keskiviikko 3. joulukuuta 2008

Biobio - keittiöjätteen kompostointia kaupungissa

talousjätteen kompostointi


Kun kokkaa, syntyy pakostakin biojätettä. Sitä syntyy kipollinen heti kun koskeekin perunoihin tai porkkanoihin. Joka aamu syntyy teepusseja ja kahvinpuruja. Joskus ruokaa ja leivänpaloja pääsee pilaantumaankin, vaikkei saisi. Jätettä tulee yllättävän monin tavoin ja monissa muodoissa. Mökillä kompostoimme kesäisin kaiken biojätteen talouskompostorissa.

Oikeastaan aloin miettiä biojätettä syvällisemmin, kun muutimme asunto-osakeyhtiöön jossa ei ole biojätteen kierrätystä. Asuessani Helsingin puolella roskakatoksessa oli biojäteastia ja vuosien varrella totuin erottelemaan kaiken biojätteen. Kotikotona, maalla, vanhemmat ovat kompostoineet kaiken jo vuosia. Tuntui väärälle heittää biojäte sekaroskaan.

Koska mökillä biojätettä syntyy viikonlopussa pieni roskiksellinen, niin kyllä sitä syntyy myös kotona. Jonkin aikaa tuumailtuamme ja selvitettyämme mahdolliset biojätteen kompostointia ohjailevat säädökset, hankimme jyrsijäsuojatun lämpökompostorin takapihallemme. Talkoissa naapurit ihmettelivät sitä kovin ja siitä sain päähäni että voisin kirjoittaa pienen kommentin tästä mainiosta tavasta muuttaa ruuantähteet, kahvinpurut ja muut meheväksi maanparannusaineeksi - mullaksi.

Tiesittekö muuten, että YTV:n tilaston mukaan keskimäärin kolmannes talousjätteestä on kompostoituvaa?

Harhaluulo 1: kompostointi on vaikeaa

Ostimme biolanin lämpökompostorin ja oikeasti, se sopii hyvin myös ihmislle jotka eivät ole eläessään kompostia nähneet. Kompostoriin vain kaadetaan jätettä ja se peitellään kuorikeaineella jota voi ostaa säkeissä mistä tahansa rautakaupasta tai puutarhamyymälästä. Määräkin on kerrottu oppaassa - jos kompostia ei halua sekoitella kuoriketta tulee laittaa joka kerta n. puolet lisätyn jätteen määrästä. Kuoriketta voi myös tehdä itse turpeesta ja oksasilpusta, mutta se kaupungissa on yleensä hankalaa. Itse tehty oksasilppu on silti Parasta, mitä kompostillesi voit antaa, sillä hajonneisiin oksanpaloihin sitoutuu paljon enemmän happea, eikä kompostista tule liian tiivis ja se jaksaa porskuttaa kuumana. Oksasilpun lisäksi kannattaa joskus laittaa kuivikkeeksi turvetta tai kompostikuiviketta - kompostin pitäisi olla kostea vain sen verran, että saat puristettaessa tiristettyä siitä vettä.


Mökillä kompostori ei ole talvikäyttöön soveltuva ja sitä pitää jaksaa möyhiä ja hoitaa enemmän. Tämä biolanin versio on siihen verrattuna hienosti rakennettu tekninen "ihme". Se on "ilmastoitu" ja siellä on sisällä rakenteita jotka pitävät massan jossain määrin ilmavasti kompostissa. Käytännössä siis komposti käy, vaikket koskaan möyhisi sitä. Tietysti jos lämpötila alkaa laskea, kannattaa sitä ehkä möyhäistä silloin tällöin, että tuoreemmat tähteet päätyvät kompostissa syvemmällä elävien hajottajien ruuaksi nopeammin. Tämä tehostaa toimintaa ja pitää kompostorin iloisesti käynnissä korkeilla lämpöluvuilla.


Kompostorin mukana tuli myös kompostointiopas (ks. myös ytv:n perusteellinen opas) joka tarjoaa neuvoja ja vianetsintätaulukon JOS komposti jostain syystä ei näytä toimivan.

Harhaluulo 2: komposti haisee ja on inhottava kärpästoukkien pesä
Toimiva komposti ei haise. Komposti käy yli 30-40 asteen lämpötilassa myös pakkasella ja kesällä meillä porskuttaa siellä 60 paremmalla puolen. Komposti pysyy toimivana kun sinne viedään lisää jätettä joka viikko ja se saa happea palamiseen (sopiva kuorike/oksasilppusekoite). Jos väli venyy pidemmäksi, ruokaa hajottavilta pieneliöiltä loppuu ruoka ja kompostin toiminta hidastuu.


Kompostiin voi lisätä välillä kompostiherätettä jota voi ostaa samasta paikasta kun kuorikettakin. Purkillinen maksaa muutaman euron ja koska sitä ei tarvitse lisätä mitenkään jatkuvasti purkillinen (koosta riippuen) riittänee hyvin puolesta vuodesta yli vuoteen.

Kärpäsentoukat kuolevat kompostissa jonka lämpötila on yli 45 astetta. Jos toukkia kuitenkin tulee, ne voi myös myrkyttää esim. pyretriinipohjaisilla hyönteismyrkyillä (raid yms). Mutta kärpäsiä ei yleensä pääse tulemaan, kunhan jätteet peittää huolellisesti ja kompostiin vie kamaa säännöllisesti.

Home ja sienet muuten kuuluvat kompostorin normaaliin hajottajiin, eikä niistä tarvitse huolestua lainkaan.

Joskus komposti voi haista, vaikka se käy tosi kuumana. Silloin kompostissa on kehittynyt liikaa typpeä, jota on ruuantähteissä paljon. Silloin parasta on laittaa sekaan puutarhajätettä - esim. jotain ruohosilppua tai kukkapenkin perkeitä. Niistä komposti saa kasveihin sitoutunutta happea ja haju häviää.

Harhaluulo 3: Kompostin perustaminen on vaikeaa
Kaupunkiin soveltuvilla valmiilla kompostorituotteilla perustamiseen vaaditaan vain herätettä ja kunnon kerros kuoriketta, jonka jälkeen jätettä voi alkaa kaataa kompostiin. Komposti käynnistyy yleensä kun se on n. kolmanneksen täynnä. Meillä taisi kyllä käynnistyä jo aikaisemmin, kun aloitimme tuon kompostin vielä lämpimään vuodenaikaan.

Kaupunkialueella talousjätekompostista pitää tehdä ilmoitus (ainakin pääkaupunkiseudulla). Pääkaupunkiseudulla ilmoitus tehdään YTV:lle, mutta se käy näppärsti www - lomakkeella.


Harhaluulo 4: kompostista on vaivaa
Kunhan kompostin sijoittaa niin, että pääsy sinne on helppoa, kompostin hoito on kuin veisi bioroskia roskikseen. Kompostia ei kannata sijoittaa ihan pihan perälle, niin että pääsy sen luo käy hankalaksi. Kuorike kannattaa sijoittaa kompostorin viereen kannelliseen astiaan.

Hankalinta on kompostin tyhjäys talvella. Melkein sanoisin, että jos kokkaatte paljon, kannattaa hankkia niin iso kompostori, ettei sitä tarvitse olla koko ajan tyhjäämässä.


Harhaluulo 5: kompostointi onnistuu vain kesällä
Lämpökopmpostori on eristetty ja toimii myös talvella, kunhan pieneliöt saavat ruokaa säännöllisesti. Jos kompostori kuitenkin pääsee viilenemään tai jäätymään, sitä voi lämmittää vaikka kuumaa vettä täynnä olevilla pulloilla tai kaatamalla kuumaa vettä kompostoriin. Myös jäätynyttä kompostoria voi käyttää, jolloin kompostoituminen jatkuu normaalisti keväällä.


Harhaluulo 6: Kompostorissa elää rottia
Kaupalliset pieneläinsuojatut lämpökompostorit ovat tukevaa tekoa. Mikäli ne ovat mekaanisesti ehjiä, mitkään hiiret tai rotat eivät kompostoriin pääse pesimään. Omatekemien kompostorien kanssa tilanne onkin sitten toinen, kompostorin tekeminen itse vaatii taitoa. Itse en ainakaan kaupunkialueella lähtisi riskeeraamaan.


Siinä oikeastaan tärkeimmät, mitä minulla oli sydämelläni tähän asiaan liittyen. Meni ehkä paikoitellen paasaamiseksi, mutta kun luin jostain että Espoo suunnittelee biojätteen keräyksestä luopumista liian kalliina ajattelin, että kompostoinnista muistuttaminen voisi olla paikallaan. Kaikille se ei tietenkään käy, mutta joka kompostointia harkitsee, voin rohkaista lämpimästi. Kompostointiin voidään ryhtyä myös taloyhtiöissä, mutta silloin lienee paikallaan nimetä muutama vastuullinen hoitaja kompostille, joka käy tarkistamassa että kuoriketta on tarpeeksi ja vaikka möyhimässä kompostoria välillä.

Kompostista saa muuten sitten keväällä myös multaa perustettaviin kasvimaihin ja kukkapenkeihin.

Tärkeintä ruuanlaittojätteen osalta tietysti on, että sitä syntyy mahdollisimman vähän. Ruuan tähteitä kannattaa kierrättää ja ensimmäinen "kompostointi" jätteelle pitäisi aina mennä keittiön kautta - kuivaneita leivänpaloja voi käyttää lihapullataikinaan, samoin vaikka vanhan risoton. Kierrätyskokkauksessa vain luovuus on rajana.

Tämä olkoon päivän paasausosio. Edelleen tehokkainta biojätteen hyötykäyttöä on muuten mädättäminen laitoksessa biokaasuksi - ei kompostointi. Näitä laitoksia ei vain ole joka nurkalla.

5 kommenttia:

Yaelian kirjoitti...

Olipa mielenkiintoinen tietopaketti kompostoinnista. Itse asun kerrostalossa Israelissa ja täällä roskien lajittelu on muutenkin ihan vielä lapsen kengissä,harmittaa, kun on tottunut lajittelemaan roskiaan.

Nelle kirjoitti...

uskon. Jotenkin tuntuu väärältä heittää pois jotain, mikä itse muuttuu järkevästi takaisin maaksi. Pätee se muuhunkin; keväällä tuli käytyä Italiassa viini- ja ruokamatkalla ja oli järkkyä miten siellä heitetään kaikki lasipullot roskiin. Ihan pahaa teki. Ja se napolin kaaoski... Että kyllä suomessa vielä hoidetaan hyvin. Uskon että suurin osa on jo tottunut palauttamaan ainakin pullot.

Hanna kirjoitti...

Loistava/kannustava kirjoitus kompostoinnista :)

Itse hoidan kompostoinin niin että keittiössä mulla on sisäkompostori ja sitten sen täytyttyä maatunut jäte siirretään ulkona olevaan konpostiin jatko kompostoitumaan.

Hyvää vuotta 2009

Hanna kirjoitti...

Kiitos hyvästä tietopaketista! Ei siinä minusta paasausta ollut, lähinnä hyvää tietoa ja väärien ennakkoluulojen (kuten itselläni oli) kumoamista :)

Nelle kirjoitti...

Itseänikin hieman mietitytti ennen kompostorin hankintaa että noinkohanne tosiaan raksuttaa talvellakin? Mutta ihan oikeasti se on käynyt läpi talven - siellä se nytkin puksuttelee.

Tässä vaiheessa se alkaa vaan vähitellen täyttyä ja odottelen jo kovasti maan sulamista, niin saataisiin tyhjättyä kompostia & laitettua kompostimaa johonkin järkevään paikkaan heti. Sitä ei tullut syksyllä mietittyä valmiiksi:)