maanantai 16. helmikuuta 2009

Teetä ja quesadilloja



Koko päivä dokumentointia. Kiirettä on pitänyt niin, että keittiössä ei ole ollut kovin luovaa tai paljon muutakaan ;) Mutta juuri silloinhan luotettavat peruskikat nousevat arvoon arvaamattomaan - eikös vaan?

On muuten pitänyt jo pidemmän aikaa kehua Sonnentorin inkivääri-energiateetä... Tai ei se nyt oikeasti mitään teetä ole nähnytkään; kaiken maailman siemeniä ja juurenkappaleita kylläkin. Se on silti kokeilemisen arvoinen tuttavuus jos pitää inkivääristä. Maussa on jotain puhdistavaa ja raikasta. Sopii niin aamuun kuin iltaankin. Ostin myös saman teen pikkusiskoa jossa oli vanilijaa kun tämä suosikkini oli loppunt kaupastakin. En kuitenkaan tykännyt siitä vanilijaversiosta samalla tavalla. Että jos ostatte sitä vanilijaa niin omalla vastuulla :)



Tuon yrttisen "teen" olen keittänyt ihan reippaasti kiehuvaan veteen. Mutta varo laittamasta liikaa teetä kannuun. Kahdesta teelusikallisesta tulee kannullinen, eikä se ole liian väkevää. Suuremmalla jauheen määrällä ja unohtamalla tee likoamaan yksikseen pidemmäksi aikaa lopputulos on hieman kitkerä ;) Kerron tämän, ettei teidän tarvitse enää kämmeltää tätä uudelleen:)



Huomatkaa myös teen lämpimänä pitämiseen meillä käytettävä vinkeä vehje, jonka ostin joskus indiskasta. Se on valurautaa ja toimii hyvin. Ainoa hankala juttu on saada kynttilä syttymään välillä - tavallinen tulitikku on juuri aavistuksen liian lyhyt ja niistä pitkänenäisistä sytyttimistä on aina kaasu loppu, tietysti.

Quesadillat ovat tosi näppärä ja helppo ruoka kun sitä pähkii mitä ihmettä söisi joka olisi hyvää ja nopeaa valmistaa. Perusperiaatteeltaan näihin ei tarvitse kuin juustoa (mielellään cheddaria) ja tortilloja, mutta paljon maistuvaisempaa saa, kun väliin on laittaa jotain muutakin.
Eli seuraa päivän toinen tuote-esittely: pirkan salsa verde on hyvää. Se muistuttaa ihan oikeaa meksikolaista salsa verdeä riittävissä määrin, että voi viritellä itseään somberojen maan tunnelmaan - jopa ilman tequilaa. Tätä kyseistä tököttiä on siis tullut sipaustua quesadillojen sisään useammankin kerran. Mikään ei kuitenkaan estä laittamasta punaista tai keltaista salsaa - oma suosikki käy tähän hyvin. Mutta pidemmittä pölinöittä:

Arki-illan quesadillat salsa verdellä
tortillalettuja (tarvitaan ainakin kaksi lettua per nenu, kolmaskaan ei ole liioittelua)
lehtipersiljaa
cheddaria raasteena
salsa verdeä (esim. se kehumani pirkka)
tomaattia kuutioina

ranskankermaa ja salsaa tai chilikastiketta tarjoiluun


Laita tortillaletun toiselle puolelle tasaisesti salsa verdeä n. 1,5-2 tl, levitä juustoraastetta ohueksi kerrokseksi ja ripottele sen päälle tomaattikuutioita sekä silputtua lehtipersiljaa. Tähän sopii myös avokadopalaset ihan loistavasti jos niitä on.



Taita tortillalettu kanneksi täytteen päälle ja paahda kuumalla paistinpannulla kunnes lettu hieman ruskistuu ja juusto letun sisällä sulaa.

Leikkaa lettu kolmioiksi, kasaa niitä lautaselle ja tarjoa mieleisen chilikastikkeen, salsan ja creme fraichen kanssa. Jos haluat tarjota alkoholia varaa myös coronaa ja limen lohkoja pullon suuhun.

4 kommenttia:

katriina kirjoitti...

Näyttää houkuttelevalta, perheesi on kyllä onnekas. Olisipa minullakin joku, joka tarjoilisi tuollaista iltapalaa. Joudun aina itse kokkaamaan, mies keittää minulle vain kahvit.

Kiva kuulla, että joku muukin syö ainakin kaksi tortillaa, olen aina tuntenut siitä vähän huonoa omatuntoa ja ajatellut, että yhden on riitettävä. Mutta kun ei riitä!

Taidankin lähteä tästä jääkaapille...

Nelle kirjoitti...

Katriina: no noissa on täytettä niin vähän, että jos ei syö kahta jää varmasti nälkä. Muistaakseni syötiin sellainen 2,5 lettua per nuppi tuona iltana. Sitten jos tekee jotain oikein tuhtia jauhelihakastiketta täytteeksi niin kaksi on kyllä mulle semmonen raja :) Tietty lettuja on erikokoisiakin, semmosia isoja burritolettuja mitä ravintoloissa monesti käytetään riittää varmaan yksi - siihen mahtuu hurjasti täytettä!

Se on kyllä oikeastaan hieman sääli että meidän naisten tulee niin helposti omittua koko keittiö ettei siinä sitten tule muille edes mieleen kokkailla mitään.

Risulinna kirjoitti...

äh.. noinhan ne quesadillat pitäisi tehdä, eli taittaa ihan rehellisesti jo pannulla. Itse olen aina taiteillut kokonaisella avotortilalla, ja laittanut päälle toisen. Sitä onkin sitten vaikea kääntää. Kiitos taas :)

Nelle kirjoitti...

risulinna, siitä on sekin hyöty, että noin tehdessä jokaiseen palaan jää yksi "ehjä" sivu. Silloin sitä on helppoa pidellä.