"Se savustushommakin on sitten sellainen juttu, mikä vie miehen ihan mukanaan jos siihen hurahtaa" aloitti eräs Särkänlinna-illan seurueemme rouvasihmisistä oman kertomuksensa aiheesta "rouvat avautuvat savustuksesta" ;) Näin jälkikäteen tuntuu, että mahtaako leidillä olla piileviä shamaanin kykyjä, sillä silloin vielä pyörittelin silmiäni täysin tietämättömänä, että V oli jo klikkaillut tilaukseen seuraavan keittiövempeleemme mökin kesäkeittiöön. Nimittäin Uusi-seelantilaisesta teräksestä valmistetun savustimen. Näin se siis etenee.
Meillähän on ollut aiemmin sellainen perinteinen pieni, rosterinen savustuslaatikko, jolla voi tehdä lämminsavukalaa. Tämä Smokai jonka V oli tilannut on taas kykenevä kylmäsavustukseen joka yleensä vaatii tulen, josta savu ohjataan putkea pitkin viilentävän maan alla johonkin savustustorniin jossa savustettavat kalat sunmuut sitten roikkuvat.
Kyllä minä jo kerran nielaisin tyhjää ja naurahdin varmaan aavistuksen takakireästi kun kuulin V:n haluavan ryhtyä kylmäsavustukseen. Näin silmissäni jumalattoman rosterisen "savustuseriön" jossain pyörimässä ja tietysti maahan kaivetut putket, polttouunit sunmuut. Tuoreessa muistissa olivat vielä jutut siitä, miten "sellaisen ison kunnollisen kylmäsavustuslaitteen savustuttamiseen ja savustukseen itseensä menee päiväkausia aikaa" ja tietäessäni meikäläisten nykyiset aikataulut näin, miten me niin savustamme tasan kerran kesällä ;) Mutta olisihan se ihan miehekäs viritys, varmasti.
Vaikka Smokain saa menemään sytytysaukkoon, savu ei pääse grillin sisään kunnolla. |
Mutta! Mieheni yllättää positiivisesti eikä olekaan kierittelemässä rosterilieriöitä pitkin rantakalliota pysyvään installaatioon, vaan koko savustushärveli olikin pieni, söpö laite josta savun voi ohjata teoriassa vaikka grilliin. Kaikessa yksinkertaisuudessaan ideana on, että tuo rosterilieriö täytetään savustushakkeella ja sytytetään alhaalla olevista rei-istä sytyttimellä. Smokaissa on mukana sähköllä toimiva pieni ilmapumppu, joka työntää ilmaa kytevän purun läpi ja työntää savun ulos kärsästä. Koska puru kytee eikä pala isolla liekillä ulos tuleva savu on käytännössä kylmää. Savu ohjataan sitten savustuslaitteeseen jollaisena toimisi vaikka jokin rosterinen kaappi tai vaikka vanha viinitynnyri. No, meillä nyt ei sattunut pyörimään yhtään vanhaa viinitynnyriä nurkissa, joten ajattelimme kokeilla savun ohjaamista grilliin.
Grillin raoista savu pääsee ikävästi karkuun. Vartaan paikastakaan Smoaki ei mahdu juuri sisään. |
Ensin tietysti kokeiltiin, miten se menisi kaasuweberin sytytysaukkoon? Joo, mutta ei. Se mahtuu kyllä siitä sisään ja varmaan siitä jollain lankkuvirillä saisi jopa tukevan, mutta kätevästi savu ei pääse kunnolla grilliin koska kärsä ei mene tarpeeksi syvälle ja ensimmäinen kaasupoltinrivi suojineen tukkii kaasun tietä lisää. Grillin välistä kaasu pääsee kyllä sisään, mutta tuuli tahtoo puhaltaa sen pois. Sen verran tympeä olin, etten antanut lupaa porata weberiin reikää Smokaille. Mutta kieltämättä olisi ollut bonus, jos savu olisi jotenkin nätisti mennyt sisään Weberin sytytysaukosta. Nyt me pääsimme kyllä savustelemaan, mutta vaikka grilli roudattiin suojaisimpaan keksimäämme paikkaan jokin tuulenvire aina pölläytti savua sinne ja tänne.
Kala sijoitettiin ylemmäs, missä olisi varmasti tarpeeksi savua. |
Olin ostanut V:lle projektikalaksi kuhan ja koska oli taste of Helsinki - viikonloppu ja minä hieman haikeana seurailin aina väleissä ruokafestareilta tulevaa SOME päivitysvirtaa bongasin sieltä idean savustetusta tomaatista. Vaikken ole Smörissä ikinä käynytkään - pakko kokeilla!
V oli suunnitellut tällä Smokain neitsytmatkalla savustavansa kuhaa perinteisemmin, lämmön kanssa mutta amerikkalaiseen tyyliin. Se tahtoo sanoa, että kala savustettiin matalassa lämmössä ja tosi pitkään - ainakin kaksi-kaksi puoli tuntia. Käytännössä tuolla meidän kaasuweberillä se lämpö heittelehti tuulisena päivänä siinä muistaakseni n. 100 asteen korvilla joten päätin että kokeilen tehdä savustettuja, puolikuivia kirsikkatomaatteja kun V projektoi kalaansa.
Kuten näette, kala oli tosi mehukasta mutta sen lihassyyt olivat ihan muusia. Kuha ei myöskään ole se helpoin kala savustaa - ehkä ensi kerralla jokin lohikala tai vaikka lahna? |
Tuosta kalasta ei nyt ehkä paljon sen enempää kuin että a) se ei ollut yhtään kuivaa vaan tosi tosi mehukasta mutta b) se meni jollain lailla yli. Kalan rakenne nimittäin hajosi ja siitä tuli sellaista mehukasta (mutta outoa) kalamössöä. Tämä on selvästi harjoittelua vaativa laji ja kalan mehukkuus kyllä vakuutti melkein tämmöisen epäileväisen Nellenkin jo siitä, että kalan savustuksesta tuolla tavalla amerikkalaisittain taitaa tulla meidän tämän kesän opettelujuttu - ainakin jossain määrin. Mutta tomaatit sensijaan menivät kerrasta nappiin. Niistä tuli upeita kertayrittämällä.
Halkaisin vaan tomaatteja verkkokoriin, ripotin jokaisen puolikkaan päälle aavistuksen hienoa sokeria ja hups, grilliin kalan kaveriksi.
Valmiit savustetut tomaatit ovat kuin puolikuivia, mutta mikä maku! |
Naurista, kermaa ja sinappia pannulle. Päälle pippuria ja ruohosipulia. Sinappi oli muuten Auran mainiota mallassinappia, joka on tuotenäyte. |
- Smokai tarvinnee ainakin kylmäsavustukseen grilliä tiiviimmän savustuspöntön.
- Grillissä tuo matalalla lämmöllä hitaasti savustaminen tuottaa uskomattoman erilaisen lopputuloksen kalan rakenteeseen kuin mitä perinteinen savustuslaatikko. Savu ei myöskään ollut yhtään kitkerän makuista.
- Kala on hyvä suolata etukäteen liemessä niinkuin useimmat ohjeet käskevät - eli hommaan on syytä varautua jo edellisenä päivänä
- Suomalainen savustuspuru on vähän turhan hienoa smokaille - meillä oli meidän isin tekemää omenapuulastua joka oli karkeampaa se toimi paremmin smokaissa -> paloi hitaammin.
- Tomaatit tulivat savuisiksi ja olivat melkein parhaimmillaan heti savustamisen jälkeen. Jos niille kaataa öljyä, savun maku voimistuu niin paljon, että se voi olla suorastaan tyrmäävä. Maista ainakin ensin yhtä öljyllä ennenkuin kaadat kaikkien päälle öljyä.
Postauksessa on mainittu yksi sinappipurkki, joka tuli tuotenäytteenä. Muuten kaikki tuotteet, vehkeet ja välineet ovat omin pennosin hankittuja eikä kukaan maksa meille niiden käytöstä tai niistä kertomisesta yhtään mitään;)