Tästä naan - leivästä näyttää tulleen jonkinlainen projekti. Perhe läks taas teilleen ja jäin yksin töiden ja eilisten intialaisten ruokien kanssa. Ajattelin että nyt otto 2 Naan - leivästä samalla ohjeella kuin tein aikaisemminkin, eli Garam masala - blogin ohjeella. Nyt vaan kellotan tosi tarkkaan ajat.
Ensin vaivausta 5 min. Tasan. Taikina alkoi irrota kädestä - sainkohan nesteen määrän nyt paremmin kohdalleen vai vaivasinko eilen kumminkin vaan vähemmän. No, nyt 5 min ja taikina tuntuu hyvälle. Sitten lepoon. Kello oli n. 11 45 kun laitoin taikinan lepoon kostean pyyhkeen alle.
Kun taikina oli seissyt 1,5h tajusin että jotain unohtui. Se voi! Ajattelin että no, parempi myöhään kuin ei milloinkaan ja lisäsin 3 tl voisulaa taikinaan ja vaivasin sitä 5 min. Kun katsoin pyyhkeen alle, taikina oli ikäänkuin hieman noussut ja tarttunutkin märkään pyyhkeeseen.
Ei kuitenkaan paljoa. Taikina tuntui jotenkin pehmeämmältä ja sitkoisemmalta kuin eilen. Tästä voi tulla hyvää... Vaikka taikina eilen leipäili tiskikoneen päällä kun kone oli käynnissä, uunin päällystä on selvästi vielä parempi lämpöpaikka. Nyt aion unohtaa taikinan tuohon useammaksi tunniksi, kunnes tulee ilta ja ruoka.
Joskus ennen kuutta väänsin sitten uunin päälle ja kuumenemaan. Pykersin silpuliraitaa joka oli kieltämättä hyvää hieman kiivasluonteisen Palak Paneerinin kanssa.
Taikina? Se oli hyvin savimaista. Melkein kuin pehmeää muovailuvahaa. Ei juurikaan tarttunut enää. Hassua, mutta se ei tunnu kovalta eikä sitkoiselta. Vain unelmapehmeältä ja jotenkin hmm... imeltyneeltä. Pyyhe tarttuu kiinni taikinaan, vaikkei se ole noussut.
Jauhotan vähän taikinaa ja jaan taikinan neljään. Kaulitsen vielä ohuemmaksi kuin viimeksi ja paistan leivät. Taas hyvä kohoaminen ja loistava maku. Itse asiassa kun nyt maistelen, imeltyminen ei ehkä ole lainkaan väärä termi. Tässä on jokin samanlainen sivumaku kuin perunakropsussa jota kotopuolessa tehdään. Hieman makea, imeltynyt.
Tosi hyvää tuli leivästä nytkin. Erilaista kuin intialaisessa ravintolassa. Siellä leipä on jotenkin vaaleampaa, vähemmän imeltynytttä mutta sitkoista. Minkähänlaista jauhoa siellä käytetään.... Makupuolella tämä silti taitaa viedä voiton.
En tiedä, mutta leipä ja raita maistuivat ruuan kanssa tosi hyvin. Mietin että olikos tämä dal ja pinaatti näin hyvää - ehkä stressasin eilen vähän sillä tulisuudella ja että saako lapsi syödäkseen. Nyt kun olin itsekseni maistelin ruokaa tyytyväisenä: että tulikin hyvää.
p.s. pidempi taikinan seisottaminen siis teki ehdotttomasti lisää makua leipään, joten sitä voi lämpimästi suositella. Jatkossa koitan laittaa tämän tekeytymään joko aikaisin aamulla tai edellisenä iltana.
p.p.s. Anu Hopia On laittanut blogin pystyyn, löysin sen eilen.
3 kommenttia:
Kokeile laittaa vähän olutta mukaan. Joku nepalilainen ravintola tarjoili naania, jossa oli selvä maltaan maku ja se sopi aika hyvin siihen.
joo, sitä vois kans kokeilla. Ainakin tuolla pidemmällä lepäilyajalla maussa oli muutenkin sellaista makeutta, että varmaan sopisi.
Leivät olivat hyviä vielä aamullakin, eivät olleet tulleet sellaisiksi tympeiksi kuten kotileivät monesti.
Vähänkö hyvän näköistä naania olet saanut aikaiseksi!
Lähetä kommentti