perjantai 27. syyskuuta 2019

Klassinen herkkutattipasta

Itralialainen klassikko, voi-valkoviinipasta tateista


Joku instassa kyseli ohjetta tekemälleni voi-valkoviinitattipastalle jota olin tehnyt eräänä sieniretken jälkeisenä päivänä. Pasta ei näytä kummoiselta, ja kuvatkin ovat vaan puhelimesta mutta nyt haluan vaan tämän ohjeen jakoon kun tatteja vielä toivottavasti viikonloppuna on löydettävissä.  Jos joskus saan kivan kuvan tästä, vaihdan sen sitten vaikka postaukseen. Herkku kuitenkin ansaitsee tulla julkaistuksi, koska meillä on ainakin syöty jo niin monta tattirisottoa että vaihtelu virkistää. Ja kaikesta voin määrästä huolimatta, tämä on valkoviinin ansiosta paljon raikkaampi kuin kermaiset sienipastat.

Ohje vaatii tehdessä vähän "kulinaristisella silmällä  katsomista"että sienien väri on kaunis ja emulsio sopivan paksua. Voi olla että nonnat italiassa huutavat jotain hoosiannaa rumempia sanoja, koska teen pastan kastikkeesta emulsion, mutta tällaiseksi herkku meillä on muotoutunut.

Minusta tässä pastassa on olennaista yksinkertaisuus ja puhtaat maut. Voin, sienen ja valkoviinin kuuluu maistua. Myös pastan laatuun kannattaa panostaa.

Silti tärkein on sieni itse. Parhaan tattipastan saat aikaiseksi, kun käytettävissä on todella napakkaa hyväkuntoista herkkutattia.  Silloin paistetut tatit ovat purutuntumaltaan kaikista parhaita. Mikään kevyt kasvisruoka tämä ei ole, sillä voita tulee kastikkeeseen iso klimppi. Mutta herkkua se on, omalla yksinkertaisella tavallaan. Minä tykkään usein jättää sienet aika isoiksi paloiksi pastan sekaan, koska kukaan ei meillä vierasta sieniä. Mutta voit tehdä niistä sellaisia suupaloja kuin haluat. Ihan silpuksi ei kannata laittaa, koska se ei ruskistu enää. Paras koko lienee sellainen lakin kokoinen viipale, joka siististi taittuu pastan sekaan kun haarukalla sitä kerii mytyksi.


Nuoret ja kiinteät tatit sopivat tähän parhaiten. Ne kestävät ruskistuksen paremmin eivätkä muutu limaisiksi. 


Jotta pastasta tulisi ihanaa ja sienissä säilyisi tietty "lihaisuus" purutuntumassa ne tärkeimmät asiat voisi tiivistää seuraavasti:

  1. Herkkutattien pitää olla napakoita ja nuoria, mutta niitä ei neljän hengen pastaan tarvitse kuin kaksi hyvänkokoista. 
  2. Tatit ruskistetaan pannulla siten, että ensin nokare voita saa sulaa ja vesi vähän kiehahtaa pois voista. Sitten tatinsiivut laitetaan löysästi pannulle ja niihin EI KOSKETA, ennenkuin ne ovat ruskistuneet toiselta puolelta. sitten käännän ne yleensä pihdeillä. Ja samma på andra sidan. Eli maltti on valttia. Ei heilutella, ei siirrellä eikä käännellä sieniä. Ja paistetaan ne tatit erissä, muuten ne alkavat hikoilla pannulla ja keittyvät. 
  3. Kun tatit on paistettu tehdään makupohja lisäämällä pannuun tilkka öljyä tai voita, lisäämällä sinne silputtu shalottisipuli ja yksi murskattu valkosipulin kynsi. Ne kuullotetaan ja sitten huuhdotaan kaikki paistossa pannun tarttunut maku mukaan reippaalla lasillisella eli noin parilla desillä valkoviiniä. Maustetaan suolalla ja pippurilla. Oikeastaan makupohja muistuttaa voi-valkoviinikastikken beaurre blanchin tekemistä. 
  4. Kun osa valkkarista on haihtunut mutta pannussa on vielä hyvin nestettä liekki sammutetaan ja sekaan sekoitetaan joukkoon tatit ja iso klimppi voita. Semmoinen 70g on varmaan lähellä totuutta. Sitten voita pyöritellään niin että se sulaa emulsioksi valkkarin kanssa. 
  5. Sitten sekaan kastikkeen valmistuessa keitetty pasta: mä tykkään tässä ruuassa pappardellesta, leveästä nauhapastasta, mutta taligatellekin käy. Lopuksi mausta vielä parmesanilla.  


Eikä siinä muuta sitten kuin ääntä kohti.

nuori herkkutatti
Tässä ehkä komein tänä kesänä löytämäni herkkutatti. 


Herkkutattipasta (3-4:lle)

Voita paistamiseen
2 isoa tai 3 keskikokoista, napakkaa herkkutattia (voit laittaa enemmänkin, maun ja sienionnen mukaan)
1 shalottisipuli tai pieni kesäsipuli
1 valkosipulin kynsi
noin 2 dl valkoviiniä
suolaa tai yrttisuolaa
mustapippuria
n. 70g voita

parmesania raasteena

Pappardellea, minä laitan noin kolme kerää per ruokailija ja 1-2 ylimääräistä. 500g paketista syö ainakin neljä varsin runsaasti.

Laita pastavesi kiehumaan kattilaan, pannu kuumenemaan liedelle ja sulata voi kuumassa pannussa. Kun voi ei enää kiehu, lisää viipaloituja herkkutatteja erissä ja paista niitä liikuttamatta kunnes tulevat kullanruskeaksi toiselta puolelta. Käännä.

Laita paisteut tatit sivuun ja toista kaikille siivuille.

Keitä pasta paketin ohjeen mukaan suolatussa vedessä. Yleensä keittoaika pappardelle on n. 9 min, mutta voi olla vähän enemmän tai vähemmänkin.

Sitten lisää pannuun tarvittaessa loraus öljyä tai nokare voita ja lisää silputtu sipuli ja valkosipuli. Kuullota vihannekset. Lisää valkoviini ja mausta suolalla ja pippurilla. Kun valkoviiniä on jäljellä noin vähän päälle desi, ota pois kuumalta levyltä tai sammuta tuli ja lisää sienet sekä voi.

Sekoita voi nesteen kanssa emulsioksi ja lisää keitetty, valutettu pasta. Anna maustua muutama minuutti, sekoita ja raasta pintaan parmesania. Tarjoa heti.

torstai 26. syyskuuta 2019

Tattidashia ja nyyttejä

aasialainen nyyttikeitto sieniliemellä

Rakastan käydä sienessä. Metsä saa mielen lepäämään ja kaikki kiire, hössötys ja arjen murheet jäävät hetkessä taakse. Sato joka metsästä jää mukaan, on sinänsä toissijainen, mutta usein erittäin herkullinen. :) Ilmeisesti tämä vuosi on kahden kuuman ja kuivan kesän jälkeen huonoin sienivuosi pitkään aikaan, sillä pohjavedet ovat matalalla. Ei metsästä silti ole tarvinnut tyhjin käsin palata jos huolii koppaansa muutakin, kuin herkkutatteja, kantarelleja ja suppiksia. Punikkitatteja on näkynyt hyvin ja nyt keksin niille ihan täydellisen käyttökohteen: aasialainen sieniliemi eli tattidashi.

Idea tuli alunperin Sillä sipulien blogista, josta V muisti joskus lukeneensa tattiliemestä. Ja sitten eräältä sieniretkeltä palatessa päätin, että haluan kokeilla illalliseksi aasialaisia nyyttejä sieniliemessä, sillä koppaan oli jäänyt lähinnä punikkitatteja.

Mun mieheni eivät oikeastaan hulluna tykkää perinteisistä sienikeitoista. Syykin siihen on selvä: ne kun suurustetaan jauhoilla ja mukaan lisätään kermaa, sienten mausta häviää raikkautta ja ruuan rakenne on epämääräisen maitokastikemainen. Se ei ole meillä eduksi.

Sen sijaan sienet vahvoissa, kirkasliemisissä keitoissa maistuvat tälle pesueelle ihan harvinaisen hyvin. Aasialaiset liemet ja nyytit, hotpotit ja misopohjaiset keitot sienillä katoavat tuosta vaan. Mutta se hyvän keittopohjan tekeminen on aina pienen innovaatiohaasteen paikka. Etenkin, kun kuutiosta saatavissa liemissä ei vaan ole "sitä jotain".  Mutta tässä liemessä oli ja jopa suht vähällä vaivalla. Liemestä tuli ihan todella hyvää ja jos vaan saat paksoita käsiisi, käytä sitä vihanneksena. Se antaa oman raikkaan lisänsä makuun.

Latasin makupohjaan tähtianista ja inkivääriä ja tasapainotin lopuksi keiton soijalla, mustariisiviinietikalla ja seesamiöljyllä. Meillä tätä lientä tullaan tekemään toistekin ihan varmasti. Eikä keittoon ole pakko tehdä nyyttejä - liemeen voi laittaa nuudeleita, tofua ja vaikka BBQ-lihojen jämät. Keittopohjassa on mukavasti makua melkein mihin vaan soppaan.

Dumplingit ovat samanlaisia kuin tässä aiemmin tekemässäni ohjeessa (siellä myös taitteluohje). Täytteen osalta vähän yksinkertaistin tällä kertaa ja määrät löytyvät alta. Nyyttejä tarvitaan aikuiselle joku viisi-kuusi kappaletta nälästä riipuen. Jos (ja kun) nyyttejä jää yli, loput kannattaa latoa raakana ympyränmuotoiseen piirasvuokaan, peittää vaikka muovipussilla ja pakastaa, sillä siitä ne voi sitten myöhemmin nakata pannuun tai lisätä keittoon suoraan jäisenä, jolloin ne kypsyvät samalla kun lämpenevät.

Tattidashi eli aasialainen sieniliemi ja nyyttejä (neljälle-viidelle)

Liemeen:
n. 3 rkl öljyä
1 sipuli
2 porkkanaa
3 valkosipulin kynttä
2 tähtianista
3 isohkoa punikkitattia
2 litraa vettä
2 rkl mustariisiviinietikkaa
4-5 rkl soijaa (lisää ensin vähemmän ja lopuksi lisää jos tarvitsee)
(hyppysellinen katsuboshi - tonnikalaa, voi jättää poiskin)
1/2 tl seesamiöljyä

Keittoon
1 pkt varsiparsakaalia
1 paksoi (tai kiinankaalia)
Nyyttejä (tai nuudeleita + haluttua proteiinia)

Nyyttitaikina
n. 5 dl vehnäjauhoa
2,2 dl kiehuvaavettä
ripaus suolaa

Nyyttien täyte
300g kanajauhelihaa
1 muna
1 pieni punainen kesäsipuli silppuna (tai 1/2 punaisipulia)
2 valkosipulin kynttä hienonnetttuna tai raastettuna
1 isohko tai 2 pientä porkkanaa raasteena/hienona silppuna
noin peukalon kokoinen pala inkivääriä raastettuna
kalakastiketta (ehkä 1-1,5 rkl)
2 kevätsipulia, hienonnettuna
0,5 dl seesaminsiemeniä paahdettuna
n. 2 dl sieniä silppuna (esim. kantarelli, kehnäsieni, suppilovahvero)


Laita suuren kattilan pohjalle sen verran öljyä että pohja juuri kuortuu öljyllä. Lisää sitten pilkottu sipuli, porkkanat, valkosipulin kynnet ja tähtianis. Anna sipulien ja porkkanoiden paahtua ja ruskistua hieman. Lisää sitten pilkotut tatit ja vesi. Anna kiehua ja kuori pinnalta vaahtoa pois. Mausta liemi lopuilla aineksilla. Liemen maku muuttuu intensiivisemmäksi ja makeammaksi keitettäessä - oma liemeni taisi ehtiä kiehua hiljalleen puolisentoista tuntia. Siivilöi liemi keittokattilaan ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa soijaa suolaksi.

Kun liemi kiehuu, valmista nyyttitaikina ja taittele nyytit kuten täällä olen kertoillut.

Kun liemi on valmis ja siivilöity keittokattilaan, lisää kypsentämättömät nyytit ja suupalan kokoisiksi pilkotut vihannekset kiehuvaan liemeen ja odota että liemi alkaa taas kuplia, noin 8 min. Kun liemi kiehuu kunnolla, ruoka on valmista ja kana kypsynyt.

Jäisillä nyyteillä saattaa mennä hieman pidempi aika.