Punaista ankkakeittoa

Tämä keitto on jälleen inspiroitunut Matthew Drennanin Keitot - kirjasta. Se ei kyllä ole kuin kirjan resepti, koska minulla sattui olemaan valmiiksi paistettu ankan rintafile kaapissa - reseptissä käytetään 2 tuoretta. Lisäksi reseptiin kuului pekonia, herkkusieniä ja punaherkukkahilloa, mitä minulla ei ollut, mustikkasosetta jota en jaksanut tehdä ja muutenkin määrät ovat ohjeellisia ja keittoajat erilaisia kuin reseptissä (1h->30 min koska ankka oli jo kypsää). Mutta hyvää tuli silti.

Joskin täytyy sanoa, että sitruunan kuorella maustettu itse tehty mustikkahilloke olisi voinut sopia tähän ihan loistavasti päälle. Meillä oli vain mustaherukkahilloa, joka oli ihan hyvää muttei juurikaan maistunut enää lopputuloksessa(koska sitä tuli keittoonkin). Täytynee varmaan kokeilla joskus tätä reseptiä ihan by the book. Mutta tässä versio, johon riittivät tarvikkeet ja energia.

Punaista ankkakeittoa

2 porkkanaa (kuutioina)
2 sellerin vartta (suikaloituna)
1 sipuli (lohkoja)
1 valkosipuli pilkottuna
1 kourallinen herkkutatteja (kuiattuja)
1 rkl tomaattipyrettä
1 rkl vehnäjauhoa
3 rkl konjakkia
1 dl portviiniä
3 dl punaviiniä
5 dl kanalientä
1 laakerinlehti
2 oksaa tuoretta timjamia
1 rkl mustaherkukkahyytelöä
1,5 dl kuohukermaa
mustapippuria
suolaa
(tarvittaessa vettä laimennukseen)

laita vihannekset ankanrasvaan (n. 3 rkl) kattilaan ja pehmennä niitä hetki. Lisää tomaattipyre ja sekoita kunnolla. Lisää sienet. Lisää alkoholi vähin erin ja sekoittele keittoa. Lisää sitten kanaliemi ja laakerinlehti sekä timjami.

Alkuperäisessä ohjeessa jauhot oli ripoteltu vihannesten päälle ennen nesteen lisäämistä, mutta minä sekoitin vähän suuremman määrän jauhoa pieneen vesitilkkaan ja kaadoin siitä hyvin liuenneen osan keittoon suurukseksi. Lähinnä näin kävi, koska olin niin tokkurassa, että en huomannut laittaa jauhoja aiemmin. Toisaalta olen aina vähän skeptinen jauhojen lisäyksen suhteen että noinko ne sitten liukenevat kunnolla jne. Kun jauhot sekoittaa nesteeseen ne voi valuttaa mukaan vaikka siivilän läpi, jos tuntuu että paakkuja jää.

Sitten keittelin lientä n. reippaan 30 min ja loppuvaiheessa lisäsin ankan lämpenemään mukaan. Kämmelsin, ja onnistuin viipaloimaan ankan jo ennen keittoon laittoa, joten sen onkiminen pois oli sitten oma projektinsa. Lisäksi ankka tietysti kypsyi läpi lopunkin, kun laitoin sen viipaleina keittoon. Optimaalitilanteessa homma olisi tietysti mennyt näin: Kun liemi oli keittynyt ja ankka lämminnyt kalasetelin pihdeillä ankan pois, viipaloin sen ja siivilöin liemen.

Lisäsin keittoon kerman ja herukkahyytelön ja kuumensin keiton uudelleen puhtaassa kattilassa kuumaksi. Ankkojen pyydystyksen jälkeen otin talteen siivilästä vielä herkkutatteja ja sekoitin ne lopuksi ankkojen kanssa takaisin keittoon. Mausta suolalla ja pippurilla ja lisää koristeet. Tarjoile.

Keitto on vahvaa ja hyvää, sopisi hyvin alkupalaksi vaikka jollekkin riistaruualle - hirvelle tai villisialle, esimerkiksi. Keitto on myös aika tuhtia, en toipilaana sitä uskaltanut syödä kun ihan vähän, mutta ei sitä muutenkaan tarvitse tarjota kovin paljoa per nenu. Tuhtiudensa puolesta sopisi myös pääruuaksi, mutta sitten tarvitsisi parikseen paljon hyvää leipää ja ihan oikeaa voita.