tiistai 31. maaliskuuta 2020

Koronakanapannu

pilahviriisistä ideoitu kanapannu on yhden padan illallinen


Ajattein että en varmaan ole ainoa, joka kaipaa näinä aikoina ideoita helppoihin ruokiin ja kun on hetken syönyt perinteistä kotiruokaa, alkaa tehdä mieli jotain vähän mausteisempaa. Niinpä laitan tämän jakoon, sillä sitä on nyt tullut tehtyä useamman kerran vähän muunettuna ja siinä on hippunen mausteisuutta ilman että se on millään lailla tulista.

Tämä on erittäin simppeliä ja nopeaa arkiruokaa, jonka salaisuus piilee huolellisesti ruskistetuissa sipuleissa ja maukkaassa kanan reisilihassa. Ja tietysti, kanan voi korvata myös jollain kasvisproteiinisuikaleella jos ei syö lihaa. Mausteisuus ja sipuli kantaa tätä ruokaa. Suurin homma on siis ruskistaa sipuli, mutta kun sen on tehnyt aktiiviseen kokkaukseen menee hyvin vähän aikaa. Mausteena voi käyttää myös paprikajauhetta ja tuoretta paprikaa olen lisännyt joskus.  Saatan ehkä jopa itse preferoida paprikalla ryyditettyä versiota, mutta hyvää tulee ilmankin. Ja kun nyt eletään vähäisten kaupassakäyntien aikaa, mukaan voi hyvin laittaa niitä vihanneksia mitä kotona nyt sattuu olemaan; porkkanaa, pakastepapuja tai kukkakaalia. Ei sen niin väliä. Kaikki maistuu. Kukkakaalin saattaisin ehkä paahtaa hieman ruskeaksi uunissa ja lisätä vasta lopuksi kun pannu koristellaan persiljalla tai korianterilla, ettei se möhösty.

kana ja riisi kypsennetään mausteiden kanssa
Kana ja riisit kypsennetään yhdessä astiassa kannen alla. Ensin mausteet ja riisit sekoitetaan keskenään. 


Jotakuta saattaa ihmetyttää kardemumma; käytin tähän aluksi vihreitä kardemumman palkoja mutta vaikka poikani pitääkin kardemummasta hän ei pidä siitä, että kardemumman palko tulee vahingossa suuhun ja kardemummaa on lähes tulisen paljon yhtäkkiä. Niinpä yhtenä väsyneenä iltana sitten laitoin vaan rouhittua kardemummaa joka sekoittuu paremmin mukaan. Aktiivisempi mamma voi sitten poimia ne palot pois ennen tarjoilua.

Pannun kanssa tarjoaisin kastikkeeksi ehdottomasti turkkilaista jogurttia johon on sekoitettu inkivääriä, ehkä myös valkosipulia ja suolaa. Tai jogurttikastiketta mintulla. Jogurtti raikastaa pannua ja antaa sille ihanaa kermaisuutta.

Koronakanapannu (n. 4:lle)

Oliiviöljyä tai rypsiöljyä
3 sipulia
1 pkt (n. 600g) kanan paistileikettä

n. ison peukalon kokoinen pala inkivääriä kuorittuna ja hienonnettuna
3 valkosipulin kynttä kuorittuna ja hienonnettuna (tai n. 1,5 tl valkosipulimurskaa)

2-3 tl kurkumaa
2 tl garam masalaa (minulla mill & mortar joka aika voimakasta - lisää siis oman maun mukaan)
1 tl rouhittua kardemummaa
1 kanelitanko
kanaliemikuutio (tai 1 tl yrttisuolaa)

(variaatio: lisää 2 tl paprikajauhetta ja 1 pieni paprika kuutioituna)

2,5 dl riisiä (basmati- tai jasmiiniriisiä)
5 dl vettä

Jogurttikastike (määrät oman maun mukaan
jogurttia (n. 2,5 dl )
raastettua inkivääriä (2 tl)
raastettua valkosipulia (1 kynsi)
ripaus suolaa
loraus oliiviöljyä

Kuori ja siivuta sipulit (ja muut käyttämäsi vihannekset). Ruskista kanan paistilihat tilkassa öljyä. Siirrä sitten kanat hetkeksi syrjään ja ruskista siivutetut sipulit keskilämmöllä. On tärkeää että sekoitat sipuleita etteivät ne pala. (jos käytät paprikaa lisää paprika pannulle kun sipulit alkavat olla melkein valmiita, sillä myös paprika tykkää kun saa vähän väriä) (Ruskistumiseen keskilämmöllä mennee n. 20-30 min)

Lisää sitten kanat, mausteet ja murustettu liemikuutio (tai suolaa) pannulle. Lisää myös riisi, loraus öljyä ja sekoita.

Kaada sitten vesi riisin ja kanojen päälle ja laita kansi kiinni. Anna kypsyä kannen alla 10 min. Sitten sammuta liekki ja anna riisin tekeytyä avaamatta kantta vielä 10 min.

Lopuksi kuohkeuta riisi, koristele korianterilla tai lehtipersiljalla ja nauti jogurttilastikkeen kanssa.


perjantai 27. maaliskuuta 2020

Suklaapiirakka hapanjuurella (jämäjuuri)

suklaapiirakka jossa on käytetty jämäjuurta


Myös meillä käy toisinaan niin, että juurta tulee ruokittua liikaa tarpeeseen nähden. Kun leipätaikina on sekoitettu, purkissa on liikaa juurta ruokittavaksi uudelleen. Silloin sitä alkaa miettiä jämäjuurelle käyttökohteita.

Juuri on siitä hauskaa, että sitä voi kyllä käyttää melkein mihin vaan johon laittaisi muuten hapanmaitotuotetta; esimerkiksi pannukakku tulee hyvää hapanjuurella, pinaattiletut, vohvelit, muurikkaletut... Mutta sitten törmäsin tähän alunperin pinch my salt - blogin ohjeeseen suklaapiirakasta jämäjuurella. Pakko oli kokeilla ja vitsi että tuli mehevä piiras! Koska juurta tulee piiraaseen suht paljon, voit myös ruokkia pienellä suhteella jämäjuurta ja antaa sen pöhistä muutaman tunnin jotta sitä on tarpeeksi. Mutta koska piiraaseen tulee soodaa, juuren ei tarvitse olla ihan kuohkeaa. Jälleen, pitkään jääkaapissa happamoitunutta juurta en käyttäisi ilman virkistystä - jo maunkin takia.

Laitan ohjeen määrät tähän "suomalaistettuna" eli meille tutummilla mittayksiköillä ja pyöristyksillä eli niinkuin itse ohjeen toteutin. Piirakkapohja ei kohoa paistettaessa ihan hirmuisesti, joten pysyi suht matalassa uunipellissä ihan hyvin. Meikäläisen pelti oli 3 cm syvä ja sisämitat 22 cm x 34 cm. Mahtui juuri ja juuri siihen.

hapanjuurella mehevöitetty suklaapiiras


Hapanjuuri suklaapiirakassa tekee siitä vain kosteamman, eikä piiras maistu happamalta. Ohjeessa on soodaa, jota myös minä käytin mutta varmaan voisi joskus kokeilla ilmankin. Etenkin jos ohjeeseen laittaa kolmannen munan, joka kuohkeuttaa muutenkin. Piirakka vielä minusta melkein paranee kun saa levätä hetken viileässä ja päällinen jäähtyy. Alkuperäinen bloggaaja suosittelee että tekeytymisen jälkeen kuorrute maistuu paremmalta kun se nousee uudelleen huoneenlämpöön. Päätä itse miten tykkäät sen syödä, joka tapauksessa ihana viikonloppuherkku, kannattaa kokeilla!

Suklaapiirakka hapanjuurella (22x34 cm vuokaan)

2,5 dl vehnäjauhoa
n. 2 dl kaakaojauhetta
3,6 dl sokeria
1 tl soodaa
2,5 dl hapanjuurta
3 keskikokoista munaa (tai 2 oikein suurta)
1 prk 150g creme fraichea
2,4 dl öljyä (mautonta; rypsi tai auringonkukka)
reilu 1 dl kahvia (ohjeessa 1,2 dl  - taisin tehdä 1 kahvin ja yhden pienen espresson kahvimasiinasta, anna kahvin hieman jäähtyä!)
1,5 tl vaniljasokeria tai 1/2 tl vaniljahippuja

Kuorrutteeseen:
5 dl tomusokeria
0,5 dl kaakaota
1 pkt 200g piladelphia - tuorejuustoa
60g voita hieman pehmenneenä
(pekaaneita, manteleita, suklaalastuja, kookosta tai vaikka pakastekuivattua vadelmaa koristeeksi)

Kuumenna uuni 180C ja voitele piirasvuoka.

Laita kuivat aineet tehosekoittimen kulhoon ja sekoita hyvin. Riko kaakaopaakut tasaiseksi jauhoseokseen. (Jos haluat, voit myös siivitä jauhot sekaisin. )

Lisää sitten kaikki loput aineet ja anna yleiskoneen sekoittaa taikinaa muutama minuutti, kunnes se on tasaista ja kiiltävää. Taikina on suhteellisen löysää, mutta niin kuuluukin. Katso että kulhon reunoille ei jää sekoittumattomia aineita ja tarvittaessa pysäytä vatkaus, työnnä sekoittumattomat aineet seokseen lastalla ja sekoita vielä hetki.

Kaada taikina vuokaan ja paista uunin keskitasolla noin 20-30 min. Kakku on kypsä kun tikku tulee puhtaana ulos kakusta. Kannattaa tarkistaa kakku noin 20 min kohdalla, minulle se riitti. Mieluummin hieman ajoissa kuin liian myöhään pois uunista.

Anna piiraan jäähtyä täysin ennen kuorruttamista.

Kuorrutteen tekemisessä siivilöi ensin tomusokeri ja kaakao kulhoon. Sekoita sitten yleiskoneessa (paddle attachemnt, lastavatkain?) voi ja tuorejuusto kuohkeaksi. Lisää sitten vähitellen sokeri ja kaakaojauheseos tuorejuusto-voivaahtoon. Käytä matalampaa tehoa ja suojaa ettei sokeria pöllyä jokapaikkaan. Lopuksi kun seos ei enää pölyä, nosta vielä hetkeksi tehoa korkeammaksi jotta kuorrute sekoittuu kunnolla.

Levitä kakun päälle ja koristele halutulla tavalla.









keskiviikko 25. maaliskuuta 2020

Huippukokin vehnä-ruisleipä kuminalla

rukiinen vehnäleipä jossa on kuminaa


Rutiinien muuttuminen sekoittaa pakkaa kaikilla ja uutiset kärsimyksestä tuntuvat pahalta ja pyrkivät ajatuksiin. Välillä on ihan hyvä idea käpertyä siihen kotisohvaan, ottaa koululainen lukemaan omaa kirjaansa saman huovan alle ja sulkea korvat, televisio sekä itsensä uutisilta ja keskittyä ihan muuhun. Siihen olennaiseen.

Noina hiljaisina hetkinä kevätauringossa olen kokenut tavattoman rauhoittavaksi selailla keittokirjoja - sellaisiakin joita ei ole tullut selailtua pitkään aikaan. Siinä lukiessa huomasin, että näin ajan päästä kirjoista huomaakin eri asioita kuin ensilukemalta. Esimerkkinä nyt vaikka  Hans Välimäen Lusikka Soppaan! Kun ostin sen, takerruin ihan ensiksi niihin keittoihin ja salaatteihin.

Nyt, kun olen hurahtanut hapanjuurileivontaan Hansinkin leipäreseptit kiinnittivät huomioni ihan uudella tavalla. Kaikissa taitaa olla juuren lisäksi hiivaa, mutta sain inspiraation Hansin tekemästä ruis-vehnäleivästä. Muokkasin reseptistä pelkän hapanjuuriohjeen ja toteutin sen hyväksi havaitsemillani grammamäärillä. Suhteet jauhoissa koitin pitää suurin piirtein samoina - juurta lisäsin, suolaa vähensin. Näin se aika muuttuu - olen ihan varma että Hansilla on leivästä grammantarkka ohje pelkällä juurella, mutta kirjaa tehtäessä 2009 varmaankin ajateltiin, ettei kukaan (tai lähes kukaan) kotikokki jaksa värkätä hapanjuuren kanssa. :) Ja tutkimattomat ovat tiet muutenkin; eletään poikkeustilaa ja puhutaan Uudenmaan sulkemisesta. Hiivakin on monin paikoin loppu kaupoista. Nyt jos koska kannattaa ottaa se hapanjuuri uudelleen tarkasteluun. Ja niinpä siis jaan Hansin leivästä muokkaamani version. Vähän erilaista jos ennestään tutut leivät alkavat kyllästyttää.

hansin hapanjuurileipä kuminalla
Kohonnut leipä valmiina paistoon. Kumotaan laudalle, viilletään ja paistetaan padassa. 

Ja tykkäsin että leivästä tuli tosi ihana! Voisin hyvin kuvitella että tätä tarjottaisiin hienossa ravintolassa vatkatun voin kanssa. Mallas ja ruis antavat vehnäleivälle ryhtiä ja leipä sopii sellaisenaan syömisen lisäksi hyvin myös kalan kanssa olematta kuitenkaan niin raskas kuin ruislimppu tai niin makea kuin saaristolaisleipä. Hyvä tasapaino. Kirjassa leipä on paritettu kalakeiton ja savukalasalaatin kanssa. 

Koska tein leivän vehnäjuurella ja taikinaan tulee sekä hunajaa, mallasta että ruisjauhoa leipä saa kohota ihan rauhassa - kauan, kunnolla pulleaksi. Meillä on eteisessä viileä "kuistimainen" tila, missä leipä sai nousta koko yön yli. Jos teillä on kovin lämmintä sisällä kohota leipää pöydällä muutama tunti ja kun se on kohonnut melkein tuplaksi, laita se muovipussiin (tai laatikkoon) ettei se kuiva ja jääkaappiin yön yli. Pitkä kohotus antaa makua ja tasaa rakennetta.


Huippukokin vehnä-ruisleipä (1 leipä)

350g vettä
150g vehnäjuurta (aktiivista)
2 1/2 tl (n. 14g) suolaa
1 tl kuminaa
60g hunajaa
40g mämmimallasta
80g ruisjauhoa
400g vehnäjauhoa (määrää voi säätää hieman pienemmäksi jos tuntuu että tulee liian kuivaa taikinaa) 

Sekoita kaikki aineet kulhossa. Anna tekeytyä noin tunnin verran. Taittele taikina pari-kolme kertaa puolen tunnin välein. Taikina on hieman jämäkämpää kun mallas imee itseensä nestettä. Anna taikinan vielä kohota noin tunnin verran.

Esimuotoile taikina palloksi, peitä kostealla pyyhkeellä ja anna levätä vähintään 20 min. Muotoile sitten leipä ja laita se ruisjauholla jauhotettuun koriin.

Anna leivän kohota kunnolla kaksinkertaiseksi (yön yli n. 15C tai ensin huoneenlämmössä ja yön yli jääkaapissa). Suojaa leipä kuivumiselta esimerkiksi muovipussilla.

Paista leipää padassa ensin 25 min 250C kannen alla ja sen jälkeen n. 225C ilman kantta 20 min. Anna jäähtyä kunnolla ennen leikkaamista.


p.s. hapanjuuresta ja sillä leipomisesta löydät enemmälti asiaa täältä

maanantai 23. maaliskuuta 2020

Rapeat, belgialaistyyppiset hapanjuurivohvelit

belgialaistyyppiset vohvelit hapanjuurella


Mä olen vihdoin, melkein neljänkymmenen viiden vuoden kypsässä isässä oppinut paistamaan vohveleita. Eipä siihen kauaa mennytkään. Vihdoin olen oppinut paistamaan niitä sillä tavalla, että voita ei valu pitkin pöytää ja keittiö ei ole täynnä savua. Kiittäminen tästä on rakasta systeriäni, joka teki meille I:n kanssa näitä kun käytiin kylässä Kangasalla aikana ennen koronaa. Tästä taikinasta tulee ihan mahtavia belgialaistyyppisiä vohveleita eikä vohvelirautaa tarvitse voidella ollenkaan paistaessa.

Sen lisäksi että nämä ovat ihanan sotkuttomia, niistä tulee myös käsittämättömän rapeita ja hyviä. Makua riittää, koska näihin on laitettu hapanjuurta ja tietysti voita. Ohjeen systeri oli löytänyt jostain hapanjuurileipurit- ryhmän viestiketjusta viime talvena. Eli jos joku nyt tunnistaa oman ohjeensa ja haluaa nimensä mainittavaksi, laittakoon viestiä niin lisään krediitit kohdilleen. :) Nämä ovat ihan upeita vohveleita, kiitos kehittäjälle! Lisäksi nämä ovat vielä munattomiakin, eli ei haittaa jos kaupassa ei ole päässyt nyt just käymään. Ainoa juttu, mikä pitää muistaa on että laittaa taikinan tulemaan jo illalla, niin se ehtii jäähtyä ja tekeytyä vielä yön yli. Aikaa näille kannattaa antaa. 

Näitä voisi kai tehdä ns. jämäjuurestakin, mutta mä olen yleensä tehnyt niin, että kun leivon leivän aamulla ja juurta jää, lisään purkkiin jauhoa ja vettä ja jätän pöhisemään vielä muutamaksi tunniksi. Myöhemmin alkuillasta laitan vohvelitaikinan tulemaan aamua varten.  

Annos on aika iso ja meille kolmelle puolikkaasta annoksesta tulee sopivasti kaksi vohvelia per kärsä. Näin nopeasti laskien ja vohveliraudan koosta riippuen koko annoksesta tullee siis 12-14 vohvelia. Vohveleiden kanssa tarjoan yleensä maustamatonta turkkilaista jogurttia, hunajaa ja marjoja. Nyt tämän koronan aiheuttaman kotoilun aikana on hyvä syödä pois marjoja pakkasesta. Meillä oli tänä aamuna vadelmaa ja mustikkaa. Vaikka aika on nyt tämmöistä mitä on, sanoin pikkumiehellekin että koitetaan nyt nauttia siitä mitä on; yhdessäolosta. Pysykää turvassa ja kotosalla sillä juuri nyt koti on paras paikka <3


Rapea vohveli marjoilla

Hapanjuurivohvelit (n. 12-14 kpl) 

150g sulaa voita 
375g täysmaitoa (tai kerma-maitoseosta jos ei ole täysmaitoa)
375g vettä 
200g vehnäjuurta
1 rkl sokeria
1 tl suolaa 
450g vehnäjauhoa

Sekoita kaikki aineet keskenään ja anna taikinan seistä huoneenlämmössä yhden tunnin ajan. Laita sitten kulhoon kansi tai kelmu ja anna taikinan levätä yön yli jääkaapissa. Paista vohvelit levon jälkeen.

Huom! ainakaan meillä vohvelirautaa ei tarvitse rasvata erikseen vaan hyvin irtoaa ilmankin, mutta silloin rasvaa pitää oikeasti olla myös maidossa. Sinisellä maidolla tehtynä sain vohvelin jämähtämään rautaan tosi tiukasti kun en voidellut rautaa. 

Nauti jogurtin(tai kermavaahdon, jäätelön, mascarponen tai muun herkun), hunajan ja marjojen kanssa.