Appelsiini-camparisorbetti, valkosuklaakastiketta ja marinoitua appelsiinia

Minä tykkään Camparista. Ja minä tykkään appelsiinista. Niinpä ketään tuskin yllättää, että kun näin taannoin campari-appelsiinisorbetin ohjeen, se jäi mieleeni kuin liima. Ja hyvä että jäi; kun sitten lauantaina mietin että mitä ihmettä sitä keksisi illallisvieraille jälkkäriksi, silmäni osuivat niihin jo hieman aikaa pöydällä istuneisiin appelsiineihin ja kaikki oli selvää. Lapset saavat pallon kolmen kaverin mansikka-vaniljajätskiä jota löytyy jo pakkasesta valmiiksi, vähän tuoretta mansikkaa ja aikuiset campari-appelsiinisorbettia. Niin, ja tietysti kaikkien annokseen laitetaan sitä syntistä valkosuklaakaramellikastiketta. 

Alkuperäinen ohje jota sovelsin, löytyy täältä. Sovelmaa tuli sen verran että laitoin vähän kevyemmin appelsiininkuorta, tuhdimmin camparia ja lorautin massaan ihan teelusikallisen verran valkoista balsamicoa joka tekee happamahkon sorbetin mausta jollain lailla tasapainoisemman. Opin kikan joskus raparperisorbettia tehdessäni Modernist Cuisinesta. Oikea määrä löytyy maistamalla ja lisäämällä vähän kerrassaan. 

Kuudesta appelsiinista mehua tulee ehkä nelisen desiä ja raastoin sorbettiin noin neljän appelsiinin kuoren. Parin minttuoksan lisääminen oli myös hyvä idea. Sitten seos kuumennettiin kiehuvaksi/lähes kiehuvaksi niin että sokeri sulaa.

Meillä seos alkoi jo kiehua reunoilta kun mittari näytti 88 astetta ja siinä vaiheessa kaikki sokeri oli sulanut ja makukin hyvä. Tuumasin ettei sorbetti keittämällä parane ja julistin sen valmiiksi jäähdytykseen. Sitten vaan koko setti ulos jäähtymään ja jätskikone päälle esijäähtymään. Se on tärkeää, että saat sorbetista mahdollisimman silkkistä. 

Olin alunperin ajatellut tehdä sorbettipallon kaveriksi sitä valkosuklaakastiketta ja pistaasipraliinipalasen, mutta lopulta luovuin siitä praliinista ja tarjosin vaan Jules destrooperin almond thinsin rouskuvana elementtinä, mikä sekin toimi ihan hienosti. Itsetehdyssä pistaasipraliinissa olisi tietysti ollut oma wow - elementtinsä, mutta dukkahlampaan jälkeen tarjottuna se mantelinen keksi itse asiasa sitoi annoksia kivasti yhteen. 

Toinen extempore - lisä tuli tehdyksi kun tein niitä Ottolenghin ruusukaaleja. Niiden yhteydessä karamellisoidaan sitruunan kuorta ja se siirappi kaadetaan pois; minä vetäisin appelsiinista lohkoja pieneen kippoon ja "shall not waste" - teeman mukaisesti poisheittämisen sijaan kaadoin siirapin appelsiinilohkojen päälle. Voit hyvin tehdä vastaavan siirapin appelsiinista ja karamellisoida annoksen kruunuksi vielä mutaman appelsiinin kuoren, muttei se pakollista ole. 

Sorbetista tuli ihanaa ja raikasta ja valkosuklaakastike oli niin hyvää, että purkki kannattaa asentaa pöytään; ainakin meillä porukka lisäili sitä pallonsa päälle suhteellisen avokätisesti ;) Että ehkä tässä voidaan laskea yksi voitto kotiköksälle jälkiruokataisteloista. :) 

Suosittelen, oikein näppärä ja aurinkoinen jälkkärisorbetti johon voi tosiaan käyttää niitä nuutuneempiakin appelsiineja. 

  

Appelsiini-camparisorbetti (riittää ainakin kuuteen-seitsemään palloon) 

6 appelsiinia (n. 4 dl mehua ja 4 appelsiinin kuori)
1/2 kuppia hienoa sokeria
2 mintun oksaa
4 rkl camparia
1 tl valkoista balsamicoa

Lisäksi
Valkosuklaakastiketta
appelsiinilohkoja marinoituna (ks. marinadin ohje täältä)
mantelikeksi


Käytä mielellään luomuappelsiinien kuorta, mutta jos niitä ei ole, pese appelsiineista huolellisesti lämpimällä vedellä pois vaha. Raasta sitten happoa kestävään teräs yms. kasariin tai kastikekattilaan appelsiinin kuori. Lisää vastapuristettu appelsiinin mehu, sokeri ja minttu.

Kuumenna seos kiehuvaksi tai kunnes sokeri sulaa kokonaan.

Jäähdytä massa lähelle nollaa, mutta älä anna jäätyä ja laita jäätelökone päälle.

Lisää sitten massaan campari, poista minttu ja mausta balsamicoetikalla. Laita massa jätskikoneeseen ja aja sorbetiksi. Laita pakastimeen ja käytä kun aika tulee.


Vinkki: tein joskus vastaavantyyppistä veriappelsiinigranitaa aikana ennen jätskikonetta. Seos vaan laitetaan pakastimeen ja sekoitetaan pari kertaa; silloin setti kristallisoituu isommaksi kiteeksi ja voit raaputtaa sitä lusikalla lautaselle. Toimii varmasti niinkin!

Mehujäätä Nellen tyyliin

Olen tässä viime vuosina verestänyt muistojani siitä, miten niitä mehujäitä tehtiinkään. A vaati saada synttäreilleen mehujäätä ja teimme sitten mehujään yhdessä vielä yömyöhällä ennen h-hetkeä.

Mielessäni mehujäistä on aina se, kun lapsena imi mehujäästä kaiken mehun pois ja jäljelle jää jäinen klimppi, joka ei enää maistu millekään. Kun A ensimmäisen kerran pyysi minua tekemään mehujäätä jäin oikein miettimään ongelmaa ja tuumasin, että lapsi ansaitsee myös hyvin tehtyjä juttuja. Niinpä lähdin kokeilemaan yhtä ja toista. Tässä siis muutama itse hyväksi havaisemani juttu mehujäiden rintamalta. Kertokaa toki, jos tiedätte vielä jotain mitä minä en tiedä!

A näyttää miten nektariini avataan. Nämä olivat kypsiä joten homma kävi ihanan helposti.

1) Mehujäähän pitää laittaa hedelmälihaa, jolloin mehujäätä syödessä välttyy lapsuuteni "pelkkä pala jäätä" -kokemukselta loppuvaiheessa.

2) Hyvä muotti auttaa mehujäätä pysymään koossa kuumanakin päivänä. Etenkin tikussa olevat reiät auttavat, kun jää pääsee rei-istä läpi ja lukitsee herkun tikkuun.

3) Käytä mehujäähän jotain jäistä hedelmää tai marjaa, hedelmäliha jakaantuu tasaisemmin hieman hileisessä seoksessa

4) Hunaja on paitsi terveellistä, myös hyvin makeaa. Hunaja on 10% makeampaa kuin vastaava määrä sokeria ja siinä on 10% vähemmän kaloreitakin kuin vastaavassa määrässä sokeria. Kylmyys taittaa makeaa, joten hunaja on tähän loistokaveri.

Ja sitten ei kun tekemään mehujäitä.

Käytin sekoitusastiana mittakannua. Arvioimme, että yksi muotti vetää n. 1 dl nestettä ja mitoitimme sitten aineet sen mukaan. Vähän vähemmän niihin muotteihin meni, mutta A ei valittanut kun sai lasillisen makeaa smoothieta homman päätteeksi. Käytännössä siis tuolla n. 7 dl seosta täyttää 8 kpl kuvan kaltaisia muotteja.



Mehujäät (ohje suurin piirtein n. 7-8 kpl )

n. 2,5 dl jäisiä mansikoita
1-2 nektariinia ilman kiviään (minulla taisi olla 2 kpl)
appelsiinitäysmehua (täytetään sekoitusastiaa kunes n. 7 dl mitan kohdalla muiden aineiden kanssa)
1 rkl hunajaa (voi laittaa enemmänkin jos tykkää)
oksa piparminttua

Laita marjat ja hedelmät sekoituskippoon tai blenderiin. Meillä ei mökillä ollut blenderiä joten uskollinen 70-luvulta asti käytössä ollut Bamix hoiti soseutushommat kotiin. Ennen kuin alat sekoitukset lisää myös (mielellään) juokseva hunaja ja appelsiinimehu. Lisää appelsiinimehua muiden aineiden päälle, niin paljon että saat haluamasi määrän seosta. Piparmintun lehdetkin voi lisätä heti jos tahtoo tai vasta ensin vähän soseutettuaan jäisiä mansikoita.



Sitten vaan suristele tai muuten soseuta mössö tasaiseksi ja kaada se muotteihin. Lisää tikku ja pakasta ainakin 3h, mieluiten yön yli. Valmis mehujää irtoaa parhaiten kun kastat muotin nopeahkosti (muutama sekunti) kuumaan veteen ja irroitat mehujään vasta sitten.



Kun hunajan määrän pitää maltillisena nämä maistuvat oikein hyvin myös aikuisille kuumana hellepäivänä, millainen A:n synttäri onneksi olikin. Ja kuumana päivänä kannattaa olla nopea, tai joku vie jäät nenäsi alta ennenkuin ehdit tarrautua omaasi!

p.s. Mehujäät ovat oiva keino saada lapset syömään hedelmiä ja marjoja, jos se muuten tuntuu vaikealle! :)