tiistai 22. maaliskuuta 2011

Pinaattilettua ja kevätkastiketta

pinaattilettu
Tiedättekö, mikä on minusta Ihanaa? :) Kysyn ja vastaan saman tien itse koska olen niin innoissani. Ihanat, tuoreelle ja Ihan Oikealle maistuvat yrtit! :)

Kävin eilen kaupassa ja ensimmäistä kertaa talven jälkeen minusta timjamin varsissa oli voimaa. Ne eivät olleet enää niin hentoisia, että kosketus muuttaa ne nuutuneiksi ja ruokaan oikeasti tuli makua kun yrtistä nyppi muutaman oksan. Ja se tuoksu - ihan mahtavaa. Kevät kuulemma ottaa loppuviikolla vielä vähän takapakkia lämpötilojen suhteen, mutta minä tervehdin jo riemulla lisääntynyttä valoa ja sen mukanaan tuomia maukkaampia yrttejä. Aivan absoluuttisen Ihanaa!


kananmunakastikeKananmunakastikettakin voi tunettaa yrteillä ihan uuteen uskoon. Sitruunan kuori on ollut meillä nyt viimeaaikojen lisätyin tuunaus...

Ja tästä riemastuneena tietysti olen nyt tunkenut tuoretta vihreää vähän sinne ja tänne - jopa siihen klassiseen kananmunakastikkeeseen mitä tarjotaan pinaattilettujen kanssa. :)

Minulle on välillä aina yllätys, miten jotkin ihan umpitavallisina pitämäni jutut ruuassa voivat olla uusia ja erikoisia meidän perheen miehille. Kun viimeksi tein pinaattielttuja ja kananmunakastiketta V näytti tosissaan epäluuloiselta. Kuulemma hän ei ollut koskaan kuullutkaan, että tälläistä valkoista ja vähän epämääräisen näköistä soosia olisi tarkoitus syödä pinaattilettujen kanssa :)

Jos ihan rehellinen olen, niin kokkaillessani melkein arvasin, millaisen kommentin kastikkeeni tulee saamaan. Siksipä olinkin ovela ja maustoin sitä aika reilusti vastaraastetulla muskotilla ja lettutaikinaankin laitoin pikkuisen maustepippuria sekaan. Yllätys maistettaessa oli positiivinen ja kastike kelpasi hyvin pinaattilettujen kanssa: "Tämä on paljon parempaa kuin luulin"

Mistäs keksittäisiin vielä toinen mokoma ruokailijoita ;)

A on tänään sairaana vatsanväänteiden takia ja tein meille kahdelle äsken pinaattilettuja lounasnumeroksi. Siinä syödessämme haastattelin, minkä kanssa koulussa nykyisin pinaattilettuja syödään? Noh, minua valaistiin asiasta että ensinnäkin, itse tehdyt pinaattiletut olivat kuulemma täysin sukupuuttoon kuollut laji. Ja koulussa ne valmisletut yleensä tarjotaan hillon, salaatin ja perunamuusin kanssa, mutta siitä hillosta A ei kuulemma lainkaan pidä. :)

Kertoilin A:lle että meillä oli koulussa aina pinaattilettujen kanssa kananmunakastiketta ja sokeroitua puolukkasurvostakin oli, jos halusi sitä mieluummin. Keittäjä paistoi letut vielä itse ala-asteaikaan ja muistaakseni joskus yläasteellakin. A:n kommenteista päätellen tämä taisi olla jokseenkin eka kerta, kun A sai itse tehtyjä pinaattilettuja ylipäätään. Ne olivat kuulemma lahjomattoman mielipiteen mukaan erilaisia, mutta hyviä.

Ja jos joku ei siis tiedä, niin kananmunakastike on sellaista jauhoilla suurustettua valkoista maitokastiketta, johon on pilkottu keitettyä kananmunaa. Näin kotona ollessa tapaan maustaa kastikkeen tosiaan muskotilla, jolloin siitä tulee täyteläisempi ja jotenkin aromaattisempi.

Tänään päätin kuitenkin laittaa kananmuniakastikkeellekin kevätvaatteet ja pilkoin sekaan muutaman tupsun basilikaa, pari kevätsipulin vartta ja raastoin mukaan vielä n. puolikkaan luomusitruunan kuoren. Kieltämättä aika erilaista näin laitettuna, mutta hyvää. Tälläisenä kananmunakastike menisi myös paistetun kalan kaverina yhtä lailla. Tänään kuitenkin mentiin pinaattiletuilla, sillä niitä oli tehnyt mieli jo monta päivää....:)

Joten kurkatkaapa sinne yrttihyllyn puoleen uusin silmin, kevät alkaa tehdä tuloaan ainakin sinne, jos niitä leskenlehtiä kyllä joudumme vielä hetkisen odottelemaan. Umpitavallinenkin ruoka saa kummasti uutta eloa, kun sekaan silpuaa palasen kevättä.


pinaattilettua ja kananmunakastiketta

Kananmunakastike (mitat noin - määriä, neljälle)

30-40g voita
2 kukkuraista rkl vehnäjauhoa (ehkä n. kolme rkl tasamittoina?)
n. 5 dl maitoa
3 munaa keitettynä
vajaa 1 tl suolaa
muskottia

Lisäksi voit laittaa mukaan:
2 kevätsipulin vartta
1/2 sitruunan kuoren raastettuna
3 basilikatupsua

Sulata voi kattilassa ja sekoita siihen jauhot. Jauho saa kiehahtaa rasvassa, muttei ruskistua. Lisää sitten maito parissa erässä koko ajan sekoittaen, jotta saat kastikkeen tasaiseksi.

Anna hautua miedolla lämmöllä kuumaksi ja mausta suolalla ja muskotilla.

Pilko sitten sekaan lohkotut kananmunat ja halutessasi basilikaa, kevätsipulia ja vähän sitruunan kuorta.

Tarjoa vaikka pinaattilettujen kanssa (ohjeen löydät esim. täältä)

11 kommenttia:

Suvi / vähän vinoon kirjoitti...

Minun ala- ja yläasteellani pinaattiletut syötiin puolukkahillon ja nakkien kera! Nakit yhdistän vielä tänäkin päivänä aina pinaattilettuihin :--)

Lukiossa letut tarjottiin taas perunasalaatin kanssa.

Nanna kirjoitti...

Hei ja korianteri ei palellu enää matkalla marketista autoon!!

Seinäjoella syödään kouluissa edelleen pinaattilätyt JAUHELIHAKASTIKKEEN kera. en voi ymmärtää. Omassa lapsuudessani Kauhavalla sentään hillon kanssa.
Nuo Suvin nakit on kyllä aika eksoottiset kanssa!

Heli kirjoitti...

Voi ihanaa! :) Just eilen kotimatkalla mietin, että tekisinkö munakastiketta ja söinkä ihan siltään! Namnamnam :)

Virpi kirjoitti...

Meillä peruskouluaikoina pinaattilättyjen kanssa oli aina tonnikalasalaattia, ja kun en pinaattilätyistä tykännyt niin hukutin aina ne muutamat lätyt sinne salaattivuoren alle :)

Kananmunakastiketta taas oli tarjolla verilättyjen kanssa.

Yaelian kirjoitti...

Nami! Suomessa asuessa tein vielä usein pinaattilättyjä ,sillä poikani rakastaa niitä yli kaiken!
Yrtit ovat tosiaankin ihania,enkä voisi olla ilman niitä.Yksi täällä olon parhaita puolia on se,että ympäri vuoden saa suuria tuoreita yrttikimppuja.

Janna kirjoitti...

Mäkin tein just vasta pinaattilettuja, ekaa kertaa ite. Tuoreesta pinaatista, aah! Päälle panin raejuustoa ja puolukkahilloa, mut tämä kananmunakastike ois kyl ollu ihan omaa luokkaansa. Ens kerralla sit!

Kermaperse kirjoitti...

Täälläkin fiilisteltiin eilen tuoretta timjamia! Lähetin eilen miehen kauppaan ja ihan ääneen ihastelin, miten se onkin onnistunut ostamaan niin hyvännäköisen yksilön :D. Että tosiaan täälläkin ollaan kevätfiiliksissä ja odotetaan vielä suuremmalla innolla kesää, kun kasviksetkin on edullisempia. Oi ihanaa!

Mä en oo koskaan ikinä maistanut itsetehtyjä pinaattilettuja. Aika säälittävää, että einesletut on enemmän normi kuin itsetehdyt.

Mutta tota kananmunakastiketta vois tosiaan koittaa kalankaverina joku päivä!

Hannele kirjoitti...

Meidän koulussa syötiin pinaattiletut makkara-makaroonisalaatin kanssa. Tuo jauhelihakastike on ehkä kummallisin kaveri, jonka olen kuullut:o On mielenkiintoista kuulla, kuinka erilaisia "standardeja" kenelläkin on. Seinäjokisille oppilaille tuo edellä mainittu yhdistelmä on varmaan se ainoa oikea.

Merituuli kirjoitti...

Meilläkin oli koulussa aina nakkeja ja punaherukasta sekä omenasta tehtyä raastetta/survosta. Nykyään ruokalassamme on pottumuussia. Kotona suosin vihreiden lettujen kanssa itsekeiteltyä omena-puolukkamarmeladia, eikä muita höysteitä sitten olekaan. Paitsi lapsille vaihtoehtona pelkkä omppuhillo.

Minä en ole tehnyt enää pitkään aikaan pinaattilettuja, sillä kuivasin viime kesänä niin paljon nokkosta että niitä riittää vieläkin.

Meillä nokkoslettuja tehdään aika usein, sillä ne ovat poitsua lukuunottamatta koko perheen herkkua.

Marja A kirjoitti...

Meillä kotona kananmunakastiketta syötiin keitettyjen perunoiden kanssa ja lapsena se oli yksi lempiruokani. Työpaikkaruokalassa kananmunakastiketta on ollut kalan kanssa, mutta ei ole yhtä hyvä kuin äitin tekemä. Pinaattilettujen kanssa tarjottiin puolukkahilloa/survosta. Koulussa ei ollut itse paistettuja pinaattilettuja, mutta työpaikkaruokala on sen verran pieni, että siellä ne paistetaan itse.

Nelle kirjoitti...

Ihania pinaattilettumuistoja :) Enpä kyllä arvannut tätä kirjoittaessani, että pinaattilettuja voisi tarjota NÄIN monenlaisilla lisukkeilla :) Jauhelihakastike ja nakit kuulostavat minusta kyllä tosi hassuille yhdistelmille :)

Tänään kun söin pinaattilettuja toistamiseen tuumasin, että joku päivähän näitä lettuja voisi täyttää vaikka jollain linssitäytteellä, missä on fetaa. Eipä varmaan yhtään pöllömpää olisi sekään. Hyvää klassikkoa kannattaisi vaan tunettaa enemmänkin:)

Ja mitä tulee pinaatin korvaamiseen villivihreällä niin sekin on tosiaankin hyvä idea. Pitäisi nyt vaan keväällä aktivoitua, kun ne parhaat, nuoret nokkoset nousevat maasta...:)