keskiviikko 2. toukokuuta 2012

Olofin laihdutuskuuri eli hävikistä herkuksi - kampanja


Tässä on Olof. Sanopas nyt reippaasti päivää kaikille äläkä ujostele. Niin, tiedän kyllä että pitäisi jo mennä käymään biobiolla, mutta halusin ottaa sinusta kuvan josta näkyy, mitäs teikäläiselle oikein onkaan syötetty. Ja pulskalta saaliiltahan tuo näyttää - on kahvinpuruja, sitruksenkuoria, perunankuoria, muikkujen paneroinnista yli jäänyttä jauhoa, beebiksen biojämiä, kukkasia ja aijai - melkein puoli purkkia homehtunutta turkkilaista jogurttia.

Sen taannoisen Groteskin kellarissa pidetyn hävikkiruokaillallisen jälkeen olen miettinyt paljon sitä, mitä meillä heitetään pois. Ja mitä sille oikeastaan voisi tehdä. Jotenkin tuntuu, että aika paljonhan sitä kuitenkin tulee kierrätettyä ruuaksi edellisten päivien jämiä ja ainakin pyrin hyödyntämään pienetkin määrät raaka-aineita aika nuukaan. Silti totuus on, että myös minulle käy välillä näin; jääkaappiin jää ruokaa jonka olemassaoloa ei muista ennenkuin on ihan liian myöhäistä ja se päätyy roskikseen.

Me olemme asuneet vuosia pienissä taloyhtiöissä, joissa ei edes ole biojätteen kierrätystä. Se ahdisti minua ja  siksi meillä on oma kompostori, jota pidän lähinnä lemmikkinä :)  Ja kyllä meillä lemmikin ruuaksi tuollainen viiden kilon Olof - lasti pari-kolme kertaa viikossa syntyy. Ja vuodessa - niin, kyllä sitä 220 litran kompostoria ainakin kaksi-kolme kertaa vuodessa pitää osittain tyhjennellä avokompostiin. Että kaikesta nuukailusta huolimatta sitä biojätettä vaan syntyy...

Ja kun muutkin miettivät tätä asiaa tahoillaan, alkoi äkkiä tapahtua. Suolaa & hunajaa - blogista kolahti mailiboxiin ehdotus, että mitäs arvon kanssabloggaajat, jospa pistäisimme pystyy blogeissa haasteen ryhtyä tarkkailemaan omaa hävikkiruokaamme ja koittaa olla kekseliäitä siinä, miten sitä saataisiin pienemmäksi? Loistoidea, tuumasin monen mun lailla ja siitä se sitten lähti leviämään. Lopulta  päätimme porukassa laittaa pystyyn hävikistä herkuksi - kampanjan, johon kaikki ovat tervetulleita mukaan meidän kanssamme.




Ideana on tosiaankin kiinnittää erityistä huomiota kuukauden ajan siihen ruokaan, mitä tulee heitettyä pois syystä tai toisesta. Startissa mukana on jo yli 30 bloggaajaa ja tempaukselle on perustettu oma fb ryhmä, josta näitä ajatuksia asian tiimoilta voi käydä tutkimassa. Jotain kilpailiujakin sinne on viritelty, joten kaikki kilvan tykkäämään ja kurkkimaan tuota ryhmää. Toiveena tässä kaikessa tietysti on, että mahdollisimman moni innostuisi mukaan tempaukseen omien voimiensa mukaan. Joten niinpä meilläkin siis ollaan mukana, beebis kainalossa. :) Ja top 100 - ruokablogeista voit myös käydä kurkkimassa mitä muut asian tiimoilta tuumivat. Aiheeseen liittyvät postaukset on koristettu kampanjan tunnuspränikällä! Vähintäänkin meillä koitetaan olla unohtamatta kamaa jääkaappiin ja heittämättä pois mitään, minkä olisi vielä voinut syödä. Näin vapun jälkimainingissa tämä on ihan hyvä ajatus, kun ainakin meillä jääkappi pullistelee yhtä jos toisenkinlaista jämää.

Kaikkea ruuanlaitosta syntyvää biojätettä ja ruoka-aineylijäämää ei oikeastaan voi enää syödä tai ainakaan kotikonstein valmistaa ihmisravinnoksi. Tai sanotaan, että VAIKKA appelsiinin kuorista saisi marmeladia tai karkkeja, niin eipä niitä tule tehtyä missään tapauksessa joka kerta. Kuka sen kaiken edes söisi... ;) Itse asiassa kun tätä juttua pyörittelin viikonloppuna päässäni, aloin miettiä, onko kotona tehty ruoka aina väistämättä suurempi ekokatastrofi kuin teollisesti tuotettu ruoka, koska tietysti pienempi määrä ruokaa vaatii suhteellisesti enemmän energiaa valmistukseen ja jätettäkin syntyy. Teollisuus voisi ainakin teoriassa voisi hyödyntää isoissa valmistuserissä raaka-aineen "nuukemmin" jatkojalostamalla sitä. Aihe alkoi mietityttää niin paljon, että kaivoin esille sen MTT:n tutkimusmateriaalin ja lähdin tarkistelemaan mitä siinä tutkimuksesssa oikeastaan tutkittiinkaan.

Minua alkoi kiinnostaa mikä olisi keskimääräinen kotitalouksien biojätteen määrä (kokonaisuudessaan), jotta olisi jotain vertailukohtaa siihen, mitä tämän kuukauden aikana yritetään tehdä. Valitettavasti en löytänyt siitä pressimateriaalista sellaista tietoa: ilmeisesti sekä teollisuuden että kotitalousten osalta tutkimukseen oli otettu vain ainoastaan suoranainen hävikkiruoka, eikä ruuaksi mahdollisesti muunnettavissa olevaa raaka-ainetta kuten esimerkiksi perunankuoria, verta jne. Hetkinen, pysähdyin miettimään. Tämä huomioon otettuna hävikin määrä on jollain lailla vieläkin hälyyttävämpi kuin alunperin edes ajattelin. Oikeasti ei tarvitse miettiä mihin porkkanankuoria käyttäisi eikä edes olla mikään supermartta, että voi vähentää omaa biojätettään. Joskus saattaisi riittää sekin, että kokkaisi vaan pienempiä annoksia, ettei ylijäänää tule.

Leikkasin siitä MTT:n materiaalista tähän kaksi huomioni herättänyttä kotitaloustutkimuksen diagrammia; eli mistä tutkimuksen ruokahävikki koostui ja miksi ruokaa heitettiin pois.

MTT:n foodspill hankkeen tutkimuksesta: suurin hävikki syntyy vihanneksista ja toisesi suurin ylisuurista kotiruoka-annoksista, kun kaikkea valmistettua ei jaksetakaan syödä pois.

Se, mikä tuossa kiinnitti huomiota oli, että yllätys yllätys vihanneksia ja kotona tehtyjä jämäruokia heitettiin pois suhteessa eniten ja valmisruokaa loppujen lopuksi hyvin vähän. Lisäksi ehkä yllättävää oli sekin, että leipä ei ollut kärkikolmikossa. Jotenkin tuntuu, että sitä leipää on aina menossa pahaksi ja korppujeuhonkin käytölle on olemassa jokin yläraja.
Eniten ruokaa heitettiin pois koska se oli pilaantunut tai sen viimeinen käyttöpäivä oli ylittynyt.
Ja se, mistä kotitalouksien hävikki pääosin syntyi, oli, että ihmisille käy kuten minulle tuon jogurtin kanssa - se hautautuu sinne jääkaapin syövereihin, unohtuu ja menee pilalle. Ollakseen ekologisempi ei siis tarvitse marttailla itseään uuvuksiin, eikä toisaalta siirtyä syömään pelkkää valmisruokaa. Kunpa vaan muistaisi käyttää kaiken ostamansa jotenkin hyödyksi ennenkuin se homehtuu;)



Joten kuulepas Olof, se on nyt sillä lailla, että tässä toukokuussa teikäläisellä alkaakin laihis. Toivottavasti tästä kokeilusta syntyy paljon uusia ja jänniäkin ideoita - minä ainakin koitan käydä kurkkimassa ahkerasti mitä te muut olette keksineet :)

5 kommenttia:

Sari - CampaSimpukka kirjoitti...

Hauskaa, että kompostilla ja kompostiastialla on oikein sielu:)

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä Olof! Naapureiden versio poikamme nimestä on Olof täkäläisittäin. Eli terveisiä vaan kaimalle. Puhut niin asiaa.

T.baijeri

Ankerias Vipunen kirjoitti...

Hyvää päivää, Olof:)

Petra / Patalintu kirjoitti...

Tää on kyllä hyvä kampanja! Ja sulla mielettömän hyvä ja hauska kirjoitus aiheesta :) Meidän Biolle ei ole tullut annettua nimeä, mutta nälkää tuon ei ole tarvinnut nähdä... :-/ Kyllä tuo hävikki aina itseä kauhistuttaa, mutta nyt vielä oikein erityisesti kun se on näin hyvin nostettu tapetille! Ihan piti eilen perata jääkaappia lautaselle ja kylläpä tuli hyvää. Kampanjassa siis mukana täällä sivustallakin :)

Nelle kirjoitti...

Campasimpukka: Joo, semmoista se kompostointi on meillä ;)

Baijeri: hehe - no jopas sattui kaimat! Laitetaan uusia terkkuja sitten sille toiselle kaimalle. Ehkäpä tässä saadaan kohta esiin jotain Olofilta pelastettua:)

Ankerias vipunen: hyvää päivää hra Vipunen.

Rva Patalintu: Musta olis ihan älyttömän hienoa, jos ihmiset tämän kampanjan ansiosta pysähtyisi edes hetkeksi miettimään siinä jääkaapin ovella että saisiko näistä jämistä vielä tänään ruuan vai pitääkö sinne kauppaan mennä. Tai jos tarttee hakea pientä täydennystä niin sitten voisi selvitä täsmäiskullä lähikauppaan ja ne jämät tulisi käyttöön ennen uusien ruokien hankkimista.