Ostin taannoin karitsan jauhelihaa kaupasta kun sitä myytiin pois 1.90 paketti (normaalihinta oli 5.40/pkt tms). Lykkäsin lihan heti pakkaseen kun tulin kotiin ja nyt sitä sitten sulattelin. Mietin ensin, että tekisin lihapullia, mutta sitten iski himo kaneliin ja jeeraan. Mieleen muistui imaamin unelmanakin tunnettu munakoisoherkku. Munakoisoa ei ollut ja luovuus iski. Näin talvella on kiva laittaa kaalia - sitä saa edukkaasti ja se on loppujen lopuksi aika monipuolista. JA sitä löytyi jo valmiiksi jääkaapista.
Tästä tuli 3h hiljaisen hauduttelun avulla miellyttvän pehmeää eikä kaali maistu tervänä läpi. Ihana slow food jossa on tälläiseen kylmään sydäntalveen paljon lämpimiä makuja. Aika hassua miten kaali muuttaa luonnettaan kun sitä hauduttelee mausteiden kanssa. Ylipäätään aineet ja lammas eritoten muuttuu tässä pehmeän ja lempeän makuiseksi - vähän niinkuin venäläisessä vorschmackissa. Jos olet epäluuloinen lammasta kohtaan tässä on aivan loistava tapa tutustua lampaaseen vielä varsin edullisella tavalla.
Mies sanoi heti maistettuaan, että tässä on sellaista saudiarabian tai lähi-idän keittiön tuntua - enpä tiedä kun en ole koskaan käynyt siellä, mutta hyvää oli joka tapauksessa.
Vaikka ruokaan tulee chiiä tai chiliöljyä sen kanssa kannattaa mennä maltillisesti - tämä ruoka ei ole tarkoitus olla pistävän tulista. Enemmänkin chilillä on tarkoitus tuoda vähän ryhtiä makuun. Mun chiliöljy on aika tulista, joten laitoin sitä vain n. 1-1,5 rkl jauhiksen päälle. Lisäksi garacole - mausteseoksessa oli yksi pieni kuivattu chili. Jos käyttää kaupan tuoretta mietoa chiliä, voi tähän kyllä laittaa koko palon tai jopa puolitoista, kunhan ottaa siemenet pois. Pitkä hauduttelu myöskin tasaa chilin makua ja poistaa terävyyttä.
Oliiveissa käytin kivellisiä mustia kalamata - oliiveja koska ne vaan ovat paremman makuisia. Vinkkinä muuten - kannattaa ostaa niitä peltipurkissa olevia kalamata - oliiveja, ovat usein edukkaampia kuin lasipurkkiin säilötyt ja yleensä myös paremman makuisia. Oliiveja kannattaa laittaa tähän paljon jos tykkää niistä, ne hautuvat ihanan unelmapehmeiksi jauhelihan kanssa uunissa. Raikas sitruuna tekee ruokaan myös osansa, että nuo sitruunan lohkot tarjoilussa eivät ole vaan koristeena - sitruunaa kannattaa tosiaan puristaa päälle.
Karppaajat voivat sitten laittaa sokeritonta etikkaa ja vähentää taatelin määrää. Ihan kaikkea en jättäisi ehkä pois, tulee kivasti makua. Mutta muuten tämä on ihan kelpo karpisapuskaa, eikä välttämättä tarvitse mitään lisäkettä. Turkkilaista jogurttia ja sitruunalohkoja ajattelin tarjota tämän kanssa - ehkä myös quinoaa (kvinoaa). Quinoaa ei kuitenkaan ollut ja unohdin lopulta kuitenkin ostaa jogurttia ( olen jauhopää)... Niin sitten keitin tämän kanssa hieman pastaa ja tarjosin ison möykyn ranskankermaa ja niitä sitruunalohkoja. Oikein loistava yhdistelmä näinkin, vaikka pata oli tosiaan niin hyvän rakenteista, ettei se välttämättä olisi tarvinnut mitään lisäkettä.
Pasta kävi itse asiassa melkein paremminkin kuin suunnittelemani quinoa. Pastassa kun oli vähän rakennetta, niin pataa sai kääräistyä pieniin pastanpaloihin lautasella. :) Tuo kyseinen pasta on ikäänkuin pieniä lasagnelevyn palasia - tuotiin se italiasta joskus, mutta vastaavan lopputuloksen saat vaikka ostamalla tuorepastalevyjä ja tekemällä niistä pienehköjä (3x3 cm tai 4x4 cm.. miten tykkää) neliöitä.
Kanelista lammaspataa ( ainakin 4-6 hengelle, lisäkkeistä riippuen)
400g karitsan jauhelihaa
600g punakaalia
0.5-1 dl pinjansiemeniä
1 sipuli
4 valkosipulin kynttä
1-2 sellerin vartta
8-10 taatelia (kuivattuja tai tuoreita, ei väliä)
1,5 dl oliiveita (tai maun mukaan)
2 rkl sinapinsiemeniä
3 tl kanelia
3 tl jeeraa
1 tl caracole - maustetta (tai korianteria)
chiliöljyä tai chiliä
1 rkl kuivattua persiljaa tai nippu tuoretta lehtipersiljaa
cayannea ja mustapippuria
vajaa 1 tl suolaa
1 kasvisliemikuutio
1-1,5 dl etikkaista maustelientä (kanttarellien liemet) tai 2-3 rkl mausteista etikkaa ja vettä
n. 0.5 l vettä
Mietin, että tätä voisi kokeilla kasvisruokana korvaamalla jauhis tylsän soijarouheen sijaan pilkotuilla munakoisoilla (ja vaikka quinoalla jos proteiinia olisi tarve saada tähän lisää). Mutta koska jauhista maustetaan tässä tukevasti, myös kasvisliemessä keitetty soijarouhe voidaan käyttää "pannun kautta" ja paahtaa sipulin ja mausteiden kanssa pataan. Mutta pidemmittä pölinöittä tämän kerran ohjeeseen.
Paista kaalia öljyssä kanelin ja jeeran kanssa. Laita kaalille n. puolet näistä mausteista ja paahda kunnes kaali vähän pehmenee ja mausteet tuoksuvat hyvälle. Kaada sitten kaalisilppu pataan.
Pilko sipuli ja kuullota hieman. kaada sipuliin loppu kaneli, jeera, caracole tai korianteri, sinapinsiemenet ja lisää tarvittaessa öljyä, niin että mausteet kastuvat. Lisää jauheliha ja ruskista se pannulla. Lisää chili tai ciliöljy, persilja, cayanne, mustapippuri ja suola. Jos käytät kuivattua persiljaa, sitä kannattaa pyöräyttää muutaman kerran pannulla jauhelihan seassa, että siihen tarttuu öljyä ja maku alkaa irrota. Tuore lehtipersilja olisi ollut parempaa, muttei ollut kotona.
Kaada jauheliha pataan ja paahda sekaan pinjansiemenet. Pinjansiemenet voit paahtaa pannulla pienessä öljytilkassa koko ajan sekoitellen. Pilko taatelit n. 3 osaan ja lisää pataan. lisää pataan myös loput ainekset ja vesi. Kaadoin mukaan sienien mausteliemen, kun sellainen liemen jämä sattui olemaan. Mausteliemethän ovat vähän makeita, niin että voit laittaa tähän hieman mausteista etikkaa (jossa on sokeria) tai tavallista valkoviinietikkaa ja hieman hunajaa. Pakko sokeria ei kuitenkaan ole lisätä jos ei halua. Tykkäsin kyllä pienestä makeudesta silti itse.
Hauduta pataa n. 175 asteessa 3h. Tarkista pari kertaa kypsennyksen aikana, että kaalilla on tarpeeksi vettä. Tarpeeksi tarkoittaa sitä, että pata on kosteaa ja jos teet pienen kolon padan pintaan, neste ylettyy n. 1 cm korkuudelle pinnasta. (eli jauhelihan ja kaalin pinta on 1 cm vesirajan yllä... miten sen nyt ilmaisee. Vettä siis vähemmän kuin pata-ainesta) :) Jouduin hauduttelun aikana kerran lisäämään vähän nestettä pataan - n. 1-1,5 dl.
Tarjoa ruoka Creme fraichen tai turkkilaisen jogurtin sekä sitruunoiden kanssa. Keitimme lisäksi pastaa ja teimme pienen salaatin myös. Lisäksi sorruimme juomaan vähän punaviiniä - tällä kertaa Kalifornialainen Redwood Creek, Cabernet Sauvignon, joka oli yllättäen ruuan kanssa Erinomainen yhdistelmä. Ruoka pehmensi viiniä ja viini toi lisää aromeja hieman makeaan ja aromaattiseen ruokaan. Ranskankerma kävi tähän makuorkesteriin myös hyvin, ehkä paremmin kuin jogurtti. Voin suositella, viini oli lisäksi alle kympin hintaluokassa.
10 kommenttia:
Ihania makuyhdistelmiä,just sellaisia kun täälläkin löytyy useasta paikasta...Täällä käytetään usein sellaista maustesekoitusta kuin baharat, jossa juuri on tuon tapaisia makuja.Googlaamalla varmaan löytyy resepti siihen sekoitukseen,jos tykkäät tuollaisista mauista.
Aivan ihanan kuuloinen ruoka! :)
Täytyis varmaan tehdä jotain oikeeta ruokaa taas vaihteeksi. :)
Yaelian: no, musta alkaa tuntua että onko makua josta en pidä - kiitos vinkistä, voisi joskus kokeilla ihan aidolla makukombolla :)
Mimmu: tätä sun kannattaa kyllä kokeilla, luulen että tykkäisit. On tosi helppokin ja valmistuu lähes itsekseen uunissa hautuen...
kuulostaa ihanalta, voisin kokeilla tätä itse munakoisoversiona (olen soijarouheen sietämisen suhteen vieläkin vaikeampi lapsi kuin tofun), ja kuten olen varmaan ainakin omassa blogissani kertonut, munakoiso on rakas ystäväni. :) en olisi kyllä tällaista itse keksinyt alkaa ideoimaan, tai edes etsimään tämäntyyppistä ohjetta. kiitos!
noista oliiveista sen verran, että itse ostan yleensä pirkan mustia kalamatoja, maksavat 2,5e purkki. en ole sen edullisempia muistaakseni nähnyt missään, tai sitten en vaan ole noita peltipurkkeja katsonut niin tarkkaan. epäilen olevani yliherkkä jollekin niissä pikimustissa huijausoliiveissa käytetylle (lisä)aineelle; joskus oli vuosi sitten mulla alkoi tulemaan suu tosi kipeäksi kun niitä söin ja vaihdoin sitte kokonaan aitoihin. ja on oikeat tietysti paljon paremman makuisiakin!
Katri: mietin tässä just sitä munakoisojuttua, että kannattaa varmaan hauduttaa vähän vähemmän aikaa, ettei se munakoiso muutu ihan nestemäiseksi. Mutta muuten luulisin, että toimii kyllä.
Noi oli kanssa niitä ei-pikimustia oikeita kalamata - oliiveita. Ne on kyllä hyviä. Ehdin jo heittää sen peltipurkin pois, muuten katsoisin mitä ne oli kun olivat jotenkin poikkeuksellisen herkkuja vielä. Toisaalta meillä nyt syödään oliivia aika harvoin, kun lapsukainen hylkii ainakin mustia oliiveita vielä. Että sillon ku ostaa, niin yleensä etsin parhaan näköisen purnukan... :)
tai vielä lisäys, kaali tykkää pidemmästä haudutuksesta, niin että jos laittaa kaalin hautumaan ensin vaikka tunniksi ja sitten lisää paistetut munakoisopalat ja hauduttaa sen verta lisää, että munakoiso on oikein pehmeää. Luulisin että on herkkua niinkin.
Nam, herkulliset aineet! VEsi ihan herahtaa kielelle :)
kiitos vielä haudutusvinkistä, en olisi itse ehkä ymmärtänyt tätä kaaliasiaa. :)
jep, eipä mitään. Kaalia tosiaan kestää hauduttaa hyvin vaikka sen kolme tuntia, munakoiso ei varmaan kestä ihan samaa. Munakoisoa hauduttelisin ehkä tunnin tms.
Aivan ihanat ainekset, munakoisolla tai kaalilla, kumpikin kävisi minulle. Samaa mieltä oliiviasiassa, ostan yleensä vain peltipurkki-kalamataoliiveja, ovat parhaita...on tullut Pirkkaakin ostettua, ei yllättävän hyvä sekin.
Lähetä kommentti