (jämäjuuri) <div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjTUOwzRo5KS-vSSKkQ01O7PycFM6t62geTo-gJ2xEW6U7sx6Jx88Yd3dXvr57phOy-mEDRgJ3jitU7QoCqAxNVuCCxT9YKazF1eZHykv76q5HNbpSw-0j14PXcqc6UvO6KkfrswgN0BkVW/s1600/suklaapiirakka.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="suklaapiirakka jossa on käytetty jämäjuurta" border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjTUOwzRo5KS-vSSKkQ01O7PycFM6t62geTo-gJ2xEW6U7sx6Jx88Yd3dXvr57phOy-mEDRgJ3jitU7QoCqAxNVuCCxT9YKazF1eZHykv76q5HNbpSw-0j14PXcqc6UvO6KkfrswgN0BkVW/s640/suklaapiirakka.jpg" title="suklaapiirakka hapanjuurella" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Myös meillä käy toisinaan niin, että juurta tulee ruokittua liikaa tarpeeseen nähden. Kun leipätaikina on sekoitettu, purkissa on liikaa juurta ruokittavaksi uudelleen. Silloin sitä alkaa miettiä jämäjuurelle käyttökohteita.<br />
<br />
Juuri on siitä hauskaa, että sitä voi kyllä käyttää melkein mihin vaan johon laittaisi muuten hapanmaitotuotetta; esimerkiksi pannukakku tulee hyvää hapanjuurella, <a href="http://siskotkokkaa.blogspot.com/2011/03/pinaattilettua-ja-kevatkastiketta.html" target="_blank">pinaattiletut</a>, <a href="http://siskotkokkaa.blogspot.com/2020/03/rapeat-belgialaistyyppiset.html" target="_blank">vohvelit</a>, <a href="http://siskotkokkaa.blogspot.com/2009/06/muurikkalettuja-ja-seka-suolaista-etta.html" target="_blank">muurikkaletut</a>... Mutta sitten törmäsin tähän alunperin <a href="https://pinchmysalt.com/sourdough-chocolate-cake-with-cream-cheese-frosting/" target="_blank">pinch my salt - blogin ohjeeseen suklaapiirakasta jämäjuurella</a>. Pakko oli kokeilla ja vitsi että tuli mehevä piiras! Koska juurta tulee piiraaseen suht paljon, voit myös ruokkia pienellä suhteella jämäjuurta ja antaa sen pöhistä muutaman tunnin jotta sitä on tarpeeksi. Mutta koska piiraaseen tulee soodaa, juuren ei <i>tarvitse</i> olla ihan kuohkeaa. Jälleen, pitkään jääkaapissa happamoitunutta juurta en käyttäisi ilman virkistystä - jo maunkin takia.<br />
<br />
Laitan ohjeen määrät tähän "suomalaistettuna" eli meille tutummilla mittayksiköillä ja pyöristyksillä eli niinkuin itse ohjeen toteutin. Piirakkapohja ei kohoa paistettaessa ihan hirmuisesti, joten pysyi suht matalassa uunipellissä ihan hyvin. Meikäläisen pelti oli 3 cm syvä ja sisämitat 22 cm x 34 cm. Mahtui juuri ja juuri siihen.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEje3LVPaREZvPAy4VkOBiXHLVLfOj6bqsZjZ1H8BDp9qPOWaZc101sYsX6VfgfmafvDhp5os1YVaQP0Qn8KSdXpulHamCsMadJsAa3S3dTsi5v1DETkUJrs4vrwne22JTNkSyBpUYvyf-jt/s1600/IMG_3659.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="hapanjuurella mehevöitetty suklaapiiras" border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEje3LVPaREZvPAy4VkOBiXHLVLfOj6bqsZjZ1H8BDp9qPOWaZc101sYsX6VfgfmafvDhp5os1YVaQP0Qn8KSdXpulHamCsMadJsAa3S3dTsi5v1DETkUJrs4vrwne22JTNkSyBpUYvyf-jt/s640/IMG_3659.jpg" title="suklaapiirakka kuorrutteella" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Hapanjuuri suklaapiirakassa tekee siitä vain kosteamman, eikä piiras maistu happamalta. Ohjeessa on soodaa, jota myös minä käytin mutta varmaan voisi joskus kokeilla ilmankin. Etenkin jos ohjeeseen laittaa kolmannen munan, joka kuohkeuttaa muutenkin. Piirakka vielä minusta melkein paranee kun saa levätä hetken viileässä ja päällinen jäähtyy. Alkuperäinen bloggaaja suosittelee että tekeytymisen jälkeen kuorrute maistuu paremmalta kun se nousee uudelleen huoneenlämpöön. Päätä itse miten tykkäät sen syödä, joka tapauksessa ihana viikonloppuherkku, kannattaa kokeilla!<br />
<br />
<b>Suklaapiirakka hapanjuurella</b> (22x34 cm vuokaan)<br />
<br />
2,5 dl vehnäjauhoa<br />
n. 2 dl kaakaojauhetta<br />
3,6 dl sokeria<br />
1 tl soodaa<br />
2,5 dl hapanjuurta<br />
3 keskikokoista munaa (tai 2 oikein suurta)<br />
1 prk 150g creme fraichea<br />
2,4 dl öljyä (mautonta; rypsi tai auringonkukka)<br />
reilu 1 dl kahvia (ohjeessa 1,2 dl - taisin tehdä 1 kahvin ja yhden pienen espresson kahvimasiinasta, anna kahvin hieman jäähtyä!)<br />
1,5 tl vaniljasokeria tai 1/2 tl vaniljahippuja<br />
<br />
Kuorrutteeseen:<br />
5 dl tomusokeria<br />
0,5 dl kaakaota<br />
1 pkt 200g piladelphia - tuorejuustoa<br />
60g voita hieman pehmenneenä<br />
(pekaaneita, manteleita, suklaalastuja, kookosta tai vaikka pakastekuivattua vadelmaa koristeeksi)<br />
<br />
Kuumenna uuni 180C ja voitele piirasvuoka.<br />
<br />
Laita kuivat aineet tehosekoittimen kulhoon ja sekoita hyvin. Riko kaakaopaakut tasaiseksi jauhoseokseen. (Jos haluat, voit myös siivitä jauhot sekaisin. )<br />
<br />
Lisää sitten kaikki loput aineet ja anna yleiskoneen sekoittaa taikinaa muutama minuutti, kunnes se on tasaista ja kiiltävää. Taikina on suhteellisen löysää, mutta niin kuuluukin. Katso että kulhon reunoille ei jää sekoittumattomia aineita ja tarvittaessa pysäytä vatkaus, työnnä sekoittumattomat aineet seokseen lastalla ja sekoita vielä hetki.<br />
<br />
Kaada taikina vuokaan ja paista uunin keskitasolla noin 20-30 min. Kakku on kypsä kun tikku tulee puhtaana ulos kakusta. Kannattaa tarkistaa kakku noin 20 min kohdalla, minulle se riitti. Mieluummin hieman ajoissa kuin liian myöhään pois uunista.<br />
<br />
Anna piiraan jäähtyä täysin ennen kuorruttamista.<br />
<br />
Kuorrutteen tekemisessä siivilöi ensin tomusokeri ja kaakao kulhoon. Sekoita sitten yleiskoneessa (paddle attachemnt, lastavatkain?) voi ja tuorejuusto kuohkeaksi. Lisää sitten vähitellen sokeri ja kaakaojauheseos tuorejuusto-voivaahtoon. Käytä matalampaa tehoa ja suojaa ettei sokeria pöllyä jokapaikkaan. Lopuksi kun seos ei enää pölyä, nosta vielä hetkeksi tehoa korkeammaksi jotta kuorrute sekoittuu kunnolla.<br />
<br />
Levitä kakun päälle ja koristele halutulla tavalla.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Nellehttp://www.blogger.com/profile/11738128496660714304noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-6084323353207919599.post-77037339186616326342020-03-25T07:04:00.000+02:002020-03-25T08:37:01.854+02:00Huippukokin vehnä-ruisleipä kuminalla <a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5TkoO-5cOa5BiSgAjIKyVcDDyzU974AjKCjFpVymubvcOvA3zTR8RpGjaZxIr462H7nAajNPQBkTPmnMDbBczhG87IDIVeGKCVJoi1UET5NtNTE1gQuWiiy-OGcvZ4tnsEOjGl5dZCDjZ/s1600/venha%25CC%2588-ruisleipa%25CC%2588+hapanjuurella.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img alt="rukiinen vehnäleipä jossa on kuminaa" border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5TkoO-5cOa5BiSgAjIKyVcDDyzU974AjKCjFpVymubvcOvA3zTR8RpGjaZxIr462H7nAajNPQBkTPmnMDbBczhG87IDIVeGKCVJoi1UET5NtNTE1gQuWiiy-OGcvZ4tnsEOjGl5dZCDjZ/s640/venha%25CC%2588-ruisleipa%25CC%2588+hapanjuurella.jpg" title="Vehnä-ruisleipä hapanjuurella" width="640" /></a><br />
<br />
<br />
Rutiinien muuttuminen sekoittaa pakkaa kaikilla ja uutiset kärsimyksestä tuntuvat pahalta ja pyrkivät ajatuksiin. Välillä on ihan hyvä idea käpertyä siihen kotisohvaan, ottaa koululainen lukemaan omaa kirjaansa saman huovan alle ja sulkea korvat, televisio sekä itsensä uutisilta ja keskittyä ihan muuhun. Siihen olennaiseen.<br />
<br />
Noina hiljaisina hetkinä kevätauringossa olen kokenut tavattoman rauhoittavaksi selailla keittokirjoja - sellaisiakin joita ei ole tullut selailtua pitkään aikaan. Siinä lukiessa huomasin, että näin ajan päästä kirjoista huomaakin eri asioita kuin ensilukemalta. Esimerkkinä nyt vaikka <i><a href="https://otava.fi/kirjat/lusikka-soppaan/" target="_blank"> Hans Välimäen Lusikka Soppaan!</a></i><a href="https://otava.fi/kirjat/lusikka-soppaan/" target="_blank"> </a>Kun ostin sen, takerruin ihan ensiksi niihin keittoihin ja <a href="http://siskotkokkaa.blogspot.com/2011/02/semisalaattia-eli-lusikkaa-soppaan.html" target="_blank">salaatteihin</a>. <br />
<br />
Nyt, kun olen hurahtanut <a href="http://siskotkokkaa.blogspot.com/2019/10/oliivileipa-hapanjuurella-ja-opittua.html" target="_blank">hapanjuurileivontaan</a> Hansinkin leipäreseptit kiinnittivät huomioni ihan uudella tavalla. Kaikissa taitaa olla juuren lisäksi hiivaa, mutta sain inspiraation Hansin tekemästä ruis-vehnäleivästä. Muokkasin reseptistä pelkän hapanjuuriohjeen ja toteutin sen hyväksi havaitsemillani grammamäärillä. Suhteet jauhoissa koitin pitää suurin piirtein samoina - juurta lisäsin, suolaa vähensin. Näin se aika muuttuu - olen ihan varma että Hansilla on leivästä grammantarkka ohje pelkällä juurella, mutta kirjaa tehtäessä 2009 varmaankin ajateltiin, ettei kukaan (tai lähes kukaan) kotikokki jaksa värkätä hapanjuuren kanssa. :) Ja tutkimattomat ovat tiet muutenkin; eletään poikkeustilaa ja puhutaan Uudenmaan sulkemisesta. Hiivakin on monin paikoin loppu kaupoista. Nyt jos koska kannattaa ottaa se hapanjuuri uudelleen tarkasteluun. Ja niinpä siis jaan Hansin leivästä muokkaamani version. Vähän erilaista jos ennestään tutut leivät alkavat kyllästyttää.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhiHkzRW_DTVHOgEwUQkCh0gjoXXjcDMs8bzx5tTf01AJoaTc3Uguoc4Zo1jx2In0CiiyATaIbcDDb_bPRsKlW-m8fvk9L-ZHX_jLtpR_rTChCxcu6MIyr17oq2NAVN8QZTZBaMpE_J-m7-/s1600/hapanleipa%25CC%2588+kohoamassa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="hansin hapanjuurileipä kuminalla" border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhiHkzRW_DTVHOgEwUQkCh0gjoXXjcDMs8bzx5tTf01AJoaTc3Uguoc4Zo1jx2In0CiiyATaIbcDDb_bPRsKlW-m8fvk9L-ZHX_jLtpR_rTChCxcu6MIyr17oq2NAVN8QZTZBaMpE_J-m7-/s640/hapanleipa%25CC%2588+kohoamassa.jpg" title="Vehnä-ruisleipä kuminalla" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kohonnut leipä valmiina paistoon. Kumotaan laudalle, viilletään ja paistetaan padassa. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
Ja tykkäsin että leivästä tuli tosi ihana! Voisin hyvin kuvitella että tätä tarjottaisiin hienossa ravintolassa vatkatun voin kanssa. Mallas ja ruis antavat vehnäleivälle ryhtiä ja leipä sopii sellaisenaan syömisen lisäksi hyvin myös kalan kanssa olematta kuitenkaan niin raskas kuin ruislimppu tai niin makea kuin saaristolaisleipä. Hyvä tasapaino. Kirjassa leipä on paritettu kalakeiton ja savukalasalaatin kanssa. <br />
<br />
Koska tein leivän vehnäjuurella ja taikinaan tulee sekä hunajaa, mallasta että ruisjauhoa leipä saa kohota ihan rauhassa - kauan, kunnolla pulleaksi. Meillä on eteisessä viileä "kuistimainen" tila, missä leipä sai nousta koko yön yli. Jos teillä on kovin lämmintä sisällä kohota leipää pöydällä muutama tunti ja kun se on kohonnut melkein tuplaksi, laita se muovipussiin (tai laatikkoon) ettei se kuiva ja jääkaappiin yön yli. Pitkä kohotus antaa makua ja tasaa rakennetta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2vbujlk5BJZNRXc4Jvt3MZLbynNTTDoW_3cjpxVlOAZsTBJQvHhk_q1m2xbm2TDJbBXYLH4aYjgvEOcWJo1T4bAADsipeTjphUkzB89Rerf2jH4UbxzDKtWvyH8wcPrqKFcqkzxuN-8GP/s1600/venha%25CC%2588-ruisleipa%25CC%2588+avattuna.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2vbujlk5BJZNRXc4Jvt3MZLbynNTTDoW_3cjpxVlOAZsTBJQvHhk_q1m2xbm2TDJbBXYLH4aYjgvEOcWJo1T4bAADsipeTjphUkzB89Rerf2jH4UbxzDKtWvyH8wcPrqKFcqkzxuN-8GP/s640/venha%25CC%2588-ruisleipa%25CC%2588+avattuna.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<b>Huippukokin vehnä-ruisleipä </b>(1 leipä)<br />
<br />
350g vettä<br />
150g vehnäjuurta (aktiivista)<br />
2 1/2 tl (n. 14g) suolaa<br />
1 tl kuminaa<br />
60g hunajaa<br />
40g mämmimallasta<br />
<div>
80g ruisjauhoa</div>
<div>
400g vehnäjauhoa (määrää voi säätää hieman pienemmäksi jos tuntuu että tulee liian kuivaa taikinaa) </div>
<br />
Sekoita kaikki aineet kulhossa. Anna tekeytyä noin tunnin verran. Taittele taikina pari-kolme kertaa puolen tunnin välein. Taikina on hieman jämäkämpää kun mallas imee itseensä nestettä. Anna taikinan vielä kohota noin tunnin verran.<br />
<br />
Esimuotoile taikina palloksi, peitä kostealla pyyhkeellä ja anna levätä vähintään 20 min. Muotoile sitten leipä ja laita se ruisjauholla jauhotettuun koriin.<br />
<br />
Anna leivän kohota kunnolla kaksinkertaiseksi (yön yli n. 15C tai ensin huoneenlämmössä ja yön yli jääkaapissa). Suojaa leipä kuivumiselta esimerkiksi muovipussilla.<br />
<br />
Paista leipää padassa ensin 25 min 250C kannen alla ja sen jälkeen n. 225C ilman kantta 20 min. Anna jäähtyä kunnolla ennen leikkaamista.<br />
<br />
<br />
p.s. <a href="https://siskotkokkaa.blogspot.com/2019/10/oliivileipa-hapanjuurella-ja-opittua.html" target="_blank">hapanjuuresta ja sillä leipomisesta löydät enemmälti asiaa täältä</a><br />
<br />Nellehttp://www.blogger.com/profile/11738128496660714304noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6084323353207919599.post-877853293541441382020-03-23T14:47:00.002+02:002020-03-29T10:50:09.625+03:00Rapeat, belgialaistyyppiset hapanjuurivohvelit<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhh5qFanyYBzr9mNV5d_YzQjeAx7mQASuK5Q4mGrUngw6IRYBPGcD7JmLg3zXZukdiP8zW1xohzlx3-ERoj6y_0TkTcWvO8dUtqn2xsPSpNguP2FeePaRYxqBKCTFBi3tWX25OGYQ43MelF/s1600/Hapanjuurivohvelia.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="belgialaistyyppiset vohvelit hapanjuurella" border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhh5qFanyYBzr9mNV5d_YzQjeAx7mQASuK5Q4mGrUngw6IRYBPGcD7JmLg3zXZukdiP8zW1xohzlx3-ERoj6y_0TkTcWvO8dUtqn2xsPSpNguP2FeePaRYxqBKCTFBi3tWX25OGYQ43MelF/s640/Hapanjuurivohvelia.jpg" title="hapanjuurivohveli" width="640" /></a></div>
<br />
<div>
<br /></div>
<div>
Mä olen vihdoin, melkein neljänkymmenen viiden vuoden kypsässä isässä oppinut paistamaan vohveleita. Eipä siihen kauaa mennytkään. Vihdoin olen oppinut paistamaan niitä sillä tavalla, että voita ei valu pitkin pöytää ja keittiö ei ole täynnä savua. Kiittäminen tästä on rakasta systeriäni, joka teki meille I:n kanssa näitä kun käytiin kylässä Kangasalla aikana ennen koronaa. Tästä taikinasta tulee ihan mahtavia belgialaistyyppisiä vohveleita eikä vohvelirautaa tarvitse voidella ollenkaan paistaessa.<br />
<br /></div>
<div>
Sen lisäksi että nämä ovat ihanan sotkuttomia, niistä tulee myös käsittämättömän rapeita ja hyviä. Makua riittää, koska näihin on laitettu hapanjuurta ja tietysti voita. Ohjeen systeri oli löytänyt jostain hapanjuurileipurit- ryhmän viestiketjusta viime talvena. Eli jos joku nyt tunnistaa oman ohjeensa ja haluaa nimensä mainittavaksi, laittakoon viestiä niin lisään krediitit kohdilleen. :) Nämä ovat ihan upeita vohveleita, kiitos kehittäjälle! Lisäksi nämä ovat vielä munattomiakin, eli ei haittaa jos kaupassa ei ole päässyt nyt just käymään. Ainoa juttu, mikä pitää muistaa on että laittaa taikinan tulemaan jo illalla, niin se ehtii jäähtyä ja tekeytyä vielä yön yli. Aikaa näille kannattaa antaa. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Näitä voisi kai tehdä ns. jämäjuurestakin, mutta mä olen yleensä tehnyt niin, että kun leivon leivän aamulla ja juurta jää, lisään purkkiin jauhoa ja vettä ja jätän pöhisemään vielä muutamaksi tunniksi. Myöhemmin alkuillasta laitan vohvelitaikinan tulemaan aamua varten. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Annos on aika iso ja meille kolmelle puolikkaasta annoksesta tulee sopivasti kaksi vohvelia per kärsä. Näin nopeasti laskien ja vohveliraudan koosta riippuen koko annoksesta tullee siis 12-14 vohvelia. Vohveleiden kanssa tarjoan yleensä maustamatonta turkkilaista jogurttia, hunajaa ja marjoja. Nyt tämän koronan aiheuttaman kotoilun aikana on hyvä syödä pois marjoja pakkasesta. Meillä oli tänä aamuna vadelmaa ja mustikkaa. Vaikka aika on nyt tämmöistä mitä on, sanoin pikkumiehellekin että koitetaan nyt nauttia siitä mitä on; yhdessäolosta. Pysykää turvassa ja kotosalla sillä juuri nyt koti on paras paikka <3</div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgcPrzn9YuvzNXZ_4O4yLFnHo3LCjIwwOj6UOpo6zZ-0OZtva1H1u0BOzDS_kQwH1AE52zNLXU3_s8mXdpNputHgpRHRi62T6QMOqeexMZKRF-CCrs98vsmTvVgmc2BOcHU5PNcXaLOeLjM/s1600/Hapanjuurivohvelit.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="Rapea vohveli marjoilla" border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgcPrzn9YuvzNXZ_4O4yLFnHo3LCjIwwOj6UOpo6zZ-0OZtva1H1u0BOzDS_kQwH1AE52zNLXU3_s8mXdpNputHgpRHRi62T6QMOqeexMZKRF-CCrs98vsmTvVgmc2BOcHU5PNcXaLOeLjM/s640/Hapanjuurivohvelit.jpg" title="aamiaisvohveli" width="640" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<b>Hapanjuurivohvelit</b> (n. 12-14 kpl) </div>
<div>
<br /></div>
<div>
150g sulaa voita </div>
<div>
375g täysmaitoa (tai kerma-maitoseosta jos ei ole täysmaitoa)</div>
<div>
375g vettä </div>
<div>
200g vehnäjuurta</div>
<div>
1 rkl sokeria</div>
<div>
1 tl suolaa </div>
<div>
450g vehnäjauhoa</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Sekoita kaikki aineet keskenään ja anna taikinan seistä huoneenlämmössä yhden tunnin ajan. Laita sitten kulhoon kansi tai kelmu ja anna taikinan levätä yön yli jääkaapissa. Paista vohvelit levon jälkeen.<br />
<br />
Huom! ainakaan meillä vohvelirautaa ei tarvitse rasvata erikseen vaan hyvin irtoaa ilmankin, mutta silloin rasvaa pitää oikeasti olla myös maidossa. Sinisellä maidolla tehtynä sain vohvelin jämähtämään rautaan tosi tiukasti kun en voidellut rautaa. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Nauti jogurtin(tai kermavaahdon, jäätelön, mascarponen tai muun herkun), hunajan ja marjojen kanssa. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
Nellehttp://www.blogger.com/profile/11738128496660714304noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-6084323353207919599.post-82416986187441452272019-11-07T12:45:00.000+02:002019-11-07T12:45:22.141+02:00Yotamin nopeutetut munakoisot <br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiblfrYG6DRkD1JNr1D1JJs5r83sh04bnBHs6MqC-jH0XiUz0CqoidFMMfy2Rb2BFOnix3aoHJrRSMuVOMZHdFteQ-M0Se5AYCcIaJCWfWw50Jv17ThLzKZANrBbJwl4HDqq-vAW4ODAqqU/s1600/lammasta+ja+munakoisoa_.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="munakoisoa karitsatäytteellä" border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiblfrYG6DRkD1JNr1D1JJs5r83sh04bnBHs6MqC-jH0XiUz0CqoidFMMfy2Rb2BFOnix3aoHJrRSMuVOMZHdFteQ-M0Se5AYCcIaJCWfWw50Jv17ThLzKZANrBbJwl4HDqq-vAW4ODAqqU/s640/lammasta+ja+munakoisoa_.jpg" title="täytettyä munakoisoa " width="640" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
Vaikka mussa asuu edelleen semmonen projekteihin innostuja ja fiiliskokkaaja enkä varmaan koskaan siitä eron pääse, olen vuosien varrella oppinut että muutama helppo ruoka arkeen kannattaa varata. Niinkun niin monella muullakin, mulla yksi niitä helppojen ruokien lähtöjä on jauheliha. Tällä kerta se oli HErrakunnan karitsaa joka jäi käsiin Leppävaaran Rekosta. <div>
<br /></div>
<div>
Olin selaillut Sami Tamimin ja Yotam Ottolenghin kirjaa Jerusalem ja bongannut siitä pyhäinpäiväksi reseptiikkaa. Koska rakastan munakoisoja, resepti täytetyistä minakoisoista jäi tietty sitten mieleen. Ainoa ongelma oli vaan, että tässä reseptissä munakoisoja haudutettiin lopuksi 1h 50 minuuttia folion alla. Varmasti maut vielä kehittyvät siinä folion alla ja jonain viikonloppuna taatusti kokeilen sitäkin, mutta nyt oli arki ja ruoka tarvittiin pöytään mieluummin nopeammin kuin hitaammin. Lisäksi kaikki aineet olivat kyllä jo sinänsä kypsiä. </div>
<div>
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhNER1EZf3tjlwL9aYN-6DeuwJtrPSJzV9MOl-WBTr-WFjM3d6Gc0UM4VFDBh_bkYx6vPUB7A4KFJE70oAtoJG6x9h2kk4YC2xyG5HcdtID8Jb9TYuCSFUnc45mVpxcSO9Ptt3YYYxoJ6yv/s1600/kammasta+ja+munakoisoa+tekovaihessa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="yotamin munakoisoa pikana" border="0" data-original-height="1024" data-original-width="683" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhNER1EZf3tjlwL9aYN-6DeuwJtrPSJzV9MOl-WBTr-WFjM3d6Gc0UM4VFDBh_bkYx6vPUB7A4KFJE70oAtoJG6x9h2kk4YC2xyG5HcdtID8Jb9TYuCSFUnc45mVpxcSO9Ptt3YYYxoJ6yv/s640/kammasta+ja+munakoisoa+tekovaihessa.jpg" title="täytetty munakoiso ja täytteen valmistus" width="426" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pikaversiossa kiehutin kastiketta hieman jotta maut pääsevät muodostumaan. </td></tr>
</tbody></table>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Minusta ohjeen kulmakiviä ovat 1) munakoisojen pehmentäminen uunissa, 2) jauhelihaseoksen maustaminen ja 3) kastike, joka tuo tehokkaasti makua myös munakoison lihaan. yotamin ohjeessa kastike saa mehustua ja maustua sekä redusoitua folion alla, mutta meikäläisen nopeutetussa versiosas mittasin kastikeaineet kippoon ja iehutin niitä hiljaisella tulella muutaman minuutin, jolloin kanelitangoista irtosi makua. Lisäksi kun sattui olemaan, lisäsin pisaran appelsiinikukkavettä ja hieman hunajaa kastikkeeseen. Lopputulos oli ihan erinomainen. </div>
<div>
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjtK5urR-ct61SWes2DMkYHX6wQT4-eioJg88ttEVD1Zrg3yBQrieYao2blxCQcxi6iQ9zFnJ5_vorBYE-uj7f9CW5tfmzWXdoKyfr31Bv_Jnm54AfTr5-3x2AO0HJ100J0wJjfI2C6cktZ/s1600/munakoisoja+karitsajauhelihalla.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="munakoiso-lammasruoka uunissa" border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjtK5urR-ct61SWes2DMkYHX6wQT4-eioJg88ttEVD1Zrg3yBQrieYao2blxCQcxi6iQ9zFnJ5_vorBYE-uj7f9CW5tfmzWXdoKyfr31Bv_Jnm54AfTr5-3x2AO0HJ100J0wJjfI2C6cktZ/s640/munakoisoja+karitsajauhelihalla.jpg" title="täyettty munakoiso uunissa" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">valmiin ruuan voi koristella vielä tuoreella persiljalla. Jos on kova nälkä ja monta ruokailijaa, oheen sopii riisi, bulgur tai vaikka polenta. Meille kolmelle annos riitti hyvin sellaisenaankin pääruuaksi ja vähän jäikin. </td></tr>
</tbody></table>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Lampaalla täytettyjä munakoisoja (Nelleversio, jos tarjoat ruuan salaatin tai riisin kanssa yksi puolikas riittää per nenä.) </div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
2 suurta munakoisoa tai kolme-neljä selvästi pienempää. </div>
<div>
n. 6 rkl oliiviöljyä </div>
<div>
1 rkl jeeraa (paahdettuna, sitten jauhatus) </div>
<div>
1 1/2 rkl paprikajauhetta (ei-tulista) </div>
<div>
1 rkl kanelia </div>
<div>
<br /></div>
<div>
2 sipulia hienonnettuna</div>
<div>
n. 500g karitsan jauhelihaa</div>
<div>
50g pinjansiemeniä</div>
<div>
vajaa ruukullinen/ pienehkö nippu lehtipersiljaa, maun mukaan </div>
<div>
n. 1 rkl doppiota tai tomaattipyreetä </div>
<div>
n. 2 rkl sokeria / hunajaa</div>
<div>
150 ml vettä </div>
<div>
1/2 sitruunan mehu </div>
<div>
1 tl tamarinditahnaa tai peukalonpään kokoinen palanen tamarindilevystä hienonnettuna</div>
<div>
3 kanelitankoa</div>
<div>
(pisara appelsiininkukkavettä) </div>
<div>
suolaa ja pippuria </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kuumenna uuni n. 200 C</div>
<div>
<br /></div>
<div>
halkaise munakoisot ja laita ne astiaan leikkauspinta ylöspäin. Voitele oliiviöljyllä, mausta suolalla (n. 1 tl) ja pippurilla ja paahda uunissa n. 20 min tai kunnes ovat kypsentyneet ja ruskistuneet pinnastaan hieman. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kun munakoisot ovat uunissa, paahda ensin jeeraa pannussa ja jauha se sitten. Paahda myös pinjansiemenet valmiiksi ja laita syrjään. Sekoita jeera, paprika ja kaneli keskenään. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Laita sitten pannuun oliiviöljyä ja kaada puolet mausteista pannulle ja lisää silputtu sipuli. Sekoita ja anna sipulien hieman ruskistua keskilämmöllä. Kypsennä sipuleita noin 8 min. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Lisää sitten lammas ja anna lampaan paistua. Lisää sitten pinjansiemenet, tomaattipyree ja persiljahakkelus. Lisää myös teelusikallinen sokeria tai hunajaa ja mausta täyte suolalla (n. 1 tl) ja pipppurilla.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Sekoittele täytettä ja anna sen kypsyä noin 8 min lisää. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kun täyte kypsyy mittaa pieneen kattilaan vesi, loput mausteet, tamarindi kanelitangot, hunaja ja appelsiininkukkavesi. Mausta n. 1/2 tl suolaa. Anna kiehua hiljalleen kunnes tamarindi sulaa kastikkeeseen. Maista ja lisää situunan mehua oman maun mukaan. Tarvittava määrä riippuu myös sitruunan hapokkuudesta. Tasaa kastikkeen maut suolalla, hunajalla ja sitruunalla sopivaksi. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
<div>
Ota sitten munakoiso ulos uunista. Viilsin hieman munakoison lihaa pinnasta pikaversiossani jotta maut imeytyisivät nopeammin. Varo rikkomasta kuorta. Täytä sitten munakoisot täytteellä, kaada kastike munakoisojen päälle. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Jos on paljon aikaa, tässä kohtaa kipon voi folioida tiiviisti ja antaa muhia lähemmäs 2h 175C tai voit laittaa muakoisot 200C uuniin vartiksi, kunnes kastike on hieman haihtunut ja kun munakoiso ei ole enää polttavan kuumaa, syödä pois. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
</div>
Nellehttp://www.blogger.com/profile/11738128496660714304noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-6084323353207919599.post-47068816978502347752019-10-31T11:18:00.001+02:002019-10-31T11:18:43.703+02:00Mummon piimälimppu<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigD859dcHSnFo8HMtQb21zAs5JVnyTE-qGkuUz6Kw2yYzfAuEYwesxeUGCzt2ZPW6o_kpZNvNyjvr1cu36r8-AGnIdQy4-UTTQfDj3NENJpPICTi-QfK0QyBZrGUkyQ-wf232XYaFrLNRA/s1600/mummun+limppu+leikattuna.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="piimälimppu on sisältä pehmeää, pinnasta makeaa" border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigD859dcHSnFo8HMtQb21zAs5JVnyTE-qGkuUz6Kw2yYzfAuEYwesxeUGCzt2ZPW6o_kpZNvNyjvr1cu36r8-AGnIdQy4-UTTQfDj3NENJpPICTi-QfK0QyBZrGUkyQ-wf232XYaFrLNRA/s640/mummun+limppu+leikattuna.jpg" title="piimälimppu" width="640" /></a></div>
<br />
Kun hapanjuurileivonnassa <a href="http://siskotkokkaa.blogspot.com/2019/10/oliivileipa-hapanjuurella-ja-opittua.html" target="_blank">on alkanut hanskata yhden reseptin</a>, mieli rupeaa tekemään kaikkia muita ihania leipiä joita netissä näkee. Minulle suurin kynnys oli, että kun olin sen yhden leivän kanssa oppinut elämään, prosessi muuttuukin erilaiseksi kun leivän tyypin vaihtaa. Tiesin suurin piirtein miten kauan perusleivällä mikäkin vaihe vei. Ruisleipä, rasvaisemmista leivistä puhumattakaan olivatkin sitten jo ihan eri juttu.<br />
<br />
Ja sitten päätin tehdä pikkupullia. Niinpä. Ihan tavallisia pikkupullia erinomaiseksi kehutulla <a href="https://www.hs.fi/ruoka/reseptit/art-2000006168739.html" target="_blank">ulpullien reseptillä</a>. Voi luoja. Se, että taikina tehtiin maitoon ja siihen tuli sen lisäksi sokeria ja rasvaa sai minulle tutun prosessin ajat heittämään ihan häränpyllyä. Oltiin taas sokkona kellottamassa ja tuijottamassa taikinaa. Taikina ei kohonnut yhtään. Pullat eivät kohonneet yhtään. Ja minä olin ihan lyötynä. Se ohut osaaminen, mitä leivän kanssa oli saavutettu ei vielä riittänyt siihen, että taikinan tyyppi muuttuisi näin rajusti. Minulla ei ollut mitään tajuakaan miten kauan taikinaa voi seisottaa ja pullia kohottaa etteivät ne esimerkiksi kuivu täysin tai vaihtoehtoisesti tartu kuivamisen pelossa kostuttamaani kohotusliinaan. <br />
<br />
Jo se, että taikinan nesteen vaihtaa vedestä johonkin muuhun, vaikuttaa jonkin verran nostatusaikoihin. Ja silloin kysytään sitä luottamusta näppituntumaan. Siihen, että uskaltaa oikeasti odottaa että taikina kohoaa ennen muotoilua, ja odottaa leivän kohoamista myös, niin kauan kuin se tarvitsee aikaa. mutta juuri siksi ei kannata vaihtaa liian montaa asiaa kerralla. Piimälimppu on vaan pieni askel toiseen suuntaan perusleivästä, sillä oikeastaan vain neste muuttuu.<br />
<br />
Mummu koitti opettaa mulle lapsena juurileivontaa. Olin liian pieni tajuamaan ihan täysin koko prosessi ja taikinakin tuntui tarttuvan käsiin ihan liikaa. Mummu oli ihan leipävelho. Osasi pyörittää kahta limppua yhtä aikaa muotoon ja leipiä tehtiin paljon - tuvan mittaiset leivinlaudat täyteen. Sitten ne paistettiin leivinuunissa, joka luudittiin kuusenoksista tehdyllä kimpulla. Koko talo tuoksui kuuselle, tulelle ja siirappikahville, jolla valmiit limput aina pinnastaan voideltiin.<br />
<br />
Mutta jos nyt jotain jäi muistiin niin mummu aina laittoi limppuun kolmea maustetta: anista, fenkolia ja pomeranssin kuorta. Ja limpun pinta voideltiin vahvalla kahvi-siirappiseoksella. Niinpä sitten tuumasin, että syteen tai saveen, kokeilen tehdä mummun piimälimppua muokkaamalla limpun perusleivän taikinasta. Limpun voi tehdä pyöreänä niinkun mummu tietysti teki aina, mutta minä tuumasin että taittelen sen pitkulaiseksi ja teen vuokaan. Tulee jotenkin kivamman malliset siivut. Tämä on nyt sitten mun tulkintani. Mummu käytti taikinaan myös vähän ohra- tai sämpyläjauhoa, mutta tein nyt tämän mallasjauholla ja vehnäjauholla.<br />
<br />
Leivästä tuli ihana. Rakenne oli pehmeä ja kostea. Ja viimeistään siinä vaiheessa meinasi kyynel päästä livahtamaan silmäkulmaan kun V sanoi suu leipää täynnä: "Sun mummusi olisi ollut susta ylpeä. Tästä tuli tosi hyvää. " <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8_xW80EKpk8xMN1hDfVNNHZp4FDDXKMG-dF_WNGfegO7iwpHyMSrDlSTnioFLFsvoqqSRsSJSSx8KZFaE0c-gTVo-KV_ALWWNRzmXkGUQLvSXi0QVc-6V8wfRMn_MayMW9iPgwVjBOcsc/s1600/mummun+limppu.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="kahvilla ja siirapilla voideltu piimälimppu on makea ja tahmea pinnastaan" border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8_xW80EKpk8xMN1hDfVNNHZp4FDDXKMG-dF_WNGfegO7iwpHyMSrDlSTnioFLFsvoqqSRsSJSSx8KZFaE0c-gTVo-KV_ALWWNRzmXkGUQLvSXi0QVc-6V8wfRMn_MayMW9iPgwVjBOcsc/s640/mummun+limppu.jpg" title="Kahvilla voideltu piimälimppu" width="640" /></a></div>
<br />
<b>Mummun piimälimppua</b> (1 vuokaan tehty limppu)<br />
<br />
350g piimää (mummu käytti tähän hävikkikeittiöhengessä myös makeiden jogurttien loput, luumujogurtti sopii erityisen hyvin)<br />
150g aktiivista juurta<br />
100g mallasjauhoa<br />
400g vehnäjauhoa<br />
<br />
reilu 1/3 tl anista (laita oman maun mukaan enemmän jos tykkäät aniksesta)<br />
reilu 1/3 tl fenkolia<br />
n. 1/2 tl pomeranssin kuorta<br />
2 tl suolaa (tasaista)<br />
<br />
(raastettua luomuappelsiinin kuorta)<br />
<br />
Voita vuuan voiteluun<br />
<br />
Pinnalle:<br />
1 espresso tai n. 60 ml vahvaa kahvia<br />
n. 1,5 rkl siirappia<br />
<br />
Sekoita piimä, juuri ja jauhot. Anna tekeytyä n. 1h. Jauha mausteet morttelissa ja ripottele suolan kanssa leipätaikinan pinnalle. Taittele taikina ja jätä taittelun jälkeen lepäämään 30 min ennen seuraavaa taittelua. Toista taittelu kolmesti. Anna taikinan vielä kohota kostutetun keittiöpyyhkeen alla kulhossa tunnin verran, kunnes se vaikuttaa kohonneelta. Huomaa, että ihan kylmä piimä hidastaa prosessia samoin viileä huonelämpö.<br />
<br />
Sitten esimuotoile taikina. Anna sen levätä n. 30 min kunnes se on levinnyt pallosta kunnolla lättänäksi. Voitele vuokaleipää varten vuoka voilla. <br /><br />Sitten tee varsinainen muotoilu t<a href="https://www.youtube.com/watch?v=Tv3drBZ4fE4" target="_blank">ässä Eliisan videossa näet pitkulaisen leivän muotoilun</a>. HUOM! koska teemme vuokaleipää, muotoilun jälkeen leipää ei humpsauteta kaunis puoli alaspäin vaan sauma alas! :)<br />
<br />
Laita sitten leipä vuokaan saumapuoli alaspäin, peitä liinalla ja jätä lämpimään paikkaan nousemaan. Mulla leipä sai nousta viitisen tuntia. Kuumenna uuno 230 C ennen kuin laitat leivän paistumaan. Kun leipä on kunnolla pullistunut, noin kaksinkertaiseksi niin tee viillot. Voit tehdä yhden pitkän tai viiltää vinottain useamman kuten minä.<br />
<br />
Laita uuniin laakea vesiastia jotta leipä ei kuivu pinnasta. Paista ensin 20 min ja laske sitten lämpöä 200 C ja paista vielä 15-20 min lisää. Mun leipä paistui noin 35 min.<br />
<br />
Voitele leipä kuumana kahvi-siirappiseoksella. Jos tykkäät oikein makeasta, voitele ensin kerran, laita hetkeksi uuniin ja voitele vielä toiseen kertaan. ;) Mulle riitä yksi voitelu.<br />
<br />
Anna leivän jäähtyä ritilällä ennen kuin leikkaat.<br />
<br />
<br />
p.s. jos hapanjuurileivonta on uusi teema, <a href="http://siskotkokkaa.blogspot.com/2019/10/oliivileipa-hapanjuurella-ja-opittua.html" target="_blank">voit haluta lukea ensin myös aikaisemman jutun perusteista</a>.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Nellehttp://www.blogger.com/profile/11738128496660714304noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-6084323353207919599.post-26290803814611208772019-10-24T11:09:00.001+03:002019-10-26T19:04:39.545+03:00Oliivileipä hapanjuurella ja opittua<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjjkbCdSBADfVc4mZgPzjAddzR2sJwvSelXZ7dsluWXqEY_xsjEYJQEss3G71xlMChZhk4r8ZkmO_z7yCDrR97MPcBNOehu0RkXJRmNiuvyLYQO-oDd2bRmog3BZhrTfpxU4aBIGWjS7U0D/s1600/oliivileipa%25CC%2588.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="hapanjuurella tehty oliivileipä" border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjjkbCdSBADfVc4mZgPzjAddzR2sJwvSelXZ7dsluWXqEY_xsjEYJQEss3G71xlMChZhk4r8ZkmO_z7yCDrR97MPcBNOehu0RkXJRmNiuvyLYQO-oDd2bRmog3BZhrTfpxU4aBIGWjS7U0D/s640/oliivileipa%25CC%2588.jpg" title="oliivileipä hapanjuurella" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Tästä jutusta tuli pitkä vaikka mietin juttua pitkään ja kirjoitin sitä kolme päivää systerin kanssa yhdessä jotta saadaan molempien kommentit ja kokemukset mukaan. Koitin ajatella että kerron vaan ihan perusleivän tekemisestä ja siinä opituista asioista. Silti asiaa on paljon; liikaakin. Mutta, jos jaksatte lukea loppuun siellä on myös erittäin herkullisen oliivileivän resepti. Kokeneemmat voivat hypätä siihen suoraan. Toivon kuitenkin että tästä pitkästä selostuksesta on iloa teille, jotka olette kiinnostuneita leivän tekemisestä, mutta ihan ette ole vielä uskaltaneet. Tai teille, jotka olette jo iskeneet päänne seinään tai <i>ufoon </i>ja kertaalleen luovuttaneet. :)<br />
<br />
Minulle hapanjuurileivonta on ollut aika pitkälle sen perusleivän reseptin variointia ja muokkailua. Voisi sanoa että ennemminkin tekniikan ja taikinan tuntuman opettelua. siksi en voi paukutella erikoisilla keskieurooppalaisilla leivonnaisilla, joita toiset vääntävät tuolla ryhmissä. Panettonesta myönnän salaa haaveilevani, mutta se on sen luokan kuninkuuslaji että saapa nähdä. Silti leivonta on ollut palkitsevaa: aina kun olen leipää jollekulle tarjonnut, tuomio on ollut että se on ihan järjettömän hyvää. Ja se on myös henkilökohtaisesti suurin syy, miksi olen jaksanut vaivautua ja leiponut uuden leivän kun edellinen on syöty. Kaupan leipä ei vaan enää maistu kun hapanjuurileivän makuun on päästy.<br />
<br />
Mutta vaihtelun haluisena ihmisenä leipään on tietysti pitänyt hakea vähän jotain jännää. Mun vakionikseihin kuuluu kuivattujen hedelmien ja pähkinöiden sekoittaminen perustaikinaan, valmiiksi muotoillun leivän pyörittäminen unikon tai seesaminsiemenissä ennen kohotuskoriin laittamista ja sitten tietysti se ihana, paahdettuna ihan sottaisen suklainen <a href="http://siskotkokkaa.blogspot.com/2019/10/suklaa-pahkinaleipa-hapanjuurella-ja.html" target="_blank">suklaa-pähkinäleipä</a>. Hassua oikeastaan, miten paljon yksinkertaisesti siemenillä päällystäminen vaikuttaa makuun. Toisinaan taas korvaan 100g jauhoista jollain muulla; kauralla, ohralla, täysjyvällä/grahamilla tai mallasjauholla.<br />
<br />
Mimmu on oikeastaan hurahtanut tähän leivontaan pahemmin kuin minä. Hän ilmoitti viime viikolla tekevänsä kokeellisia croissanteja ja tokaisin että kun hän ne oppii, saa luvan opettaa vanhempaa systeriään. Senhän se teki jo alun alkaenkin, toi mulle juurensa ja näytti mitä pitää tehdä.<br />
<br />
Aluksi koko hapanjuurihomma oli minusta tosi sekavaa. Oli kaikenmaamilman jauhoja, välineitä, vaiheita ja käsitteitä. Niihin voi hukkua, jos ei laita ainakin aluksi lappuja silmilleen ja keskity yhteen ainoaan reseptiin. Eihän mummoillakaan ole usein kuin se yksi luottoresepti jolla leivät leivotaan.<br />
<br />
Ei kaikkea tarvitse osata heti, päätin ja pitäydyin yhdessä perusreseptissä koittaen keskittyä lukemaan siitä kokemuksia ja oppeja. Pitäydyin ihan perusleivässä. Talven jälkeen tuntui että osaan jo jotain! Tedän mihin juuri pystyy ja miten taikina reagoi erilaisiin kohotusaikoihin ja kohotuspaikkoihin. Ihan komeita leipiä pääsi instaankin asti.<br />
<br />
Ja heti kun luulin jotain oppineeni, tuli kesä: kuuma, kuiva hellekesä. Ja saaristomökki omalla ilmastollaan. Ja taikinat valuivat pitkin tasoa ja taas tuli lättäniä leipiä, niitä joita "piireissä" kutsutaan <i>ufoiksi</i>. Ei yhtään instamateriaalia. Se oli suorastaan masentavaa. Kas kun hapanjuuri on tarkka vallitseville olosuhteille. Ei se juuri siitä pilalle mene, että keli muuttuu. Se vaan yrittää sopeutua niinkuin mikä tahansa elävä organismi ja silloin kohotusajat, tekniikat ja lämmöt pitää miettiä uudelleen. "Se on sitä hapanjuurileipuriksi oppimista" mietin hiljaa itsekseni pikkuisen katkerana ufolaivueita paimentaessani.<br />
<br />
Mutta koska hyvän leivän himo siellä keskellä merta oli kova, opin, että juuren hoito kannatti tehdä huoneenlämmössä, lyhennetyillä ajoilla mutta taikinan taittelut jääkaapissa. Ja siinäkin taikinaa piti tarkkailla, kellolla ei tehnyt tässä vaiheessa mitään. Kohotus taas huoneenlämmössä ja kylmäkohotus tietty taas jääkaapissa. Ihan outoja temppuja sen jälkeen kun koko talven olin etsinyt lämmintä kohtaa kotoa taikinan taitteluille ja kellottanut niin maan perusteellisesti aikoja ja oppinut jo vähän ennakoimaankin.<br />
<br />
Mutta se vallitsevan ilmaston vaikutus on niin suuri. Jo se, että leivon saaristossa on ihan eri asia kuin että leipoisin kotona. Saaristossa on aina suurempi ilmankosteus ja taikinasta tulee samoilla jauhoilla ja jauhomäärillä pehmeämpää kuin kotona. Juurikin tuntuu toimivan paremmin kun saa muutaman ruokintakerran saaristossa ennen kuin leipoo. Vaikka olisi ollut kuinka pöhinöissä kotona. Mökillä on varmasti eilainen mikrobikanta ilmassa. Kun puhutaan että näppituntumalla on väliä, niin hapanjuurileivonnassa jos missä sillä oikeasti on väliä. Insinöörimielelle se on aika pelottavakin ajatus kun alkaa ymmärtää miten vähän oikeasti ymmärtää. ;) Onneksi näppituntuma kehittyy vähitellen ja siihen oppii luottamaan. Siskon kanssa leipominen on myös ollut avartavaa, hän huomaa helpoimmin myös virheitä tai erilaisia kummallisia tapojani joissa saattaa olla syy nousemiselle tai nousematta jäämiselle.<br />
<br />
Jauhoihin en aio puuttua juurikaan tässä juurihöpinässä. Aloittelijalle riittää hyvin kaupan suomalaiset perusjauhot. Edistyneemmät etsivät luomujauhoja joissa ei ole jauhonparanteita (mm. askorbiinihappoa) ja Hifistelijät (tm) etsivät sitten alkuviljoja ja jauhavat omat jauhonsa. Minä olen leiponut Kemiön myllyn jauhoilla aina kun niitä saan käsiini ja siskoni Tampereen suunnalla on tykästynyt arjessaan Kinnusen Myllyn jauhoihin. Ja joo, niissä on askorbiinihappoa, mutta kuten kuvista <a href="https://www.instagram.com/siskotkokkaa/" target="_blank">instassa </a>näette ihan hienoja ja hyviä leipiä kummallakin tulee. Enemmän leivän onnistumiseen vaikuttaa jauhojen proteiinipitoisuus ja se voi vaihdella eri vuosina ja eri paikoista tulevien jauhojen osalta. Eikä sitä usein mainita pussissa. Siksikin kannattaa alkuun pysyä siinä yhdessä jauholaadussa ja opetella mikä sille on sopiva vesimäärä. Tarvittu veden määrä on nimittäin aina riippuvainen käytetyistä jauhoista ja vaikka reseptissä lukisi mitä, taikinaa kannattaa aina tunnustella. Vakioimalla helppoja asioita saa vähennettyä muuttujia jotka voivat aiheuttaa akuuttia ufoxiaa. :)<br />
<br />
Mutta että hapanjuurileivontaan pääsisi mitenkään alkuun, tarvitaan juuri. Sen alkuun saattamiseen kannattaa <a href="https://www.youtube.com/channel/UCjteVKcNx25WaIbeUBxh_qw" target="_blank">katsella Eliisan videoita</a>. Se on ihan oma juttunsa ja mulla on aloittaminen jäänyt vuosien saatossa parikin kertaa jumiin siihen että juuren alku homehtui. Ainakin minulle toimivan juuren saaminen valmiina laski ihan hirmuisesti kynnystä aloittaa. Jos tunnet hapanjuureen hurahtaneita kannattaa pyytää juuri heiltä. Olen itsekin auliisti jakanut omaani naapureille ja kiinnostuneille, leipomoistakin saattaa saada juuren alun. Ja jos et tunne ketään, <a href="https://holvi.com/shop/liinapulju/" target="_blank">Eliisa Kuusela myös myy juuria netissä.</a> Ostamalla Eliisan juurta tuet samalla hapanjuurileivonnan Suomessa uudelleen henkiin herättänyttä naista työssään paremman leivän puolestapuhujana.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgSOL2rfU2DS4z5ZiKJArHnNJU3wOiVnbPTs7bHuVb8KfCLpYw5eVqp8Be-_UdW7qNw95E4mVd4P7OymP8CNrleV9EFk4XvRQBJcFcHiFO5LRl-GP1mU_YXBEbY16AoYceiOZiUO1l0_s0h/s1600/eri-ika%25CC%2588isia%25CC%2588+juuria.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="juuret purkeissaan, neste pinnalla" border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgSOL2rfU2DS4z5ZiKJArHnNJU3wOiVnbPTs7bHuVb8KfCLpYw5eVqp8Be-_UdW7qNw95E4mVd4P7OymP8CNrleV9EFk4XvRQBJcFcHiFO5LRl-GP1mU_YXBEbY16AoYceiOZiUO1l0_s0h/s640/eri-ika%25CC%2588isia%25CC%2588+juuria.jpg" title="eri-ikäisi juuria purkeissa" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kolme eri ajan levännyttä juurta. Vasemmalla juuri jolla leivoin lauantaina, eli se on ruokittu kolme päivää sitten. Pinnalla ei vielä näkyvää nestekerrosta, joskin alkaa jo kostua että parissa päivässä nousisi siihenkin neste. Keskellä reilun viikon-parin verran seissyt juuri ja oikealla pidempään ollut juuri jossa on ihan tummaa nestettä. </td></tr>
</tbody></table>
Sitten kun se juuri oli jääkaapissa, sellainen mystinen asia joka iski päin silmiä jo ekan viikon aikana oli juuren ruokinta. No, sekaannusta aloittelijan mielessä lisää että juuren kanssa toimiessa on varmaan yhtä monta tapaa kuin on juurileipuriakin. Ei tarvinnut kuin kirjoittaa tämä juttu ja huomasimme että sisareni kanssa toimimme hieman toisin juurta käsitellessä. Systeri laittaa leivonnasta yli jääneen juuren jääkaappiin ruokkimatta emojuureksi ja ruokkii siitä sitten leivontajuuren. Minä taas olen ruokkinut leivonnan jälkeen yli jääneen osan isoilla suhteilla ja jos tiedän etten leivo moneen päivään työntänyt sen vaan jääkaappiin. Jos taas tiedän leipovani huomenna, jätän ruokitun juuren lämpimään. Isolla suhteella ruokittu juuri jaksaa kohoilla jopa 12h huippuunsa. Jääkaapissa juuren kehittyminen hidastuu ja sekin vaatii seurailua ja silmää, miten juurella menee. Mimmun tapa toimii, koska silloin juuri menee nukkumaan ja mimmu sitten herättelee sen ennen leipomista. Mun täytyy taas katsoa onko juuri ehtinyt käyttää ruokaa ollenkaan vai ei, ja edetä sen mukaan. Toisinaan juuri on ihan kuohkeaa ja kelluvaa kun otan sen jääkaapista, toisinaan taas jätän sen pöydälle kehittymään, koska se ei ole vielä ehtinyt huippuunsa. Silti ruokin sen yleensä aina ennen leipomista jäkaappilevon jälkeen.<br />
<br />
Mutta jos nyt rajusti yksinkertaistaa, kyse on siitä, että leipäjuurta pitää ruokkia aina ENNEN leivontaa jotta se virkistyy ja jaksaa nostaa leivonnaisia. Jos et aio leipoa, sitä ruokkimista ei tarvitse tehdä joka päivä eikä edes joka viikko jos ei napeksi. Suositeltavaa juuren ruokkiminen viikottain on jotta se pysyy jotenkin hereillä eikä leipomaan ryhtyessä tarvitse niin monta kertaa sitten virkistää. Ei se juuri siitä ruokkimattomuudestakaan mene pilalle. Mutta ennen kuin leipoo, juurta pitää herättää ruokkimalla. Montako kertaa, se riippuu ihan siitä kuinka syvään uneen juuri on leivonnan välissä ehtinyt nukahtaa.<br />
<br />
Juurta ruokitaan aina vähintään 1:1:1, eli yksi osa juurta, yksi osa vehnäjauhoa ja yksi osa vettä. Se on minimi. Mutta etenkin jos juuri on nukahtanut välissä (eli et ole muutamaan päivään leiponut) sitä kannattaa ruokkia muutaman kerran juuri ennen leipomista, joista esim. viimeinen voi olla isommilla suhteilla. Sillä, kuinka paljon ruokaa juuri saa on merkitystä kahteen asiaan: 1) virkeyden kannalta, eli kuinka paljon juuressa on aktiivisia aineita ja 2) kuinka kauan juurella menee kohota kunnon pöhinään. Jokainen joka on joskus yrittänyt laihduttaa tietää, että kun ihminen on dietillä ja syö tosi vähän elimistö menee säästöliekille. Siksi välillä laihduttaessakin kannattaa syödä isompi ateria, jotta aineenvaihdunta herää. Sama juttu juuren kanssa. Jos aina ruokkii vaan minimit, juuri ei oikein jaksa alkaa pöhistä. Kyllä se toimii, mutta laiskanlaisesti. Siksi usein teen niin, että käytän melkein kaiken juuren leipomuksiin ja ruokin sitten purkkiin jääneet "räippeet" ihan kunnolla. Pienikin määrä juurta purkin pohjassa ja reunoilla riittää ja samalla tulee helposti tehtyä iso ruokintasuhde, jopa 1:5:5 tai suurempi vaikka vettä ja jauhoja lisäisi kumpaakin 50g. Näin suurilla suhteilla ruokittu juuri saa paljon voimaa ja saa tekeytyä huoneenlämmössäkin reilusti yön yli, jopa yli 12h.<br />
<br />
Kun olet herättelemässä syvästi etikkamaisen nesteen alla nukkuvaa juurta, suosittelen että otat ensin ihan vähän juurta. Vaikka 10 tai 20 g ja lisäät siihen vettä (mieluusti noin 27 asteista) ja jauhoa esimerkiksi suhteessa 1:2:2. Annat sitten tekeytyä pöydällä 8h kelmun tms alla kunnes kuplii ja sitten taas otat pienen määrän ja toistat. Tällöin ylijäämää ei jää paljon ja saat suht nopealla syklillä juuren heräämään. Lopulta ennen leipomista lisää isommassa määrässä juurta, vettä ja jauhoa jotta saat juuren määrän sopivaksi leivontaa varten (esimerkiksi 50g juurta, 100g vettä ja 100g jauhoa-> tästä määrästä tekee jo kaksi leipää helposti).<br />
<br />
Tästä päästäänkin sujuvasti toiseen aloittelijaa hämmentäneeseen termiin eli jämäjuureen. Jämäjuureksi hapanjuuriryhmissä kutsutaan sitä juuren osaa, joka jää jäljelle leivonnan tai juuren virkistämisen jälkeen. Sehän on ihan samaa, käyttökelpoista juurta mutta koska sitä ei käytetty leivontaan, se jäi yli. siitä voi tehdä uuden juuren kaverille tai itselleen uuden emojuuren, kuten yllä on esitetty. Mutta jos sitä on silti liikaa, siitä voi tehdä jämäjuurileivonnaisia.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi6C3__wfvi3Fw2f0REae7lYupknx4ffFdZgN0bXofLL66r1gGl-VOpUuL4S49PDwJvEOv-oHG-3fJDNcBXFUUfJL-RHnENhgDnf4XgF84xy9Vyb8PTagHJFuZQ0NkpM8kPQm4DpTFWn5qr/s1600/juuret+pa%25CC%2588a%25CC%2588lta%25CC%2588.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi6C3__wfvi3Fw2f0REae7lYupknx4ffFdZgN0bXofLL66r1gGl-VOpUuL4S49PDwJvEOv-oHG-3fJDNcBXFUUfJL-RHnENhgDnf4XgF84xy9Vyb8PTagHJFuZQ0NkpM8kPQm4DpTFWn5qr/s640/juuret+pa%25CC%2588a%25CC%2588lta%25CC%2588.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kolme juurta. Vasemmalla tuorein oikealla vanhin. Tässä vasemman puoleisin juuri ruokittiin viikonloppuna jääkaappiin ja se on ehtinyt jo ohi huipusta. Ruokin siitä n. 1:2:2 uuden juuren ja leivoin leivän tätä kirjoittaessa. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
Mulla on tosiaan tapana napata osa leivontajuuresta puhtaaseen purkkiin ja ruokkia se jääkaappiin samalla kun leivon. Ja sitten mulla on kaksi tai kolme eri-ikäistä juurta jääkaapissa. Vanhemmiten juuren pinnalle muodostuu etikkainen neste, joka suojelee juurta. Se voi olla melkein mustaakin, jos juuri on seisonut pitkään, mutta juuri sen alla on silti kunnossa. Juuri voi säilyä tuon nesteen alla parisen kuukauttakin jääkaapissa. Toisille nesteen pintaan nousee hiivaa, sekään ei haittaa. Sitten vaan kaadetaan neste pois ja aloitetaan ruokinta kun halutaan taas leipoa. Säästän paria kopiota sen varalta, jos johonkin purkkiin tulisikin hometta. Home pilaa juuren. Mutta välillä pitää muistaa heittää vanhemmasta päästä pois. Mitenkään tarpeellista monen juuren säilöminen ei ole, mutta olen nyt ihan rehellinen ja pikkuisen paranoidi. Mökillä pidän kesällä omaa kopiota juuresta koska tuntuu että se sopeutuu sinne ja toimii paremmin kuin kotoa vasta tuotu juuri. Fiksumpi hätävara on leivinpaperin päällä kuivatettu aktiivinen juuri, sen pahimman hädän varalle. Kuivatun juuren voi säilyttää muovipussissa kuivakaapissa ja sitten liotella ja elvytellä jos kaikki meneekin pieleen.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjKyRZ_ZwaKi_2Stcoho8eagt1tOpO_GzSwGkbRDaPIZeTqAJpzifR2s2-BecSqQk7tpAOzdtsIRNTGA9C18XRWL5oNboOFBzRr9gjZAbvc98TmcyumQJ-H-USqiEM6h_jHZtpCAgh1CUh1/s1600/juuri+ruokittu.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1024" data-original-width="683" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjKyRZ_ZwaKi_2Stcoho8eagt1tOpO_GzSwGkbRDaPIZeTqAJpzifR2s2-BecSqQk7tpAOzdtsIRNTGA9C18XRWL5oNboOFBzRr9gjZAbvc98TmcyumQJ-H-USqiEM6h_jHZtpCAgh1CUh1/s640/juuri+ruokittu.jpg" width="426" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kävin tässä kirjoituksen lomassa ruokkimassa juuren. Kaadoin nyt vaan osan pois ja ruokin noin 1:1:1, illalla tuolla voi jo leipoa. Kun olen tehnyt taikinan, ruokin tuosta uuden emon itselleni jääkaappiin puhtaaseen purkkiin. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
eli tässä koottuna mua hämänneet jutut ja oivallukset juuren suhteen:<br />
<ul>
<li>Jämäjuuri on oikeasti samaa juurta, se on vaan ylijäämää. Siitä saa uuden emon, makua pannariin, siitä voi tehdä rieskoja ja siitä voi jakaa ja ruokkia uuden juuren kaverille. Kelpo kamaa siis. </li>
<li>Juuren päälle voi tulla nestettä ja nesteen päälle nousta myös vaaleaa villihiivaa, mutta juuri on nesteen alla kunnossa. Neste kaadetaan pois ennen kuin juuri ruokitaan. </li>
<li>Home pilaa juuren. Käytä siis puhtaita purkkeja ja laita emojuuri uuteen puhtaaseen purkkiin ainakin joka toisella tai kolmannella ruokinnalla. </li>
<li>Juuri rakastaa 27 C astetta. Vesi johon juuri tehdään on optimissaan 27C, kohotuspaikka saa olla 27C mutta jos kesällä on 27C pihalla, se on jostain syystä vaan liikaa. :) En tiedä miksi, mutta niillä keleillä oli parasta vaan taitella jääkaapissa. </li>
<li>Juuri ruokitaan ennen leipomista, sitä ei tarvitse ruokkia jatkuvasti. Emojuuren voi ruokkia samalla kun ottaa leivontajuuren tai sitten voit laittaa ruokitusta juuresta talteen oman uuden emon. </li>
<li>Kun leipoo usein esim. kolme kertaa viikossa ja emoakin on ruokittu kolme kertaa viikossa, yleensä yksi ruokinta ennen leipomista riittää. </li>
<li>Ruokittu juuri kohoaa eri tahtiin riippuen monista asioista: lämpö, ruuan suhde juureen ja juuren aktiivisuus. Kun juuri on kohonnut noin tuplaksi, se on leivontavalmista. Leivontavalmis juuri kelluu veden pinnalla kun kaadat sitä taikinakulhoon. </li>
<li>Juuri on myös herkkä niille aineille joita leipätaikinaan tulee. Makeaa juurta, ruisjuurta ja jopa suklaajuurta tehdään siksi, että niillä aiotaan totuttaa juuren mikrobikanta niihin aineisiin joita tulevassa taikinassa on. Ruisleivän saa kohoamaan myös vehnäjuurella.</li>
<li>Juuri on herkkä vallitseville olosuhteille; ilmankosteus, lämpötila, käytetyt jauhot ja veden lämpö mihin juuri tehdään. </li>
<li>Juuri saattaa oikutella myös jos vedessä on klooria. Mikrobit eivät tykkää. Jos epäilet että tämä on ongelma teillä kotona, kiehauta vesi ja anna sen jäähtyä 27 C tai huoneenlämpöön, ennenkuin ruokit juurta tai teet leipää. Jääkylmä vesi ei ole hyvä myöskään, kuulemma juuren kitkeryys korostuu jos tekee kylmään veteen. </li>
<li>Digitaalinen vaaka on apuväline. Mummot säilyttivät ennenvanhaan juurta kuivaneena taikinatiinun kylkiin ja lisäsivät sille ruokaa ja jauhoja sen kuuluisan näppituntuman avulla kun suunnittelivat leipomista. Tämä ei ole urbaania legendaa vaan toimii edelleen. :) Jääkaappisäilytetty juuri on vaan nopeammin saatavissa leivontakuntoon ja tarkkuus lisää onnistumistodennäköisyyttä. Eli nykyajan hapatusta kirjaimellisesti. </li>
<li>Mun juuri ei ole agressiivinen nousija. Vain kerran olen vissiin saanut sen menemään pitkin pöytiä. Siitä huolimatta se jaksaa nostaa ihan komeita leipiä. Jokainen juuri on yksilö ja sen omistaja oppii juurensa temput kun aikansa leipoo. Virkeä juuri kuitenkin noin tuplaantuu kun se on valmista leivontaan. Tuplaantumista voi tarkkailla vaikka laittamalla kumilenkin juuripurkkiin juuren pinnan tasolle ruokinnan jälkeen. Kun juuri on noussut kumilenkin yläpuolella noin saman kokoiseksi kuin alapuolella, juuri on yleensä leivontavalmis. </li>
<li>Myös juurella jonka kohoamishuippu meni jo (oho, arki iski/unohtui!) voi vielä leipoa kunhan se kelluu vedessä. Leivässä voi maistua hieman enemmän happamuus, ja riskinä on ettei leipä kohoa ihan niin hyvin mutta jos se ei haittaa ja anna mennä vaan ja leivo. </li>
<li>Lisäoppi ei silti koskaan kaada ojaan ja kun alkaa tuntua että PYSTYY ottamaan vastaan lisää tietoa ja neuvoja leipomisen suhteen, niitä on tarjolla netissä vaikka kuinka paljon. Vertaisryhmät for the win. Esimerkiksi Eliisan ja muiden kanssaylläpitäjien ryhmä hapanjuurileipurit on tosi hyvä. </li>
<li>Älä ihmeessä vaihda joka kerta reseptiä kun saat uunista ufon. Todennäköisesti parempi vaihtoehto on tehdä vaikka 10 kertaa sama leipä ja saada se onnistumaan ja ymmärtää missä on vika. </li>
<li>Leipurinprosentit: ne tarkoittavat suhdelukuja, jolla taikinaan lisätään aineita. Jauhoja on aina 100% ja muut ainet annetaan suhteessa siihen. Esimerkiksi jos jauhoja on kilo, 75% hydraatiolla tehtävä leipä on leipä jossa on 750g vettä ja kilo jauhoa. Myös juuren määrä ja suolan määrä annetaan samoina suhteina. Klassiset suhteet ovat kai (100% jauhoa) 68 vettä, 21 juurta ja 2% suolaa. Mutta mä olen tehnyt enemmänkin 75-85% hydraatiolla koska Kemiön myllyn jauhot (ja kaikki kokeilemani kotimaiset markettijauhot) kestävät enemmän vettä helposti. Niin myös alla olevassa ohjeessa. </li>
<li>Ja lopuksi: oman kodin huoneenlämpö: taas yksi asia joka Mimmulla ja mulla vaikuttaa leivontaan aiheuttaen eroja. Meillä on selvästi matalampi huonelämpö kuin siskollani ja mun juurella kestää siksi pidempään kohota leipomiskuntoon, autolyysi voi olla hitaampi ja muotoilun jälkeinen kohotuskin saa helposti olla 1,5h. Mimmulla taas juuri pöhisee parissa tunnissa ja kohotusajaksi saattaa riittää jopa puolituntia. Eli sorry folks, kaikki ajat mitä tässä ja muissa alan teoksissa on listattu ovat <i>vain viitteellisiä</i>. Leipätaikinaa kannattaa tutkia, koskea ja oppia tehdessään. The Näppituntuma (tm). </li>
</ul>
<br />
Ja sitten kun se juuri on olemassa, pöhisee ja tuplaantunut, voi alkaa leipomaan. Leipomisessa on noin kuusi päävaihetta. Jos ne ajoittaa sopivasti, saa hapanjuurileivonnan onnistumaan myös normaaliarjen ohessa. Systeri joskus sanoi hyvän nyrkkisäännön: jos taikinan teko menee kuuden jälkeen, se on helposti liian myöhään. Pyri siis ruokkimaan juuri aamulla reilusti, jätä pöydälle ja tee taikina viideistään kuuden aikaan. Silloin saat leivän ajoissa yöksi jääkaappiin ja ehdit paistaa sen vaikka aamulla. Mutta <b>do not stress! </b>Heh heh - naureskelee hän täällä näppiksen takana kirjoitettuaan kaiken tämän, ja muistuttaa: alkuun pääsee viikonloppuleipurinakin.<br />
<div>
<br /></div>
<div>
Ja sitten ne <b>perusleivän tekemisen vaiheet</b> niinkuin olen se sisäistänyt.<br />
<div>
<br /></div>
<div>
<b>1) Tekeytyminen eli autolyysi</b> - tässä vaiheessa monet sekoittavat vaan jauhot ja veden keskenään ja antavat jauhojen tekeytyä. Toiset, kuten minä lisään sekaan jo alusta lähtien juurenkin. Aineet vaan sekoitetaan yhteen niin että ne muodostavat kauttaaltaan kostean ehkä hieman kokkareisenkin taikinan. Ja sitten annan juuren tehdä ihmeitä gluteenille. Tässä syntyy sitkoa. Vaiheelle annetaan aikaa puolesta tunnista tuntiin, vallitsevista olosuhteista ja juuren määrästä riippuen. Taikina muuttuu ihan pehmeäksi kun se on valmista jatkoon. </div>
<div>
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiECt66cGNOmatrMu5cPsITGdoM-9yBcIKmW0FDfppIcx7JpagmAZiVIGCdyRT6C81gMZPI2ebtdg2hVjanbqmY3klDSsZr_ZyV0n_naCGK_Z_CbMmYOwOdqIPEXgeWTWK-DxLdfk5M6Ij-/s1600/taikina+taittelut.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiECt66cGNOmatrMu5cPsITGdoM-9yBcIKmW0FDfppIcx7JpagmAZiVIGCdyRT6C81gMZPI2ebtdg2hVjanbqmY3klDSsZr_ZyV0n_naCGK_Z_CbMmYOwOdqIPEXgeWTWK-DxLdfk5M6Ij-/s640/taikina+taittelut.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tämä taikina on maustettu vaan oliiviöljyllä ja taiteltu jo ainakin kertaalleen. Öljy olisi hyvä saada taitteluiden aikana sekoittumaan taikinaan. Ensimmäistä taittelua tehdessä taikina antaa periksi ainakin mulla useamman taittelun kuin neljä. </td></tr>
</tbody></table>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<b>2) Esikohotus tai taitteluvaihe </b>- tässä on tarkoituksena luoda taikinaan rakennetta ja antaa sen kohota. Kokonaisuudessaan tämä vaihe kestää kahdesta kolmeen tuntia, kunnes taikina on kohonnut selvästi. Taikinaa taitellaan neljä kertaa varovasti itsensä päälle taivuttaen. Samalla taikina jämäköityy. Ensimmäisen taittelun yhteydessä lisään taikinaan suolan ja makuaineita jos haluan jotain erityistä leipään - vaikka öljyä, pähkinöitä, hedelmiä tai oliiveita. Ensimmäisessä taittelussa taikinassa on niin vähän rakennetta että sitä voi taittaa usein kuusi-kahdeksankin kertaa. Tärkeää on että taikinan gluteiiniverkot eivät ala revetä. Nosta ja taita niin monta kertaa kun taikina helposti venyy ja kääntyy. Myöhemmissä taitteluissa neljän taitoksen tekeminenkin voi joskus olla vähän haaste. Jos kulhon ajattelee kellotauluna, käännän ensin kello kolmesta taikinan itsensä päälle, sitten käännän kulhoa neljänneskäännöksen ja toistan saman joka kulmalle. Teen yleensä noin kolme kierrosta taittelua koko esikohotuksen aikana joiden välissä taikina saa levätä kulhossaan (kostean) pyyhkeen alla 30 min. Taittelut kannattaa tehdä kohotusajan alkupuolella. Lopuksi taikina saa vielä levätä ja kohoilla ennen muotoiluihin siirtymistä. Kun tämä vaihe päättyy taikina on ollut kulhossa vaiheissa 1+2 yhteensä noin kolme-neljä tuntia ja alkaa näyttää jo vähän kohonneelta ja kuplaisalta. </div>
<div>
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipZbhDPghb6_v0bxjJLZkL5EOTMZsWJqlTozMdmcXuTqftux7fQ-sF7pZ0d9dmUUTyyHH9uPX4dM7_ESEU-6zCS_JMfm5AG7oX1GsuXQpzyeB4OaSyhEZ4cSQUTf8CDgf9LlfmwcOtKTuy/s1600/Taikinan+esimuotoilu+ka%25CC%2588a%25CC%2588nta%25CC%2588ma%25CC%2588lla%25CC%2588+tasolla+.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="hapanjuurileipä, leivän esimuotoilu kuvina" border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipZbhDPghb6_v0bxjJLZkL5EOTMZsWJqlTozMdmcXuTqftux7fQ-sF7pZ0d9dmUUTyyHH9uPX4dM7_ESEU-6zCS_JMfm5AG7oX1GsuXQpzyeB4OaSyhEZ4cSQUTf8CDgf9LlfmwcOtKTuy/s640/Taikinan+esimuotoilu+ka%25CC%2588a%25CC%2588nta%25CC%2588ma%25CC%2588lla%25CC%2588+tasolla+.jpeg" title="hapanjuuri, leivän esimuotoilu " width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Jauhottamattomalla tasolla taikinaa käännetään käsien reunoilla kunnes muodostuu pintajännitys ja napakka pallo. Tämä jätetään sitten liinan alle lepäämään n. 20 min. Levätessä pallon kimmoisa muoto katoaa ja leipä litistyy. </td></tr>
</tbody></table>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<b>3) Esimuotoilu </b>- taikina kaadetaan kulhosta jauhottamattomalle tasolle ja se tehdään palloksi. Minä yleensä pyöritän sen käsien reunoilla palloksi jonka pinta kiristyy ja siihen muodostuu jännitettä. <a href="https://www.youtube.com/watch?v=4VrxNO-CSyQ" target="_blank">Tässä on Eliisan video aiheesta, jossa Eliisa käyttää apuna lastaa.</a> Sama onnistuu myös ilman välinettä. Sanon sen siksi, että muistatte ne mummot joilla ei ollut kuin omat kädet ja taikinatiinu. Apuvälineet ovat apuvälineitä ja tämä onnistuu ilmankin. Sitten taikina lepää, yleensä mulla riittää 20 min, mutta puolisen tuntia on varmasti riittävästi. Riippuu taas kaikesta. Taikina on valmis muotoiluun kun se on levinnyt tasolle ja äsken tehty pallomaisuus on selvästi litistynyt gluteeniverkon antaessa perään. </div>
<div>
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjW6mdqslEKHTLXWuLvYAmwS1AV_6pt0mwJdHqGoDelc3huvHlrz26HEFxPuosxQrw8aq9mduuWRD2mvrj2_Z3iUMSyDhOGFA2v2UDJaaKR1TYn2vH3ZcMxdASRgLx5ZLVpl21Wf78_Zmr_/s1600/Esimuotoilu+kuvasarja+ka%25CC%2588a%25CC%2588nta%25CC%2588minen+ja+venytys.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="leivän varsinainen muotoilu, ensin levitetään taikina" border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjW6mdqslEKHTLXWuLvYAmwS1AV_6pt0mwJdHqGoDelc3huvHlrz26HEFxPuosxQrw8aq9mduuWRD2mvrj2_Z3iUMSyDhOGFA2v2UDJaaKR1TYn2vH3ZcMxdASRgLx5ZLVpl21Wf78_Zmr_/s640/Esimuotoilu+kuvasarja+ka%25CC%2588a%25CC%2588nta%25CC%2588minen+ja+venytys.jpeg" title="hapanjuurileivän muotoilu " width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kun taikina on levännyt, se käännetään, sileä puoli tasoon päin. Rakenne on muuttunut pehmeäksi ja sen pitäisi kulmista altapäin nostaen levitä helposti neliöksi. </td></tr>
</tbody></table>
<div>
<br /></div>
<div>
Kuvassa yllä näet miten pallo on litistynyt. Sitten käännän taikinan käsillä tai leipurilastalla. Jos taikina on kunnolla levännyt ja noussut se on helppoa levittää varovasti kulmista nostamalla neliömäiseksi. Neliöstä tulee mukavasti pyöreä leipä. Tästä voi siirtyä varsinaiseen muotoiluun. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<b>4) Varsinainen muotoilu:</b> Tähän on monia erilaisia tapoja, ajatuksena on tehdä taikinasta napakka paketti, joka sitten laitetaan kohotuskoriin nosemaan ennen paistoa. <a href="https://www.youtube.com/watch?v=c8xD8u0ToGo" target="_blank">Tässä linkki videoon jossa Eliisa Kuusela taittelee pyöreän leivän</a>. Näistä Eliisan videoista minäkin aloitin, mutta ehkä helpoin taittelu johon toistaiseksi olen törmännyt on seuraavanlainen: </div>
<div>
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTmQe1MRfzZKm96uoW9q123kULuYt3mydWWMVbqoq353hQqCyWyv6driFEVRnyFi_1dKH69_DTuskgUOSfOvesWOq4OoRKQuCejmKewMhDdp9xV_iltNP5xWd8p8-5X59wagsfZHBO0bea/s1600/Taikinan+muotoilu+rullaamalla+kuvasarja.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="leivän muotoilu taittamalla ja rullaamalla" border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTmQe1MRfzZKm96uoW9q123kULuYt3mydWWMVbqoq353hQqCyWyv6driFEVRnyFi_1dKH69_DTuskgUOSfOvesWOq4OoRKQuCejmKewMhDdp9xV_iltNP5xWd8p8-5X59wagsfZHBO0bea/s640/Taikinan+muotoilu+rullaamalla+kuvasarja.jpeg" title="muotoilu, leipä, taittaminen " width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Taitetaan vain kaksi reunaa toistensa päälle, sitten rullataan. Lopuksi voi vielä tiivistää sauman ja katsoa että pallero on sopusuhtainen ja nätti. </td></tr>
</tbody></table>
<div>
<br /></div>
<div>
Reunat sivuilta taitetaan sisään ja sen jälkeen syntynyt pitkulainen pötkylä rullataan hellästi kuin kääretorttu. Lopuksi tiivistän kevyesti sauman sormilla ja siirrän leivän liinalla vuorattuun, jauhotettuun kohotuskoriin. Leipä asennetaan koriin komeampi puoli alaspäin. Lopuksi jauhotetaan pinta. Kori siis jauhotetaan, jottei leipä tarttuisi kohotessaan liinaan. </div>
<div>
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi9yP9xEO-0KUkiTlAHT0Rnhqh2TwihsxpmFTg6Rcno7uI5kXBtztBALaB5mF94ZEVQ5WJXx_7dtGr7jItHM7McZ81p54VKzj-mfydZ4mjo0TSS2M79QcR3nMKkBp1tPzkr4oUvxhneKmMf/s1600/taikina+koriin+ja+jauhotus.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="kohotuskori leivälle" border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi9yP9xEO-0KUkiTlAHT0Rnhqh2TwihsxpmFTg6Rcno7uI5kXBtztBALaB5mF94ZEVQ5WJXx_7dtGr7jItHM7McZ81p54VKzj-mfydZ4mjo0TSS2M79QcR3nMKkBp1tPzkr4oUvxhneKmMf/s640/taikina+koriin+ja+jauhotus.jpeg" title="taikinan kohotuskori" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Leipä koriin parempi puoli alaspäin ja jauhoa pintaan. Viimeisessä kuvassa on jääkaapissa yön kohonnut leipä. </td></tr>
</tbody></table>
<div>
<br /></div>
<div>
Kohotuskoriksi käy myös vaikka pastasiivilä tai muu kulho jos ei ole erityistä koria. Jos teen yhden leivän saatan "jauhottaa" kohotuskorin liinan runsaasti siemenillä, jolloin ne tarttuvat leivän pintaan makua antamaan. Jos tekisi useamman leivän, kannattaisi siemenet laittaa lautaselle ja pyöritellä taikina siinä ennen koriin laittamista. Jauhotuksen voi tehdä myös pelkästään riisijauholla joka ei pala niin helposti kuumassa uunissa. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Jos englannin kieli ei ole ongelma, netistä löytyy vaikka millaisten leipien muotoiluvideoita. Ovat addiktiivista katseltavaa. <a href="https://www.youtube.com/watch?v=RgqPli_sLLM" target="_blank">Tässä esimerkiksi tehdään muutama perusklakksikko patongista sämpylään</a>. Muotoilun jälkeen leipä saa kohota. tämä onkin sitten se itselleni hankalin kohta. Usein riittää noin tunnin-puolentoista kohotus lämpimässä ja sen lisäksi laitan leivän vielä kylmään keräämään makua muovipussitettuna yön yli. Muovipussin laitan koko kohotuskorin ympärille, jotta leipä ei kuiva jääkaapissa pinnastaan. Niin oli myös tämän leivän kohdalla. Jotenkin kylmälepo tekee leivän rakenteelle ihmeitä eikä leivän sisälle muodostu ollenkaan niin herkästi alikehittyneisyydestä kertovia suuria kuplia.<br />
<br />
Leivän voi toki kohotuksen jälkeen myös paistaa ilman kylmälepoa, mutta rakenne ja maku on paremmat jos maltat antaa sen tekeytyä jääkaapissa. Jos aiot paistaa leivän heti kohotuksen jälkeen kohotusaika pitää olla pidempi. Pari tuntia viileämmillä keleillä. Mutta liikaakaan ei saisi antaa kohota, muuten leivän rakenne ei kestä ja se lässähtää paistaessa. Tunnista kahteen lämpimässä kohotus on kuitenkin aika yleisesti käytetty ja sen jälkeen paisto tai kylmälepo ja sitten kylmästä uuniin.</div>
<div>
<br /></div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgn8foWjWHdxNsMjYX70WmCe6HllW-_Y2TS6iI6tSevo_HUVw_bdvRSWhRoyt3YpEaUI1lsWfIQy_0-LvS3iNmDh8gBTL7PYAqPmpT0C2T3A3N1qnvJ6lgOfE-oWErOppTp5VK5Jwh4U8yG/s1600/taikina+muotoilu+noussut+taikina+jauhotettu+alunen.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="leivän paistamiseen tarvittava lauta jauhotetaan" border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgn8foWjWHdxNsMjYX70WmCe6HllW-_Y2TS6iI6tSevo_HUVw_bdvRSWhRoyt3YpEaUI1lsWfIQy_0-LvS3iNmDh8gBTL7PYAqPmpT0C2T3A3N1qnvJ6lgOfE-oWErOppTp5VK5Jwh4U8yG/s640/taikina+muotoilu+noussut+taikina+jauhotettu+alunen.jpg" title="hapanjuurileipä, paistaminen " width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kapeahko lauta tai pizzalapio jauhotettuna auttaa kohonneen leivän hellävaraisessa siirtämisessä uuniin / pataan. </td></tr>
</tbody></table>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<b>5) Viiltäminen </b>- ennen paistoa leipä kaadetaan kohotuskorista joko pizzalapiolle tai leikkuulaudalle josta sen voi liu-uttaa uuniin pizzakivelle tai vaikka pataan. </div>
<div>
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_kNWHVXK3Jn6AH8D7kBtJk3eU8TD5OxhwKHSrsMAFDOPoQMzAsCx3njuLoVdhVid5_DoWZwi6YDNVbPdTaIdbzrxpBbPC8G0hxFggXneFULrTDzJv1Lsz8JMpw6YC_6ny6M-w6gHiPPHP/s1600/taikina+muotoilu+noussut+taikina+viillot.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="perusleivän voi viiltää rustiikkisesti" border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_kNWHVXK3Jn6AH8D7kBtJk3eU8TD5OxhwKHSrsMAFDOPoQMzAsCx3njuLoVdhVid5_DoWZwi6YDNVbPdTaIdbzrxpBbPC8G0hxFggXneFULrTDzJv1Lsz8JMpw6YC_6ny6M-w6gHiPPHP/s640/taikina+muotoilu+noussut+taikina+viillot.jpg" title="hapanjuurileipä, viiltäminen " width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tämä taikina tuntui käteen jämäkältä niin tein aika syvät viillot partakoneen terän kulmalla. Jos taikina vaikuttaa tosi kohonneelta, pinnallisempikin viiltäminen riittää. </td></tr>
</tbody></table>
<div>
<br /></div>
<div>
Mutta vielä ennen sitä leipä viilletään. Viiltämisestä toiset tekevät kädentaidetta, mutta minulle riittää rustiikkinen ulkonäkö ja teen yleensä joko pari suoraa viiltoa tai ristikkäisviillot. Viiltäminen tehdään, jotta taikina pääsee nousemaan haluttuun suuntaan. Jos taikina tuntuu kovin jämäkältä tai kohtusajan kanssa on tullut kiire, kannattaa viiltää syvemmät viillot. Jos taas taikina on tosi kohonnutta pinnallisempi viilto riittää. Viiltäminen osaltaan auttaa myös leivän kohoamista.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
<b>6) Paistaminen</b> - leivän voi paistaa pellillä, kivellä tai padassa. Minä olen padassa paistaja. Pata tukee leivän reunoja ja vaikkei muotoilu olisi mennyt ihan nappiin, leivästä tulee ihan hyvä. Esikuumennan padan uunissa noin 20-30 min, sitten siirrän jauhotetulla leikkuulaudalla viilletyn leivän pataan ja paistan noin 250 C uunissa 25 min kannen alla ja 20 min ilman kantta. Jos uuni on kovin ärkäkkä, laske lämpöä 230C samalla kunotat kannen pois. Meidän kotiuuni on sen verran laiskahko (ja epäilen että se ei ihan pääse tavoitelämpöön) niin pidän sen koko ajan täysillä eli 250C. Mökillä taas uuni on niin ärkähhä että leipä palaa jos se on täysillä. Sinä tunnet uunisi ja sen temput, tarkkaile paistoa. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Sellainen varoituksen sana, että pata joka toimii leivän paistossa tulee äkkiä aika kaamean näköiseksi ulkopuolelta jos et ole ihan megapuunaaja. Tai jos sulla ei ole musta pata ;) Jauho jota käsistä jää padan pintaan karamelisoituu ja palaa pataan kiinni ja sen putsaaminen on ihan oma projektinsa. Toinen juttu padoissa on, että monet valurautapadat ovat emaloitu sisältä. Jos uuni menee oikeasti yli 250 asteen, emalointi ei todennäköisesti kestä ja padan pinnoite menee pilalle. Tarkista siis a) paljonko lämpöä oma patasi kestää ja b) kuinka kuuma uunistasi oikeasti tulee. nimim. mökin uuni menee niin kuumaksi että yhdestä toolsin padasta tuli vainaa kun paistoin ekaa tai tokaa leipääni mökillä. Leivästäkin tuli, köh, r<i>unsaasti karamellisoitunut</i>, ehkä jopa hieman tanskalaiseen tapaan <i>bitter</i> ;) Eli oikeasti, tarkista lämmöt. </div>
<div>
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhv8TapCwMS8rIrDpggQuTdNzGa7vIxDlXNAbI5IgSHSNde3r65xgOi16Wy-HZslnbcmHNSYCMnXUMJBOoZHG0ca9xYL4Su6f7TzexTZX4iCTM5zofTH-UVwLDEU_9sf0u37D5_UY2ge9UO/s1600/valmis+leipa%25CC%2588+paistettu+haarukka.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="leivän voi jäähdyttää myös haarukan avulla" border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhv8TapCwMS8rIrDpggQuTdNzGa7vIxDlXNAbI5IgSHSNde3r65xgOi16Wy-HZslnbcmHNSYCMnXUMJBOoZHG0ca9xYL4Su6f7TzexTZX4iCTM5zofTH-UVwLDEU_9sf0u37D5_UY2ge9UO/s640/valmis+leipa%25CC%2588+paistettu+haarukka.jpg" title="valmis hapanjuurileipä" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kun aina en jaksa etsiä mitään ritilää leivän alle, tökkään sen pohjan alle puhtaan haarukan tai lusikan. Se irrottaa pohjan tasosta ja antaa ilman kiertää leivän ympäri. Kätevä emäntä FTW. Tämä on se leipä, jonka tein tässä kirjoittamisen ohessa. Muotoilukuvat ovat tästä yksilöstä :) </td></tr>
</tbody></table>
<div>
<br /></div>
<div>
<br />
Ja sitten vielä kun leipä on paistettu, sen pitäisi malttaa antaa jäähtyä ennen leikkaamista. Leipä karamellisoituu ja tasaantuu vielä sisältä kuumana. Lisäksi jos leikkaat sen kuumana, vesihöyry pääsee ulos ja leipä myös kuivaa sisältä. Joten anna jäähtyä ritilällä noin 45 min tai pidempään.<br />
<br />
Tässäpä oli paljon kaikkea. Ehkä enemmän kuin oikeastaan meinasinkaan kirjoittaa. Mutta sitten siihen oliivileipään. Se syntyi kun en halunnut makeaa siemen- tai hedelmäleipää ja tavallinen vaalea leipä kyllästytti. Jääkaapissa oli avattu purkki oliiveita ja lisäsin niitä sekä oliiviöljyä taikinaan. Lopputulos oli ihana, suolaisen ja oliivin makuinen. Öljy jota lisäsin taikinaan tekee leivästä kimmoisamman ja kuoresta ehkä hieman pehmeämmän. Oikein hyvä leipä.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi0NQA0LSeo95h6KbpqfsfvR1MELzT_8CM6cF7Ij2K5wy57agrZJRD1hyaGxGTjNwxTFR583xi_GaQI8qr4zhBFKxzB9xLD6lqIhXrT3HwyhqnEY66SE4kNnep8CdKJDMZDcz_kGUcIauYf/s1600/oliivileipa%25CC%2588+avattuna.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="oliivileipää hapanjuurella " border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi0NQA0LSeo95h6KbpqfsfvR1MELzT_8CM6cF7Ij2K5wy57agrZJRD1hyaGxGTjNwxTFR583xi_GaQI8qr4zhBFKxzB9xLD6lqIhXrT3HwyhqnEY66SE4kNnep8CdKJDMZDcz_kGUcIauYf/s640/oliivileipa%25CC%2588+avattuna.jpg" title="oliivileipä, hapanjuuri " width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tässä leivässä on muutamia isompia kuplia, se olisi saanut olla jääkaapissa vähän pidempään. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
<b>Oliivileipä</b> (1 leipä)<br />
<br />
350g vettä<br />
100g juurta (aktiivista)<br />
500g jauhoja<br />
2 tl suolaa<br />
2 rkl oliiviöljyä (hyvälaatuista)<br />
n. 1/2 prk kalamata- oliiveita (osta kivellisiä ja poista itse kivet, enemmän makua!)<br />
<br />
Sekoita vesi, juuri ja jauhot toisiinsa. Anna tekeytyä tunnin.<br />
<br />
Lisää suola, oliivit ja öljy. Taittele ensimmäisellä kierroksella kunnes taikina jämäköityy. Toista taittelu kolmesti antaen taikinan levätä aina välissä noin 30 min. Myöhemmillä kierroksilla neljä taittamista riittää jämäköitymiseen.<br />
<br />
Kun taikina on esikohonnut noin 3h ja taikinassa näkyy kohoamista tee esimuotoilu. Anna levätä 20 min ja sen jälkeen jauhota kohotuskorin liina ja muotoile leipä.<br />
<br />
Kohota leipää noin 1,5h huoneenlämmössä. Siirrä sen jälkeen muovipussissa jääkaappiin ja paista seuraavana päivänä.<br />
<br />
Paista leipä padassa 250C ensin kannen alla 25 min ja sen jälkeen poista kansi, laske hieman uunin lämpöä (n. 230 C) ja jatka paistamista 20 min.<br />
<br />
Anna leivän jäähtyä ritilällä n. 45 min tai tunnin.<br />
<br />
<br />
<br /></div>
</div>
Nellehttp://www.blogger.com/profile/11738128496660714304noreply@blogger.com9tag:blogger.com,1999:blog-6084323353207919599.post-39883753886773543062019-10-11T09:43:00.002+03:002019-10-11T09:59:20.539+03:00Helppo ja nopea kurkkukimchi avomaankurkuista <div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEicNiIVtI3r0kp_gzrmVSt10t_DEsd3X-NRPFtArYnDfvCHetToiFV-gC9opj0dsY2zMICVnhMNvfX8EwClQZtUj1My83_5wtQRGlRQJ37b5fohK9xn1C9YimgVlwspKfAXUKHSvWJjwuZ2/s1600/Kurkkukimchi.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="Kurkkukimchi" border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEicNiIVtI3r0kp_gzrmVSt10t_DEsd3X-NRPFtArYnDfvCHetToiFV-gC9opj0dsY2zMICVnhMNvfX8EwClQZtUj1My83_5wtQRGlRQJ37b5fohK9xn1C9YimgVlwspKfAXUKHSvWJjwuZ2/s640/Kurkkukimchi.jpg" title="kimchi avomaankurkuista" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Systeri soitti: "Kuule, miltä se kimchi oikein kuuluu maistua? Kuuluuko sen olla semmosta kirvelevän hapokasta ja semmosta... Ihan kieli paloi jotenkin... Mä en kyllä oikein tykänny kun me syötiin kimchiä yhdessä ravintolassa..." Istuin puhelimessa jotenkin tyypertyneenä. Miten <i>mun sisko</i> ei tykkää kimchistä. Nehän syö <a href="https://www.asianfoodonline.fi/fi/tuote/15934439" target="_blank">gochujang - tahnalla</a> maustettua ruokaakin tämän tästä. Siinä kimchissä oli <i>ihan varmaan</i> jotain vialla, tuumin.<br />
<br />
Onhan kimchi fermentoitua, mutta ei sen kirvelevän hapokasta pitäisi olla. Raikas olisi ensimmäinen sana mikä tulee mieleen. Mutta miten ihmeessä kuvailla toiselle makukokemusta joka on omalla tavallaan uniikki. Etenkin jos tämä oli se ensikosketus. Minähän rrrakastan kimchiä. Mulle jo se kimchi on aina ihan pätevä syy mennä syömään Ison Omenan Korean Kitcheniin bibimbab lounasaikaan, sillä silloin kimchi kuuluu hintaan ja se on tosi hyvää.<br />
<br />
Jos nyt jotenkin yrittäisin kuvailla niin ehkä hyvässä kimchissä on vähän semmoista venäläisen suolakurkun raikkautta, mutta enemmän hedelmäisyyttä. Sinä on tulisuutta, mutta ei niin että savu nousee korvista. Rehellisesti sanoen mun on vaikeaa käsittää sitä omituista mainetta mikä kimchillä suomalaisten keskuudessa on. Väittäisin, että ne jotka tykkäävät korealaisella gochujang- tahnalla maustetuista ruuista todennäköisesti tykkäisivät kimchistäkin. Kyseinen tahna on kimchin tapaan fermentoitua ja siinä on gochugaru - chilijauhetta, jota kimchiinkin käytetään.<br />
<br />
Opetellessani kimchin tekemistä lainasin kirjastosta <a href="https://www.amazon.co.uk/Korean-Food-Made-Caroline-Hwang/dp/1760634476" target="_blank">Caroline Hwangin kirjan Korean food made easy.</a> Se on ihan erinomainen opus kimchin prosessin tajuamiseen, mikä lienee oman juttunsa aihe. Mutta kirjassa oli myös näppärä pikakimchivinkki avomaankurkuille, jossa hyödynnetään gochujang - tahnaa. Mun on pitänyt ja pitänyt tehdä kimchiä monta kertaa, mutta se on jäänyt koska gochugaru - chilijauhetta on hankala löytää tai se pitäisi tilata nettikaupasta. Mutta gochujang - tahnaa meiltä löytyy jääkaapista avattu purkki.<br />
<br />
Ja hyvä oli että tuli kokeiltua! Ihan mainioita kurkkuja tuli grilliruuan lisukkeeksi. Kirjan mukaan kurkut voi syödä tuoreeltaan tai antaa fermentoitua yön yli. meillä nämä syötiin kunnolla hiiligrillissä karamellisoituneen entrecoten kanssa mutta hyvin sopisivat vaikka savustetun naudan niskan eli chuck rollin kaveriksi. Ja, mikä tahansa korean bbq menee niiden kanssa tietty. Joskus vielä laitan näitä nyhtöpossuburgerin väliin ja maustan nyhtöpossun korean bbq- kastikkeella.<br />
<br />
Ja tein mä sitä oikeaakin kimchiä ja siitä tuli hyvää. Systerikin hyväksyi kun kävivät kylässä. Ja siinä oikeassa kimchissä on vielä tätäkin enemmän raikkautta, mutta erinomaisen hyviä olivat nämäkin. Ja helppoja tehdä jos kaapissa nyt on gochujang tahnaa valmiina. Mutta sellainen sivuhuomio että ruokajuomaksi kannattaa sitten valita olutta, kombuchaa tai vaikka jääteetä, sillä näissä kurkuissa on tulisuutta joka polkee jalkoihinsa minkä tahansa viinin.<br />
<br />
p.s. jos kimchin tekoinnostus nyt totaalisesti iski, <a href="https://haarukkavatkain.com/2017/05/29/kimchi-my-love/" target="_blank">Mintulla on hyvän oloinen ohje, jota sitäkin kurkin kun tein omaa kimchiäni</a>.<br />
<br />
<b>Kurkkukimchiä</b> (puolikas annos riittää hyvin neljälle lisukkeeksi, yksi-puolitoista kurkkua per ruokailija on aika hyvä määrä)<br />
<br />
8 avomaankurkkua<br />
3 rkl merisuolaa<br />
<br />
maustetahnaan:<br />
<br />
55g <a href="https://www.asianfoodonline.fi/fi/tuote/15934439" target="_blank">gochujang - tahnaa</a><br />
1 rkl sokeria<br />
3 rkl kalakastiketta<br />
4 kevätsipulia suikaleina<br />
(valkosipulin ituja voi laittaa myös jos tahtoo, kirjassa 45g mutta minä jätin pois)<br />
n 2-3 valkosipulin kynttä murskattuna (tai n. 1 rkl valmista murskaa)<br />
1 tl raastettua inkivääriä (taisin laittaa vähän reilummin)<br />
<br />
<br />
Ensin leikkaa kurkuista hatut päästä pois, niin että seisovat toisella päällään tukevasti tasolla. Leikkaa sitten X-viillot ylhäältä kohti kurkun pohjaa, mutta jätä n. 3 cm kantaa yhtenäiseksi (ks. kuva).<br />
<br />
Kiehuta litra vettä ja sekoita siihen suola. Lado kurkut astiaan jossa ne peittyvät suolaveden alle. Esimerkiksi vatkauskulho. Kaada sitten vesi kurkkujen päälle, laita paino kurkkujen päälle jotta ne pysyvät veden alla ja anna suolaantua 45 min.<br />
<br />
Sekoita sitten maustetahnan aineet keskenään.<br />
<br />
Huuhtele kurkut huolellisesti juoksevan veden alla, jotta niihin ei jäisi liikaa suolaa.<br />
<br />
Laita sitten käteen kumihanskat tai keittiöhanskat jos et halua chilitahnaa joka puolelle ja kynsien alle. Täytä tekemäsi ristiviilto maustetahnalla ja hiero tahnaa myös kurkun pinnalle. Lado kurkut ilmatiiviiseen astiaan ja jätä fermentoitumaan yön yli huoneenlämpöön. Sen jälkeen kurkut voi säilyttää jääkaapissa ennen ruokailua.<br />
<br />
Kirja sanoo, että kurkut voi nauttia myös heti, fermentoimatta, mutta tekeytyminen syventää makua.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Nellehttp://www.blogger.com/profile/11738128496660714304noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-6084323353207919599.post-48371603649300729912019-10-04T11:53:00.000+03:002019-10-04T11:53:01.541+03:00Suppiksia misovoilla<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjIwoiVxJf02laj6S8gXCdjMm-I6KO8IzVaPZEVM0nIT3s8sNB7QLXntii9loLxxfvVNIyg60-9L6rzM8DbgkaitGsMN_yUUGkaTezypo9PtCTzdZsP0gh07YV8NqC4vVXSDKJ4SNZCdFva/s1600/suppilovahveroita+ja+kurpitsaa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="spaghettikurpitsaa suppilovahveroilla ja miso-voikastikkeella" border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjIwoiVxJf02laj6S8gXCdjMm-I6KO8IzVaPZEVM0nIT3s8sNB7QLXntii9loLxxfvVNIyg60-9L6rzM8DbgkaitGsMN_yUUGkaTezypo9PtCTzdZsP0gh07YV8NqC4vVXSDKJ4SNZCdFva/s640/suppilovahveroita+ja+kurpitsaa.jpg" title="suppilovahveroita ja misovoita " width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Oltiin mökillä ja nälkäkin oli. Ja vaikka nykyään aika harvoin mokaan ihan rähmälleen makujen kanssa, sillä hetkellä tuntui, että näin oli päässyt käymään. Ruoka oli jotenkin ihan liian hapokasta. Pannulla oli haukea, suppiksia, misoa, inkivääriä, valkosipulia ja miriniä. Jotenkin se kyseinen mirin oli vielä tavallistakin hapokkaampaa eikä kalojen ympärillä kiehuva kastike rehellisesti sanoen maistunut kovin hyvälle. Se oli kovan ja happaman makuista. <br />
<br />
Paniikissa siinä sitten mietin, miten ihmeessä tämä korjataan: kala ja sokeri ei tuntunut hyvälle idealle missään nimessä. Enkä ollut mitenkään luovimmalla tuulella, koska oli perjantai ja takana oli pitkä matka ja päivä. Voimat oli jo käytetty niinkuin aina syksyisin, arkiviikonlopuksi mökille raahautuessa. Mutta jostain takaraivosta se sitten pulpahti, ja sanoin ääneen miehelleni: "voita". Voi on makeaa, tajusin, ja Australian Master cheffissä misovoi on ollut kova juttu jo muutaman vuoden. Siirsin pannun pois tulelta ja lisäsin sekaan kunnon nokareen voita, samaan tapaan emulsoiden kuin siinä <a href="https://siskotkokkaa.blogspot.com/2019/09/klassinen-herkkutattipasta.html" target="_blank">meidän perheen suosikkitattipastassa</a>.<br />
<br />
"Mä olen nero" totesin vaatimattomana ihmisenä V:lle kun maistoin ruokaa. Siitä tuli tosi hyvää. Happo tasaantui ja rasva nosti sienen ja mison makuja esiin ihan uudella tavalla. Inkivääri siirtyi sooloroolista säestämään. Tämä ruoka pelastui juuri.<br />
<br />
Lisukkeeksi meillä oli vielä uunissa puolikkaina paahdettua, mukavasti karamellisoitunutta spaghettikurpitsaa. Silloin tuli ekaa kertaa mieleen pitkään aikaan, että hitsi, tämä olis bloggaamisen arvoinen idea. Suppilovahverot, hapokas mirin, täyteläinen miso ja makea voi ovat yhdessä ihan mieletön kombo.<br />
<br />
Joten niinpä jaan tämän pienen ohjeen tälle sienestysviikonlopulle. Sienet voi tarjota paistetun hauen kanssa kastikkeena kuten alkuperäisessä annoksessa tai niistä voi tehdä kasvislisukkeen pienen spaghettikurpitsan päälle kaadettuna kuten meillä eilen. Pääruuaksi paistettiin entrecote - pihvi. Hyvin meni siihenkin settiin. Simppeliä, nopeaa ja vähän erilainen lähestyminen suppisten käyttöön.<br />
<br />
<b>Suppiksia misovoilla </b>(3-4:lle)<br />
<br />
Öljyä paistamiseen<br />
1 valkosipulin kynsi<br />
pala tuoretta inkivääriä (noin parin sentin pala taisi mennä, maun mukaan)<br />
1 tl misotahnaa <br />
n. 2,5-3 dl suppilovahveroita<br />
n. 2 rkl miriniä<br />
50g voita<br />
<br />
(Ruohosipulia tai korianteria koristeluun)<br />
<br />
Lorauta pannulle hieman öljyä (tai pieni nokare voita). Lisää hienonnettu valkosipuli ja inkivääri sekä misotahna. Sekoita ja anna kuullottua hetken. Lisää sitten suppikset. Kun suppikset ovat vähän pehmenneet, lisää mirin ja anna kiehahtaa. Katso että miso on hajonnut kastikkeeseen. <br />
<br />
Ota sitten pannu pois tulelta ja sekoita joukkoon voi niin että syntyy hieman emulsoitunut kastike. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa ripaus suolaa.<br />
<br />
Käytä kalan kastikkeena tai kaada paahdetun ja irrotellun spaghettikurpitsan kastikkeeksi.<br />
<br />
HUOM! Jos kaadat suppikset kurpitsan sisään, on hyvä idea maustaa kurpitsaa ensin hieman suolalla ja jos on yhtään isompi kurpitsa, myös lisänokareella voita. Tuo meidän spaghettikurpitsa oli kotimainen ja tosi pieni, noin kahden miehen nyrkin kokoinen ja siihen riitti yksi annos kastiketta juuri ja juuri. Isompaan kurpitsaan olisi tarvinnut tupla-annoksen soosia.<br />
<br />
Koristele annos ruohosipulisilpulla tai korianterilla.<br />
<br />Nellehttp://www.blogger.com/profile/11738128496660714304noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-6084323353207919599.post-6774464618758756112019-10-02T10:55:00.002+03:002019-10-04T13:00:40.417+03:00Suklaa-pähkinäleipä hapanjuurella ja pohdintaa leipomisesta<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_CfLJSd-dRh4pwtrQLkPT8zkbA3i2YalO479GXr_VcuEKWSNSeTw-lGJFWdBIaAyZMVwlbpta55CTT71Z1b4ytNt3v1GIc3qRUEkZP-S5gZ2qt4uZxGZRBBEEDawz2q-Sh9wfiVdTXQGH/s1600/suklaaleipa%25CC%2588a%25CC%2588+ja+hilloa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="suklaa pähkinäleipää ja hilloa" border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_CfLJSd-dRh4pwtrQLkPT8zkbA3i2YalO479GXr_VcuEKWSNSeTw-lGJFWdBIaAyZMVwlbpta55CTT71Z1b4ytNt3v1GIc3qRUEkZP-S5gZ2qt4uZxGZRBBEEDawz2q-Sh9wfiVdTXQGH/s640/suklaaleipa%25CC%2588a%25CC%2588+ja+hilloa.jpg" title="suklaa-pähkinäleipä" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Mun piti lukea se kirja jo kauan kauan sitten, mutta aina tuli jotain. Ja sitten kun sain vihdoin lainattua kirjan, tuntuikin vaikealta aloittaa ja se jäi taas lojumaan. Lopulta kirjastolta tuli jo huomautus, että laina-aika päättyy. Olin jo luovuttamassa. Autonavaimet kädessä avasin opuksen jostain keskeltä. Luin hetken, avasin toisen kohdan. Sitten tiesin, että laina on uusittava. Ja kun sitten vihdoin aloitin, ahmin kirjan yhteen pötköön, kahdessa päivässä.<br />
<br />
"Martta otti leipätaikinan kulhosta, nosti sen kaksin käsin päänsä päälle ja läiskäytti pöytään, ei välittänyt vaikka jauhot lensivät seinille ja ikkunaan, värjäsivät pirtinpöydän penkin valkoiseksi.<br />
<br />
Ikkunanraoista puski pakkasta sisään, ja lasien reunoille oli yöllä piirtynyt kuurankukkia. Niiden joukosta ei jauhopilkkuja erottanut. Kasvoilla tuntui veto, selkää hiostutti takana lämpenevä uuni."<br />
<div style="text-align: right;">
- <a href="https://www.tammi.fi/kirja/satu-vasantola/en-palaa-takaisin-koskaan-luulen/9789513198930" target="_blank">Satu Vasantola: "En palaa takaisin koskaan, luulen"</a></div>
<br />
Kirja kertoo Susannasta, tytöstä joka sukunsa ensimmäisenä lähtee pohjammaalta opiskelemaan yliopistoon. Ja yhtä lailla kirja kertoo Martasta, Susannan isoäidistä ja ihmisistä heidän ympärillään. Satu Vasantola kuvaa niin kauniisti pohjanmaata vuosikymmenten läpi, ihmisten yksinäisyyttä, päättäväisyyttä ja selviämistä että vaikka pohojalaaset ei porajakkaa, saatettiin kirjaa lukiessa muutama nenäliina kuluttaa meilläkin. Satu on tavoittanut kirjassaaan paljon "pohojalaisuudesta" mutta minusta yhtälailla vaan ihan ihmisyydestä. Siitä, miten ihmiset keksivät keinot selviytyä sekä jäsentää ja kohdata väistämätöntä muutosta. Lämmin lukusuositus kaikille.<br />
<br />
Erityisen vaikutuksen minuun teki Martan kuvaus. Ja siinä ohella se, miten paljon tunnetta oli saatu välitettyä sillä, että Martta leipoi leipää. Martta leipoi tarpeeseen, kuunnellakseen, pysyäseen järjissään, huolehtiakseen ja jopa suurimman intohimon hetkellä ilmassa pöllysi jauho ja tuoksui vilja. Martan rakkaudessa maistui lihaperunasoppa ja leipäsiivu jolla oli voita niin, ettei leipää edes näkynyt.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgNo68HSV1PdfIOyGJy0aHFuz3cKvywtVLXw5EZxgZrxCE7qabHRNQ3AUiRvMVIXoyOD1Jtzf138_sWKwS3K2OULWWYUv4O5IJslDxd1F8-NT5HpHXzUgk9zqpELmMAAJzZnCUeTpVT2Y0h/s1600/leipa%25CC%2588+kohonneena.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="suklaa pähkinäleipä" border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgNo68HSV1PdfIOyGJy0aHFuz3cKvywtVLXw5EZxgZrxCE7qabHRNQ3AUiRvMVIXoyOD1Jtzf138_sWKwS3K2OULWWYUv4O5IJslDxd1F8-NT5HpHXzUgk9zqpELmMAAJzZnCUeTpVT2Y0h/s640/leipa%25CC%2588+kohonneena.jpg" title="hapanjuurileipä, suklaalla ja pähkinällä" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Leipominen on meditatiivista. Etenkin hapanjuurella se on hidas prosessi, jota ei käy kiirehtiminen. Pitää olla malttia ja pitää tarkkailla. Ja siinä tarkkaillessa on tilaa ajatella. Oli mielen päällä mikä tahansa, sen voi upottaa taikinaan. Sen voi muotoilla ja kohottaa. Pistää syrjään hetkeksi ja paistaa. Ja täyttyä hyvällä mielellä nähdessään kohonneen, tuoksuvan ja ihanan leivän.<br />
<br />
Olen leiponut hapanjuurella nyt perheemme kaikki leivät noin puolitoista vuotta. Kaupasta ei ole ostettu kuin ehkä kymmenisen pakettia leipää tänä aikana ja sekin lähinnä ruisleipää ja karjalanpiirakoita. Mikään mestari en vältä olevani, sillä olen käyttänyt pohjana lähinnä yhtä perustaikinaa. Ehkä vähän luonteenikin vastaisesti olen toistanut samaa uudelleen ja uudelleen - pienin muutoksin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjlZbmxKTz1_6k1h2MVx-VJbCBHX1mbiD4wm1vs8BIQZwI7AJ0W1xxnQ7Dm-BHPy6KZ8mJshhgIMcuahHFVT434jNIk-Em4MngCFGEIIcQ4UZFtvmJZ__0c4ju8ThlTxlOeEFppCZ-UVE72/s1600/paahdettuja+ja+kuorittuja+pa%25CC%2588hkino%25CC%2588ita%25CC%2588.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjlZbmxKTz1_6k1h2MVx-VJbCBHX1mbiD4wm1vs8BIQZwI7AJ0W1xxnQ7Dm-BHPy6KZ8mJshhgIMcuahHFVT434jNIk-Em4MngCFGEIIcQ4UZFtvmJZ__0c4ju8ThlTxlOeEFppCZ-UVE72/s640/paahdettuja+ja+kuorittuja+pa%25CC%2588hkino%25CC%2588ita%25CC%2588.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Tässä postauksessa en ajatellut opettaa ketään leipomaan hapanjuurileipää. siihen hommaan löytyy apu esimerkiksi Eliisa Kuuselan kirjasta <a href="https://www.suomalainen.com/products/leipavallankumous-3-0" target="_blank">Leipävallankumous</a>. Tukea ja apua (sekä reseptiikkaa että ohjeita) löytyy Facebookin hapanjuurileipurit - ryhmästä, joka on sekin Eliisan ylläpitämä erittäin positiivinen ja kannustava yhteisö.<br />
<br />
Mutta ajattelin, että jaan teille herkkuleipäni ohjeen. Kun perusleipä alkoi sujua, aloin haaveilla että ostin joskus<a href="https://www.patisserietm.fi/" target="_blank"> Patisserie Teemu ja Markuksesta</a> ihanaa suklaa-hasselpähkinäleipää. Josko semmoista tai sen tyyppistä osaisi tehdä itsekin? Tämä ei nyt ole mitenkään tarkka kopio, saattaa olla rakenteeltaan hieman erilainen, ehkä kuohkeampi. Mutta meillä tästä on tullut herkkuleipä jota teen silloin tällöin. Viimeksi eilen. Se sopii erinomaisesti vahvojen kermajuustojen kuljetusalustaksi aamupalalla, paahdettuna voin kanssa nautittavaksi tai aprikoosimarmeladin kanssa. Veikkaan ettei jämäleivästä tulisi hassumpaa pullavanukastakaan. :)<br />
<br />
Sellainen vinkki mulla vielä olisi ennen reseptiin menoa - tähän voi toki käyttää hasselpähkinöiden sijaan vaikka pekaaneita, mutta jos päädyt paahtamaan ja kuorimaan hasselpähkinöitä, käytä kuorimiseen kumihanskoja. Yhden kerran poltin rakot peukaloon ja etusormeeni, kun pyörittelin kuumista pähkinöistä kuoria pois. I niitä surkutteli, äidin palaneita sormia ja taisin mennä lupaamaan että jatkossa äiti on fiksumpi ja käyttää hanskoja. Ja on myös käyttänyt.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi7X1WjVhxi5WcqNCeGrWWBT9NdyADdIWZT4oJ-vMLoZdDkyWD05JtjFAe4mo0xQiL3PdUPGoO_Q2HCM5mYUFCFYWruVNxmIZBS1pxWgTiL4sTlqAHSkELPenRqFroq8HRKl3XVL36NkW6v/s1600/pa%25CC%2588hkina%25CC%2588-suklaaleipa%25CC%2588_.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi7X1WjVhxi5WcqNCeGrWWBT9NdyADdIWZT4oJ-vMLoZdDkyWD05JtjFAe4mo0xQiL3PdUPGoO_Q2HCM5mYUFCFYWruVNxmIZBS1pxWgTiL4sTlqAHSkELPenRqFroq8HRKl3XVL36NkW6v/s640/pa%25CC%2588hkina%25CC%2588-suklaaleipa%25CC%2588_.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<b>Suklaa-pähkinäleipä</b> (yksi isohko leipä)<br />
<br />
350g vettä<br />
100g hapanjuurta (aktiivista eli ns. kunnolla pöhisevää!)<br />
70g (n. 1 dl) mämmimaltaita (niitä jauhoja)<br />
430g Vehnäjauhoa (osan, esim. 100g tapaan korvata täysjyvävehnällä jos sitä on)<br />
2 tl suolaa<br />
<br />
100g tummaa, 70-85% suklaata<br />
100g hasselpähkinöitä (tai pekaaneja)<br />
<br />
<br />
Sekoita vesi, hapanjuuri ja jauhot keskenään ja anna levätä 1h kostealla liinalla peitettynä.<br />
<br />
Paahda pähkinä uunissa n. 20-25 min 180 C. Pähkinöiden kuori muuttuu tummaksi, lähes mustaksi, mutta pähkinä saa kullanruskean sävyn.<br />
<br />
Laita kumihanskat käsiin ja hiero pähkinöiden kuoret pois kämmenissä muutamaa pähkinää kerrallaan toisiinsa hieräten. Suurin osa kuorista lähtee näin irti. Loppuja voi sitten rapsutella hieman eikä haittaa vaikka muutamasta kuori ei millään irtoa. Ne voi jättää poiskin.<br />
<br />
Lisää sitten suola ja taittele taikina joka reunalta nostaen kerran, yhteensä neljä taittelua. Anna levätä jälleen 30 min.<br />
<br />
Lisää sitten hasselpähkinät ja pieniksi paloiksi rouhittu suklaa. Toista taittelut vielä 2 kertaa lepojen kanssa.<br />
<br />
Kun taikina on kohonnut taittelujen jälkeen, esimuotoile sitten taikina palleroksi varovasti taikinaa reunoilta kiertäen. Peitä ja anna levätä 20 min.<br />
<br />
Muotoile sitten leipä ja laita kohoamaan riisijauhotettuun nostatuskoriin. Joskus jauhotin korin mämmimaltaalla, siitäkin tulee hyvä maku mutta se on kovin sottaavaa leikatessa.<br />
<br />
Suklaa-pähkinäleipä saa kohota kauan, kunnolla kaksinkertaiseksi. Meillä aikaa siihen kuluu 3h, mutta se on vain ohjeellinen.<br />
<br />
Ennen paistoa kumoa leipä jauhotetulle alustalle jolla se on helppo siirtää pataan ja viillä siihen kohoamisviivat terävällä veitsellä tai partaterällä<br />
<br />
Paista leipä esimerkiksi padassa, 230C 25 min kannen alla ja 20 min ilman kantta. anna jäähtyä kunnolla ennen leikkaamista. Nauti.<br />
<br />
<br />
<br />Nellehttp://www.blogger.com/profile/11738128496660714304noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-6084323353207919599.post-1308778796196149212019-09-27T09:20:00.000+03:002019-09-30T10:18:06.388+03:00Klassinen herkkutattipasta <div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj74ES8O4gQj1laAGVb1O8ROySvwsTPJHjrhB-SIP7uAnOp5DIcdEsfiDlHy528VQGY2MbKwDqzU0jIFfLFKF2tdNmywiMDjTAkKYZMe9C9wIPUv9ittiho6_AJXmfUuAmcSwpmHR00Hydd/s1600/Tattipastaa+lautasella.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="Itralialainen klassikko, voi-valkoviinipasta tateista" border="0" data-original-height="1199" data-original-width="1600" height="478" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj74ES8O4gQj1laAGVb1O8ROySvwsTPJHjrhB-SIP7uAnOp5DIcdEsfiDlHy528VQGY2MbKwDqzU0jIFfLFKF2tdNmywiMDjTAkKYZMe9C9wIPUv9ittiho6_AJXmfUuAmcSwpmHR00Hydd/s640/Tattipastaa+lautasella.jpg" title="tattipasta " width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Joku instassa kyseli ohjetta tekemälleni voi-valkoviinitattipastalle jota olin tehnyt eräänä sieniretken jälkeisenä päivänä. Pasta ei näytä kummoiselta, ja kuvatkin ovat vaan puhelimesta mutta nyt haluan vaan tämän ohjeen jakoon kun tatteja vielä toivottavasti viikonloppuna on löydettävissä. Jos joskus saan kivan kuvan tästä, vaihdan sen sitten vaikka postaukseen. Herkku kuitenkin ansaitsee tulla julkaistuksi, koska meillä on ainakin syöty jo niin monta tattirisottoa että vaihtelu virkistää. Ja kaikesta voin määrästä huolimatta, tämä on valkoviinin ansiosta paljon raikkaampi kuin kermaiset sienipastat.<br />
<br />
Ohje vaatii tehdessä vähän "kulinaristisella silmällä katsomista"että sienien väri on kaunis ja emulsio sopivan paksua. Voi olla että nonnat italiassa huutavat jotain hoosiannaa rumempia sanoja, koska teen pastan kastikkeesta emulsion, mutta tällaiseksi herkku meillä on muotoutunut.<br />
<br />
Minusta tässä pastassa on olennaista yksinkertaisuus ja puhtaat maut. Voin, sienen ja valkoviinin kuuluu maistua. Myös pastan laatuun kannattaa panostaa.<br />
<br />
Silti tärkein on sieni itse. Parhaan tattipastan saat aikaiseksi, kun käytettävissä on todella napakkaa hyväkuntoista herkkutattia. Silloin paistetut tatit ovat purutuntumaltaan kaikista parhaita. Mikään kevyt kasvisruoka tämä ei ole, sillä voita tulee kastikkeeseen iso klimppi. Mutta herkkua se on, omalla yksinkertaisella tavallaan. Minä tykkään usein jättää sienet aika isoiksi paloiksi pastan sekaan, koska kukaan ei meillä vierasta sieniä. Mutta voit tehdä niistä sellaisia suupaloja kuin haluat. Ihan silpuksi ei kannata laittaa, koska se ei ruskistu enää. Paras koko lienee sellainen lakin kokoinen viipale, joka siististi taittuu pastan sekaan kun haarukalla sitä kerii mytyksi.<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhq2aDho_Y9Ih_IaTYmJ2aWCi1C9Yt8ZlbN_QRVmTxazhNqh3I857qXwgH-k4gv7e5Ieqmww_aQNLZXX6M8ifzLZPyl21syhd_7rI1rxISxN1uXEZFGvg5MlWaAAecUEbXkGizsgwUlj8tk/s1600/Porchini+pasta.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhq2aDho_Y9Ih_IaTYmJ2aWCi1C9Yt8ZlbN_QRVmTxazhNqh3I857qXwgH-k4gv7e5Ieqmww_aQNLZXX6M8ifzLZPyl21syhd_7rI1rxISxN1uXEZFGvg5MlWaAAecUEbXkGizsgwUlj8tk/s640/Porchini+pasta.jpeg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Nuoret ja kiinteät tatit sopivat tähän parhaiten. Ne kestävät ruskistuksen paremmin eivätkä muutu limaisiksi. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
Jotta pastasta tulisi ihanaa ja sienissä säilyisi tietty "lihaisuus" purutuntumassa ne tärkeimmät asiat voisi tiivistää seuraavasti:<br />
<br />
<ol>
<li>Herkkutattien pitää olla napakoita ja nuoria, mutta niitä ei neljän hengen pastaan tarvitse kuin kaksi hyvänkokoista. </li>
<li>Tatit ruskistetaan pannulla siten, että ensin nokare voita saa sulaa ja vesi vähän kiehahtaa pois voista. Sitten tatinsiivut laitetaan löysästi pannulle ja niihin EI KOSKETA, ennenkuin ne ovat ruskistuneet toiselta puolelta. sitten käännän ne yleensä pihdeillä. Ja samma på andra sidan. Eli maltti on valttia. Ei heilutella, ei siirrellä eikä käännellä sieniä. Ja paistetaan ne tatit erissä, muuten ne alkavat hikoilla pannulla ja keittyvät. </li>
<li>Kun tatit on paistettu tehdään makupohja lisäämällä pannuun tilkka öljyä tai voita, lisäämällä sinne silputtu shalottisipuli ja yksi murskattu valkosipulin kynsi. Ne kuullotetaan ja sitten huuhdotaan kaikki paistossa pannun tarttunut maku mukaan reippaalla lasillisella eli noin parilla desillä valkoviiniä. Maustetaan suolalla ja pippurilla. Oikeastaan makupohja muistuttaa voi-valkoviinikastikken beaurre blanchin tekemistä. </li>
<li>Kun osa valkkarista on haihtunut mutta pannussa on vielä hyvin nestettä liekki sammutetaan ja sekaan sekoitetaan joukkoon tatit ja iso klimppi voita. Semmoinen 70g on varmaan lähellä totuutta. Sitten voita pyöritellään niin että se sulaa emulsioksi valkkarin kanssa. </li>
<li>Sitten sekaan kastikkeen valmistuessa keitetty pasta: mä tykkään tässä ruuassa pappardellesta, leveästä nauhapastasta, mutta taligatellekin käy. Lopuksi mausta vielä parmesanilla. </li>
</ol>
<br />
<br />
Eikä siinä muuta sitten kuin ääntä kohti.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgQl40VPOU92EpSfbbogdbd09yMeD-Sbc0zb1T6CoFXzyM07-lsbtEk0lMbGLRREzkZQhpbrTc6FGfJOEp7_fExzYOuuVRVR0B8KVvcLbtRLZlvYyl4uiL7wZwONv7Lqse3AUWWo2yAO8Yk/s1600/Tatti+ihana.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="nuori herkkutatti" border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgQl40VPOU92EpSfbbogdbd09yMeD-Sbc0zb1T6CoFXzyM07-lsbtEk0lMbGLRREzkZQhpbrTc6FGfJOEp7_fExzYOuuVRVR0B8KVvcLbtRLZlvYyl4uiL7wZwONv7Lqse3AUWWo2yAO8Yk/s640/Tatti+ihana.JPG" title="herkkutatti" width="360" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tässä ehkä komein tänä kesänä löytämäni herkkutatti. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
<b>Herkkutattipasta</b> (3-4:lle)<br />
<br />
Voita paistamiseen<br />
2 isoa tai 3 keskikokoista, napakkaa herkkutattia (voit laittaa enemmänkin, maun ja sienionnen mukaan)<br />
1 shalottisipuli tai pieni kesäsipuli<br />
1 valkosipulin kynsi<br />
noin 2 dl valkoviiniä<br />
suolaa tai yrttisuolaa<br />
mustapippuria<br />
n. 70g voita<br />
<br />
parmesania raasteena<br />
<br />
Pappardellea, minä laitan noin kolme kerää per ruokailija ja 1-2 ylimääräistä. 500g paketista syö ainakin neljä varsin runsaasti.<br />
<br />
Laita pastavesi kiehumaan kattilaan, pannu kuumenemaan liedelle ja sulata voi kuumassa pannussa. Kun voi ei enää kiehu, lisää viipaloituja herkkutatteja erissä ja paista niitä liikuttamatta kunnes tulevat kullanruskeaksi toiselta puolelta. Käännä.<br />
<br />
Laita paisteut tatit sivuun ja toista kaikille siivuille.<br />
<br />
Keitä pasta paketin ohjeen mukaan suolatussa vedessä. Yleensä keittoaika pappardelle on n. 9 min, mutta voi olla vähän enemmän tai vähemmänkin.<br />
<br />
Sitten lisää pannuun tarvittaessa loraus öljyä tai nokare voita ja lisää silputtu sipuli ja valkosipuli. Kuullota vihannekset. Lisää valkoviini ja mausta suolalla ja pippurilla. Kun valkoviiniä on jäljellä noin vähän päälle desi, ota pois kuumalta levyltä tai sammuta tuli ja lisää sienet sekä voi.<br />
<br />
Sekoita voi nesteen kanssa emulsioksi ja lisää keitetty, valutettu pasta. Anna maustua muutama minuutti, sekoita ja raasta pintaan parmesania. Tarjoa heti.<br />
<br />Nellehttp://www.blogger.com/profile/11738128496660714304noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6084323353207919599.post-70535557750374186492019-09-26T14:14:00.000+03:002019-09-26T15:52:50.174+03:00Tattidashia ja nyyttejä<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEicx-2L4u7lxvKFBWu8CThqq0oouARfnTjxIGMT1beJKSOfU8of2mHoYu2DmB_UhTABaBkbSw32BswNB4YuFDEkEw50e6T2UBEpuQNCJVGgSiUOK7Zc8gHike7nwPFYWlYOWadNAd8Qc7Ws/s1600/Sieniliemi+ja+dumplingit.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="aasialainen nyyttikeitto sieniliemellä" border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEicx-2L4u7lxvKFBWu8CThqq0oouARfnTjxIGMT1beJKSOfU8of2mHoYu2DmB_UhTABaBkbSw32BswNB4YuFDEkEw50e6T2UBEpuQNCJVGgSiUOK7Zc8gHike7nwPFYWlYOWadNAd8Qc7Ws/s640/Sieniliemi+ja+dumplingit.jpg" title="Tattiliemi ja dumplingit" width="640" /></a></div>
<br />
Rakastan käydä sienessä. Metsä saa mielen lepäämään ja kaikki kiire, hössötys ja arjen murheet jäävät hetkessä taakse. Sato joka metsästä jää mukaan, on sinänsä toissijainen, mutta usein erittäin herkullinen. :) Ilmeisesti tämä vuosi on kahden kuuman ja kuivan kesän jälkeen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10979326" target="_blank">huonoin sienivuosi pitkään aikaan</a>, sillä pohjavedet ovat matalalla. Ei metsästä silti ole tarvinnut tyhjin käsin palata jos huolii koppaansa muutakin, kuin herkkutatteja, kantarelleja ja suppiksia. Punikkitatteja on näkynyt hyvin ja nyt keksin niille ihan täydellisen käyttökohteen: aasialainen sieniliemi eli tattidashi.<br />
<br />
Idea tuli alunperin <a href="https://sillasipuli.blogspot.com/2017/10/tattiliemi.html" target="_blank">Sillä sipulien blogista</a>, josta V muisti joskus lukeneensa <a href="https://sillasipuli.blogspot.com/2017/10/tattiliemi.html" target="_blank">tattiliemestä</a>. Ja sitten eräältä sieniretkeltä palatessa päätin, että haluan kokeilla illalliseksi aasialaisia nyyttejä sieniliemessä, sillä koppaan oli jäänyt lähinnä <a href="https://suomenluonto.fi/havaintokirja/punikkitatti-2/" target="_blank">punikkitatteja</a>.<br />
<br />
Mun mieheni eivät oikeastaan hulluna tykkää perinteisistä sienikeitoista. Syykin siihen on selvä: ne kun suurustetaan jauhoilla ja mukaan lisätään kermaa, sienten mausta häviää raikkautta ja ruuan rakenne on epämääräisen maitokastikemainen. Se ei ole meillä eduksi.<br />
<br />
Sen sijaan sienet vahvoissa, kirkasliemisissä keitoissa maistuvat tälle pesueelle ihan harvinaisen hyvin. Aasialaiset liemet ja nyytit, hotpotit ja misopohjaiset keitot sienillä katoavat tuosta vaan. Mutta se hyvän keittopohjan tekeminen on aina pienen innovaatiohaasteen paikka. Etenkin, kun kuutiosta saatavissa liemissä ei vaan ole "sitä jotain". Mutta tässä liemessä oli ja jopa suht vähällä vaivalla. Liemestä tuli ihan todella hyvää ja jos vaan saat paksoita käsiisi, käytä sitä vihanneksena. Se antaa oman raikkaan lisänsä makuun.<br />
<br />
Latasin makupohjaan tähtianista ja inkivääriä ja tasapainotin lopuksi keiton soijalla, mustariisiviinietikalla ja seesamiöljyllä. Meillä tätä lientä tullaan tekemään toistekin ihan varmasti. Eikä keittoon ole pakko tehdä nyyttejä - liemeen voi laittaa nuudeleita, tofua ja vaikka BBQ-lihojen jämät. Keittopohjassa on mukavasti makua melkein mihin vaan soppaan.<br />
<br />
Dumplingit ovat samanlaisia kuin <a href="https://siskotkokkaa.blogspot.com/2015/03/dim-sum-omnom-eli-possupullajumppaa-ja.html" target="_blank">tässä aiemmin tekemässäni ohjeessa (siellä myös taitteluohje)</a>. Täytteen osalta vähän yksinkertaistin tällä kertaa ja määrät löytyvät alta. Nyyttejä tarvitaan aikuiselle joku viisi-kuusi kappaletta nälästä riipuen. Jos (ja kun) nyyttejä jää yli, loput kannattaa latoa raakana ympyränmuotoiseen piirasvuokaan, peittää vaikka muovipussilla ja pakastaa, sillä siitä ne voi sitten myöhemmin nakata pannuun tai lisätä keittoon suoraan jäisenä, jolloin ne kypsyvät samalla kun lämpenevät.<br />
<br />
<b>Tattidashi eli aasialainen sieniliemi ja nyyttejä</b> (neljälle-viidelle)<br />
<br />
Liemeen:<br />
n. 3 rkl öljyä<br />
1 sipuli<br />
2 porkkanaa<br />
3 valkosipulin kynttä<br />
2 tähtianista<br />
3 isohkoa punikkitattia<br />
2 litraa vettä<br />
2 rkl mustariisiviinietikkaa<br />
4-5 rkl soijaa (lisää ensin vähemmän ja lopuksi lisää jos tarvitsee)<br />
(hyppysellinen katsuboshi - tonnikalaa, voi jättää poiskin)<br />
1/2 tl seesamiöljyä<br />
<br />
Keittoon<br />
1 pkt varsiparsakaalia<br />
1 paksoi (tai kiinankaalia)<br />
Nyyttejä (tai nuudeleita + haluttua proteiinia)<br />
<br />
Nyyttitaikina<br />
n. 5 dl vehnäjauhoa<br />
2,2 dl kiehuvaavettä<br />
ripaus suolaa<br />
<br />
Nyyttien täyte<br />
300g kanajauhelihaa<br />
1 muna<br />
1 pieni punainen kesäsipuli silppuna (tai 1/2 punaisipulia)<br />
2 valkosipulin kynttä hienonnetttuna tai raastettuna<br />
1 isohko tai 2 pientä porkkanaa raasteena/hienona silppuna<br />
noin peukalon kokoinen pala inkivääriä raastettuna<br />
kalakastiketta (ehkä 1-1,5 rkl)<br />
2 kevätsipulia, hienonnettuna<br />
0,5 dl seesaminsiemeniä paahdettuna<br />
n. 2 dl sieniä silppuna (esim. kantarelli, kehnäsieni, suppilovahvero)<br />
<br />
<br />
Laita suuren kattilan pohjalle sen verran öljyä että pohja juuri kuortuu öljyllä. Lisää sitten pilkottu sipuli, porkkanat, valkosipulin kynnet ja tähtianis. Anna sipulien ja porkkanoiden paahtua ja ruskistua hieman. Lisää sitten pilkotut tatit ja vesi. Anna kiehua ja kuori pinnalta vaahtoa pois. Mausta liemi lopuilla aineksilla. Liemen maku muuttuu intensiivisemmäksi ja makeammaksi keitettäessä - oma liemeni taisi ehtiä kiehua hiljalleen puolisentoista tuntia. Siivilöi liemi keittokattilaan ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa soijaa suolaksi.<br />
<br />
Kun liemi kiehuu, valmista nyyttitaikina ja taittele nyytit kuten <a href="https://siskotkokkaa.blogspot.com/2015/03/dim-sum-omnom-eli-possupullajumppaa-ja.html" target="_blank">täällä olen kertoillut.</a><br />
<br />
Kun liemi on valmis ja siivilöity keittokattilaan, lisää kypsentämättömät nyytit ja suupalan kokoisiksi pilkotut vihannekset kiehuvaan liemeen ja odota että liemi alkaa taas kuplia, noin 8 min. Kun liemi kiehuu kunnolla, ruoka on valmista ja kana kypsynyt.<br />
<br />
Jäisillä nyyteillä saattaa mennä hieman pidempi aika.<br />
<br />Nellehttp://www.blogger.com/profile/11738128496660714304noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6084323353207919599.post-51333290155692252202018-05-05T11:14:00.001+03:002018-05-05T19:43:56.496+03:00Munakoisoa mausteisessa kastikkeessa<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgxuawe4zkcuJGTFH3T_d6Qnn5WugX_zZ9QpMwZJGkAvkXkjTMQDg7bPJDeY4WpSvElvjXSCxoxRDKQ5_QNuG3WrPcwsWPZHhsSq5HVYmC8ZifRoJ7ShMf-Y-gDOOM5TUctjbYzTgFONBSW/s1600/munakoisoa+ja+tofua.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="Munakoisoa ja tofua tulisessa kastikkeessa" border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgxuawe4zkcuJGTFH3T_d6Qnn5WugX_zZ9QpMwZJGkAvkXkjTMQDg7bPJDeY4WpSvElvjXSCxoxRDKQ5_QNuG3WrPcwsWPZHhsSq5HVYmC8ZifRoJ7ShMf-Y-gDOOM5TUctjbYzTgFONBSW/s640/munakoisoa+ja+tofua.jpg" title="Munakoisoa tulisessa kastikkeessa" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Yksi ruoka on ihastuttanut mua ihan erityisesti kuluneena talvena. Törmäsin sen tyyppiseen I<a href="http://www.isoomena.fi/stores/-/shops/Kahvilat-ravintolat/1005534/Popomama-Dim-Sum-Tea-House" target="_blank">son Omenan Popomama</a>- nimisessä ravintolassa ja sen jälkeen olikin pakko yrittää tehdä itse samantyyppistä. Ja mikä hämmentävintä, tässä ruuassa on tofua, joka ei tosiaan kuulu meikäläisen suosikkeihin. Mutta salaisuus on koralaisessa fermentoidussa papu-chilitahnassa <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Gochujang" target="_blank">gochujangissa</a> ja silken tofussa, joka hajoaa kastikkeen sekaan niin ettei tofun mukanaoloa melkein tajuakaan.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgIs0uPYaXEqYUoh15uEwJjteDZfsbELyxNwCJUQCuxEVkUNSuD8u6uvPndHTW72x04fuFyVSikVaeWtYCWN6KcX0_q8XhrECr4TPzeXRutIPWK_rK_sokv7xueqwcjnBOmL4BZ0_U-06xq/s1600/Kiinalaisia+ruokia.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="munakoisoruoka ja limekana ovat hyvin erilaisia ruokia" border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgIs0uPYaXEqYUoh15uEwJjteDZfsbELyxNwCJUQCuxEVkUNSuD8u6uvPndHTW72x04fuFyVSikVaeWtYCWN6KcX0_q8XhrECr4TPzeXRutIPWK_rK_sokv7xueqwcjnBOmL4BZ0_U-06xq/s640/Kiinalaisia+ruokia.jpg" title="munakoisoa ja limekanaa" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Munakoisoruuan lisäksi teen usein limekanaa, joka on juniorin suosikki. Siihen resepti seuraavaksi! :) </td></tr>
</tbody></table>
<br />
Joka tapauksessa olen nyt jumpannut tätä reseptiä siihen kuntoon että voin jakaa teille meidän uusimman suosikkiruuan reseptin. Mä käytän ohjeeseen myös osterikastiketta ja ssamjang - tahnaa joka ei ole ihan yhtä tulista kuin <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Gochujang" target="_blank">gochujang - tahna</a>, mutta jos haluat tehdä reseptistä täysin vegaanisen eikä tulisuus ole ongelma, voit käyttää pelkkää gochujang - tahnaa ja tummaa soijaa. Maistamalla ruokaa ja lisäämällä tarpeen mukaan löydät mieleisesi tasapainon. Tässä versiossa ssamjang - tahna tuo siis fermentoidun paputahnann syvyyttä makuun mutta vähentää tulisuutta niin, että jopa I ainakin maistaa.<br />
<br />
Onnistumisen edellytykset:<br />
<ul>
<li>Pilko vihannekset pieniksi jo etukäteen kulhoihin tai leikkuulaudalle, jotta niitä ei tarvitse enää hienontaa kun kokkaat </li>
<li>Huolehdi, että öljy jossa uppopaistat munakoisot on oikeasti kuumaa, yli 160C (mulla lämpö on 160-180C välissä), muuten munakoisoista tulee vaan öljyisiä ja raskaita. Oikeasti kuuma öljy tuottaa herkulliset munakoisot. </li>
<li>kun lisäät sokerin, anna sen karamellisoitua hetki vokissa koko ajan sekoitellen. Jos seos kuivaa liikaa, lisää vähän vettä lopuksi. </li>
<li>Jos et löydä silken tofua, pilko tavallinen tofu kuutioiksi, kiehauta se pienessä vesimäärässä, valuta ja paista siihen kauniin ruskeat pinnat öljytilkassa wokissa ennen kastikkeen valmistusta ja lisää paistetut tofukuutiot rikkomatta niitä. </li>
</ul>
<div>
<br /></div>
<div>
<b>Munakoisoa mausteisessa kastikkeessa </b>(4:lle jaettavaksi lounaaksi)</div>
<div>
<br /></div>
<div>
2 munakoisoa pilkottuna ranskalaisen kokoisiksi tikuiksi</div>
<div>
n. 4 rkl maissijauhoa (maizenaa)</div>
<div>
<br /></div>
<div>
loraus rypsiöljyä </div>
<div>
2 sitruunaruohoa pilkottuna pieneksi </div>
<div>
2 valkosipulin kynttä hienonnettuna</div>
<div>
iso, 2 peukun kokoinen pala inkivääriä kuorittuna ja hienonnettuna (maun mukaan voit lisätä enemmänkin) </div>
<div>
3 tl ssamjang - paputahnaa (voi korvata kokonaan tai osittain gochujangilla jos kestää tulisempaa)</div>
<div>
2 tl gochujang -paputahnaa</div>
<div>
3 rkl osterikastiketta</div>
<div>
1 dl fariinisokeria (tai ruskeaa muscavado - sokeria)</div>
<div>
1 purjo hienonnettuna (tai sipuli, jos ei ole purjoa) </div>
<div>
3 rkl tummaa kiinalaista soijaa</div>
<div>
1 pkt silken tofua (250-300g)</div>
<div>
(1 dl vettä tarvittaessa) </div>
<div>
2 rkl mustariisiviinietikkaa (tai riisiviinietikkaa/omenasiideriviinietikkaa jos ei ole mustariisiviinietikkaa)</div>
<div>
<br /></div>
<div>
1/2 vihreää paprikaa pieninä kuutioina</div>
<div>
<br /></div>
<div>
1-2 rkl sechuan pepperiä, HUOM! sechuan pepper on vahvaa, käytä maun mukaan. 2 rkl on tottumattomalle tosi paljon joten voit aloittaa 1 rkl.</div>
<br />
<br />
öljyä uppopaistamiseen<br />
ripaus suolaa<br />
<br />
Koristeeksi chilisilppua tai korianteria<br />
<br />
Esivalmistelut:<br />
<br />
Pilko munakoisot ranskalaisen kokoisiksi tikuiksi. Laita ne kulhoon ja lisää väleihin aina ruokalusikallinen maizenaa. Lopuksi pöyhi tikkuja niin että kaikki peittyvät ohuesti maizenaan. Laita sivuun.<br />
<br />
Pilko kaikki vihannekset valmiiksi kulhoihin, paahda sechuanpepperit valmiiksi ja jauha morttelissa. Laita omaan pieneen kulhoon. Laita uppopaistoon tarvittava öljy kuumenemaan.<br />
<br />
Kastike:<br />
<br />
Lorauta kuumaan wokkiin öljyä ja lisää sitruunaruoho, valkosipuli ja inkivääri. Anna paahtua hetken niin että valkosipuli alkaa tuoksua paahtuneelle ja muuttua vähän ruskeaksi.<br />
<br />
Lisää sitten maustetahnat, osterikastike, fariinisokeri ja purjo. sekoita ja anna sokerin hieman karamellisoitua n. 2-3 min koko ajan sekoittaen. Varo ettei sokweri pala. Lisää sitten soija, tofu ja (tarvittaessa hieman vettä sekä) riisiviinietikka. Murskaa silken- tofua kastikkeen sekaan. Anna kiehua hetken hiljaisella tulella. Kun kastike hautuu, paista munakoisot, sillä niihin menee yllättävän kauan.<br />
<br />
Paprika ja sechuanpepper lisätään kiehuvaan kastikkeeseen aivan lopuksi ennen tarjoilua.<br />
<br />
Munakoisot:<br />
<br />
Munakoisot uppopaistetaan kuumassa yli 160C öljyssä n. neljässä-viidessä erässä. Laita paistetut munakoisotikut sivuun ja lopuksi ripauta niiden päälle hieman suolaa.<br />
<br />
Kokoaminen:<br />
<br />
Kaada kastike munakoisojen päälle ja koristele halutessa vieä chilillä ja/tai korianterilla. Tarjoa kiinalaiset tahmariisin tai thai jasmiiniriisin kanssa.Nellehttp://www.blogger.com/profile/11738128496660714304noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-6084323353207919599.post-65570888041179343952017-09-11T12:13:00.001+03:002017-09-11T12:13:08.408+03:00Lettuja, pizzaa, pastavuokaa ja paimenen piirasta eli hyvät ja sitäkin helpommat jämät. <div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhLBXLChX8eKlvHa4_waL4P5EqKPuxSkMBDrZswvFUYXXx1gjn1pKOwX90eu5IgpPPFPLSjJJWFqCtkLdNpoByZT-UQoQP7Ze2pIcKHfYzB9m27PAhbf17qUEXpxXUOPEKUERRFsF0AuES9/s1600/bataattiletut.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="savubataattiletut" border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhLBXLChX8eKlvHa4_waL4P5EqKPuxSkMBDrZswvFUYXXx1gjn1pKOwX90eu5IgpPPFPLSjJJWFqCtkLdNpoByZT-UQoQP7Ze2pIcKHfYzB9m27PAhbf17qUEXpxXUOPEKUERRFsF0AuES9/s640/bataattiletut.jpg" title="bataattilettu" width="640" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Tämä juttu julkaistaan yhteistyössä hävikkiruokafestareiden kanssa, jonne olen lupautunut kokkaamaan, koska aihe on erityisen lähellä sydäntäni; voin tehdä harrastuksellani jotain hyvää! Sillä ruokahävikkiä toivottavasti vähentävien vinkkien jakamisen lisäksi ajattelin lahjoittaa festareilta saamani palkkion hyväntekeväisyyteen (ks. jutun loppu).<br />
<br />
Ja nyt jännittää tietty vietävästi, kun en ole koskaan ennen ollut mukana näytöskeittiössä.<br />
Pitää varata Minions - laastareita mukaan kun leikkaan jännityksessä taatusti sormeeni.<br />
<br />
Mutta asiaan; sitähän se keittiön arki meillä ja varmaan muillakin on, että jääkaappi on maanantaina (ja perjantaina) täynnä vähän sitä tätä ja tuota jämää. Ne pitäisi syödä pois, muttei vaan keksi mitä niistä tekisi.<br />
<br />
Olen koittanut kääntää asian niin päin, että kun näkee jämissä mahdollisuuden, voi maanantaita keventää kummasti kun ei tarvitse singota kauppaan heti viikonlopun jälkeen. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<div>
<blockquote class="instagram-media" data-instgrm-captioned="" data-instgrm-version="7" style="background: #FFF; border-radius: 3px; border: 0; box-shadow: 0 0 1px 0 rgba(0,0,0,0.5),0 1px 10px 0 rgba(0,0,0,0.15); margin: 1px; max-width: 658px; padding: 0; width: -webkit-calc(100% - 2px); width: 99.375%; width: calc(100% - 2px);">
<div style="padding: 8px;">
<div style="background: #F8F8F8; line-height: 0; margin-top: 40px; padding: 50.0% 0; text-align: center; width: 100%;">
<div style="background: url(data:image/png; display: block; height: 44px; margin: 0 auto -44px; position: relative; top: -22px; width: 44px;">
</div>
</div>
<div style="margin: 8px 0 0 0; padding: 0 4px;">
<a href="https://www.instagram.com/p/BY0aMmVHGFI/" style="color: black; font-family: Arial,sans-serif; font-size: 14px; font-style: normal; font-weight: normal; line-height: 17px; text-decoration: none; word-wrap: break-word;" target="_blank">Ja tarjotaan me niille vieraille ihan ruokaakin:) #karitsa #pataliha #reininliha #marokkolainen</a></div>
<div style="color: #c9c8cd; font-family: Arial,sans-serif; font-size: 14px; line-height: 17px; margin-bottom: 0; margin-top: 8px; overflow: hidden; padding: 8px 0 7px; text-align: center; text-overflow: ellipsis; white-space: nowrap;">
A post shared by Nelle & Mimmu (@siskotkokkaa) on <time datetime="2017-09-09T11:39:07+00:00" style="font-family: Arial,sans-serif; font-size: 14px; line-height: 17px;">Sep 9, 2017 at 4:39am PDT</time></div>
</div>
</blockquote>
</div>
<div>
<script async="" defer="" src="//platform.instagram.com/en_US/embeds.js"></script></div>
</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Esimerkiksi viime viikolla meillä syötiin lasagneksi leivottuna edellispäivän kukkakaaligratiini & lounaspastan jämä ja tänään, illalla ajattelin laittaa viikonlopulta jääneen marokkolaisen karitsapadan jämät perunamuusin alle ja paistaa koko komeuden uunissa paimenen piiraaksi. Kyllä sillä tämän perheen kerran ruokkii, kunhan ei liiottele muusin kanssa niin että ruokaa jää sitten taas yli. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
<div>
Vinkkejä meikäläisen hävikkikokkailuista voi siis tulla kuuntelemaan Teurastamolle ensi lauantaina! Luvassa meikäläisen standillä on teema "hyvät jämät!" - eli mitä tehdä tähteistä. Teen puolen tunnin aikana ainakin tuunattua Tortilla Espagnolaa, joka meillä syntyy usein aamupalaksi, toisinaan myös lounaaksi. Ja jos perunan sijaan on jäänytkin pastaa - teemme frittataa. Mun näytöskeittiössä on juuri nyt, maanantaina <a href="https://www.lyyti.fi/reg/Bloggareiden_Naytoskeittiot_Havikkifestareilla_9019" target="_blank">vielä monta vapaata paikkaa, että klik klik keitä kiinnostaa tulla kuulemaan ja kyselemään ensi lauantaina! </a>:) Näytöskeittiöt ovat ilmaisia osallistujille, mutta niihin pitää ilmoittautua etukäteen. </div>
<div>
<br class="Apple-interchange-newline" />Kuten sanottua, mulle hävikkiteema on tosi läheinen aihe ja se oli itsestäänselvyys ottaa mukaan, kun keittokirjaani tehtiin: BBQ:ssa ruokaa tulee kerralla melko paljon ja siitä jää jämiä. Yksi rannalle jäänyt resepti, jonka ajattelin teemaan liittyen jakaa teille tänään, tuli tehtyä savustetun bataatin jämästä.<br />
<br />
Lettujen kanssa tarjottava Labneh on jogurtista valuttamalla saatu tuorejuustomainen pallero, joka säilyy mukavasti jääkaapissa öljyyn säilöttynä. Mutta voit hyvin tarjota lettujen kanssa vaikka eiliset srirachajogurtin tai vaikka tsatzikin jämät jos sellaisia sattuu olemaan. Ja ellei ole, srirachajogurtti on superhelppoa ja nopeaa tehdä; sekoitat vaan turkkilaiseen jogurttiin hieman srirachaa ja suolaa. Valmis! :) Ja jos et tykkää sienistä, lettuihin voi laittaa savustettua maissia kantarellien tilalle. Hävikkiruokakeittiön keskimmäinen nimi kun on luovuus. ;) </div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<b>Savustetut bataattiletut</b></div>
<div>
<br /></div>
<div>
1 savustettu, keskikokoinen bataatti </div>
<div>
2,5–3 dl kantarelleja</div>
<div>
1 kesäsipulin mukula tai pieni keltasipuli </div>
<div>
½ dl maitoa</div>
<div>
2 munaa</div>
<div>
1 dl kermaa (tai kermaviiliä tai creme fraichea) </div>
<div>
1 dl ruisjauhoa </div>
<div>
2 dl vehnäjauhoa </div>
<div>
1 tl leivinjauhetta </div>
<div>
1 tl suolaa</div>
<div>
mustaa pippuria </div>
<div>
paistamiseen voita </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Labnehiin </div>
<div>
n. 500–600g turkkilaista jogurttia </div>
<div>
½ luomusitruunan kuori </div>
<div>
ripaus suolaa </div>
<div>
1–2 lemondrop-chiliä </div>
<div>
6 mustaa pippuria </div>
<div>
mautonta öljyä</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Lisäksi </div>
<div>
1 pss ruusukaaleja (400–500g) </div>
<div>
luomusitruunan kuorta koristeluun </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Tee labneh vähintään edellisenä päivänä, jotta se maustuu. Laita harsoon tai kahvisuodattimilla vuorattuun siivilään jogurttia ja valuta seosta 6 tuntia tai yön yli. Kaada valunut vesi pois. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kumoa labneh-massa kulhoon ja mausta sitä sitruunalla, suolalla ja pippurilla makusi mukaan. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Laita suurehkoon puhtaaseen purkkiin öljyä noin 1/3 ja muotoile kostutetuilla lusikoilla massasta palleroita tai hieman munanmuotoisia kvenellejä. Lisää öljyyn pippureita ja silputtua chiliä palleroiden väleihin. Lopuksi kaada lisää öljyä niin, että pallerot peittyvät. Jätä maustumaan jääkaappiin. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kaavi pehmeä bataatti kulhoon. Silppua sipuli ja revi kantarellit pienemmiksi paloiksi. Laita pannulle nokare voita ja kuullota siinä sipuleita ja kantarelleja hetki, niin että sipuli pehmenee. Laita sivuun odottamaan.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kaada maito kulhoon bataatin sekaan ja soseuta seos. Lisää munat ja kerma. Sekoita jauhot ja leivinjauhe keskenään ja lisää seos taikinaan. Lisää suola ja mustaa pippuria. Lisää lopuksi sipulit ja sienet. Tarkista maku. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Halkaise huuhdotut ja siistityt ruusukaalit ja asettele ne pellille leikkauspinta alaspäin. Ripottele päälle hieman öljyä, suolaa ja pippuria ja paahda uunissa 15–20 minuuttia, kunnes ruusukaalien leikkauspinta alkaa karamellisoitua ja on kauniin ruskea. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Paista taikinasta pikkulettupannulla lettusia. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Tarjoa paahtuneiden ruusukaalien ja labnehpalleron (tai srirachajogurtin) sekä sitruunankuoriraasteen kanssa. </div>
<div>
<br />
<div style="text-align: center;">
------</div>
<br />
<b>Ja sitten se hyväntekeväisyysjuttu</b>:<br />
<br />
Hävikkiruokafestarit hankkivat raaka-aineet ja maksavat pienen korvauksen bloggaajille. Oman palkkioni ajattelin lahjoittaa hyväntekeväisyyteen; naisten koulutuksen tukemiseen tai lapsiperheiden auttamiseen. Aika kovia vaihtareita mielessäni ovat mm. <a href="https://www.naistenpankki.fi/tietoa-meista/" target="_blank">Naisten pankki</a>, jonka kautta voi edesauttaa naisten kouluttautumista ja <a href="https://www.vox.com/energy-and-environment/2017/5/10/15589038/top-100-solutions-climate-change-ranked" target="_blank">siten vähentää myös ilmasto-ongelmia</a> ja <a href="http://www.hopeyhdistys.fi/" target="_blank">HOPE - yhdistys </a>joka auttaa lapsia ja nuoria kotimaassa monin tavoin, myös kierrätyksen keinoin. Jos haluatte äänestää mihin rahan ohjaisin, jättäkää kommentti tähän postaukseen. Voitte myös ehdottaa muita kuin yllämainittuja ja käyn kurkkimassa mitä te olette ajatelleet. Kerron mihin päädyin kun julkaisen ohjeen näytöskeittiön yhdestä reseptistä tapahtuman jälkeen. </div>
</div>
Nellehttp://www.blogger.com/profile/11738128496660714304noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6084323353207919599.post-84940275501133474992017-07-14T08:54:00.003+03:002017-07-14T08:54:47.266+03:00Kesäloman paras pikaruokavinkki: paisteut gnocchit + juusto<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg1U_QrLjl73ACOkt49G8mZIcYXo6ZTdwZIYs86Y_NFIzr35b26_nIzVEZ4XGmWDXq3dNcnwrusoJM7LN2kEnTdwqDIhT8hHyXk04jtXven_d64fOWGaHRyPhxQnQ63hCidCD40IhDaZ9Y8/s1600/gnocchi.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="paistetut gnocchit" border="0" data-original-height="683" data-original-width="1024" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg1U_QrLjl73ACOkt49G8mZIcYXo6ZTdwZIYs86Y_NFIzr35b26_nIzVEZ4XGmWDXq3dNcnwrusoJM7LN2kEnTdwqDIhT8hHyXk04jtXven_d64fOWGaHRyPhxQnQ63hCidCD40IhDaZ9Y8/s640/gnocchi.jpg" title="gnocchien paisto" width="640" /></a></div>
<br />
<a href="https://haarukkavatkain.com/" target="_blank">Minttu</a> tänkin tiesi: Kaupan tuoregnocchit kannattaa vaan nakata kuumaan voihin, pannuun ja paistaa kuohkeiksi, rapeapintaisiksi perunapalleroiksi. Vinkki oli tullut vastaan Nigella Lawsonin ohjelmassa ja jäänyt kerrasta mieleen. Ei siis keittelyitä tai muutakaan turhaa, pussi vaan auki ja gnocchit suoraan pannuun.<br />
<br />
Tästä on kehkeytynyt oma alkukesän suosikki koska se on tosi helppo ja nopea. Ja ihan erinomaisen hyvä jämien hävitysruoka jos sekaan perkaa vaikka grillikanan rippeet tai repii pinnalle tuoremozzarellaa. Muutkin juustojämät käynee hyvin. Kana kannattaa laittaa mukaan jo paistovaiheessa jolloin siihen tulee upeanmakuisia, rapsakoita paistopintoja ja mozzarella lisätään vähän ennen kun ruoka on valmis, silloinkin osa paloista (tai palloista jos käytät pieniä mozzarellapalloja) sulaa ja paistuu vähän pannun pohjassa.<br />
<br />
Lopuksi vaan viimeistely yrteillä. Herkkua vaikka Rosé viinin kanssa kesäiltana.<br />
<b><br /></b>
<b>Paistetut gnoocchit</b> (2:lle)<br />
<br />
1 pss tuoregnoccheja<br />
kunnon nokare voita<br />
esim. kananjämiä perattuna maun mukaan<br />
yrttejä<br />
mustaa pippuria<br />
suolaa<br />
mozzarellaa<br />
<br />
Laita voinokare kuumaan pannuun ja anna sulaa. Kaada perään pussillinen gnoccheja ja kntele niitä pannussa kunnes niihin tulee kauniin ruskeita pintoja. Lisää perattu grillibroilerin jämä, jatka hetki paistamista. Revi yrtit mukaan ja sekoita, mausta suolalla ja pippurilla. Jos haluat myös mozzarellaa, revi iitä palasia ja ripottele sinne tänne. anna halutessa saada vähän väriä pannusta ja tarjoa ruoka heti.<br />
<br />
<br />
<br />Nellehttp://www.blogger.com/profile/11738128496660714304noreply@blogger.com4