perjantai 9. tammikuuta 2009
Hedelmäistä broileria, kukkasmaustetta ja vuohenjuustopastaa
vanhenevia viinirypäleitä, punkkupahvin jämä, päärynä, vuohenjuustoa ja broileria. Siinäpä sitä lähtökohtaa kompostikeittiön luoville aatoksille. Käytännössä vain kasasin kaikki vanhat hedelmät broilerin kanssa samaan astiaan, terävyyttä varsiselleristä, punaviiniä liemeksi ja mausteita mukaan ja koko komeus uuniin. Vuohenjuustopastan tein kylkeen kun ajattelin, että se sopisi hedelmien kanssa yhteen. Ja kyllähän se sopikin.
Tästä tuli tosi hyvää, vaikkakin vähän tulista koska ostamassani chiliöljyssä oli selvästi enemmän potkua kun tajusin sitä kanoille läikytellessäni. Onneksi kanat eivät tulleet niin tulisia etteivätkö olisi kelvanneet kaikille, mutta hedelmäpalat kelpasivat lähinnä aikuisille.
Hedelmäistä broileria
4 broilerin rintapalaa
n, 2 dl viinirypäleitä (kannattaa ottaa siemenet pois jos ei tykkää syödä niitä)
1 päärynä
2 sellerin vartta
2 rkl balsamicosiirappia (sitruunaista)
3-4 rkl chiliöljyä (loiskuttelin sitä vähän jokaisen kanan päälle)
2-3 tl sonnentorin kukkaismaustetta
mustapippuria
2 oksaa rosmariinia
valkosipulijauhetta jokaiselle rintaleikkeelle
2.5 dl punaviiniä
1,5 tl hunajaa
suolaa
Kuori päärynä ja pilko selleri ja päärynä. lado vuokaan hedelmiä ja kanat nahkapuoli ylöspäin ja mausta kanat ripottelemalla mausteita niiden päälle; ensin balsamicosiirapi, sitten öljy ja sen jälkeen kuivamausteet ja rosmariini.
Kaada vuokaan punaviini. Voit lisätä hunajan ja suolan nyt tai niinkuin minä lisäsin vasta paiston lopuksi. Hunaja tuli vähän liennytyksenä sille chiliöljylle - pehmentämään makuja. Mutta sinänsä hunaja sopii hyvin yhteen vuohenjuuston kanssa.
Paistoin kanoja aika kauan, osittain siksi, että ne eivät juuri ehtineet lämmetä ennen uuniin menoa ja meidän jääkaapin kylmälokero on todella kylmä. Kanat olivat uunissa n. 50 min 180 asteessa. viimeiseksi 10 min kohotin vielä lämpöä 200 asteeseen, että pinta saisi vielä vähän väriä. Jos kanat ehtivät lämmetä huoneenlämpöön kannattaa varmaan katsoa tuo kypsymisaika, 40 min riittää varmaan hyvin. Näistä tuli ihan meheviä ja hyviä, vaikka kypsytysaika oli noin pitkä.
Vuohenjuustopasta
1-1,5 dl kuivaa pastaa per nenu (meillä siis n. 3dl)
100g vuohenjuustoa
1,5 dl kermaa (loput litran kermapurkista, joka jäi uudenvuodenkaakusta)
2-3 rkl pinjansiemeniä
oksa rosmariinia
mustaa pippuria
Tähän reseptiin soveltuu hyvin nauhapasta, jos sellaista on kotona. Jos ei, käytä jotain tikkumaista pastaa - se toimii myös. Keitä pasta pari minuuttia alle paketin suositusajan ja lopeta keitto kun pasta on al dente. Tässä ohjeessa pasta voi olla hippusen enemmän al dente jos haluat, koska kuuma kastike sekoitetaan pastaan ja annetaan vielä hetken imeytyä ennen tarjoilua. Tällöin pasta ehtii vielä vähän kypsyä. Jos pasta valmistuu ennen kastiketta laita valutettuun pastaan vähän oliiviöljyä niin, ettei pasta tartu yhdeksi möykyksi.
Laita kerma ja juusto kattilaan ja kiehuta hiljaisella tulella sekoitellen kunnes juusto sulaa kermaan. Paahda pinjansiemenet tilkassa öljyä kauniin värisiksi. Sekoita siemenet kastikkeeseen ja lisää rosmariinia sekä mustaa pippuria.
Kaada kastike pastan sekaan ja sekoittele hieman. Anna imeytyä pari minuuttia ja sekoita vielä ennen tarjoilua. Jos haluat voit tarjota myös paresan - raastetta mutta tykkäsin että kun kanasta ja hedelmistä tuli niin herkkää, se parmesan olisi vähän kuin ketsuppia lisäisi. että jätimme väliin tällä kertaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Hyvät ainekset, hedelmät sopivat niin hyvin bloilerin kanssa, sanoo entinen broílerin suurkuluttaja.Varmaankin oli hyvää..
Moikka Nelle!
Hmmm... Nyt se heitit mulle aika mysteerin.....mie en ole kuullukaan tollasesta ristisitkosta, ristisyinen mikäs tää Rezellä on ja mitäkähän aineita se leipä sisältää.
Jos haluat perus vaalean leivän reseptin ilman kikkailuja Puhtileipä se on ihan hyvä.
Niin kyllä maistuis tollanen hedelmäinen broileri Herkku;)
moi make. Rezen maalaisleipä on sitkoinen vaalea leipä, jossa on hyvin yksinkertainen konsepti - pinta on rapea ja sisällä on sitkoinen ja kuohkea leipätaikina. Se sopii täydellisesti bruchettoihin ja sellaisenaankin dipattavaksi oliiviöljyyn. En tiedä osaanko selittää paremmin, millaista leipä on. Olennaista on juuri sitkoksinen leipäosa. leipä on niin sitkoista että se ei repeä oikein mihinkään suuntaan suoraan :) tosiaan tuntuu että siinä on säikeitä eri suuntiin.
Jotkut ovat kuulemma saaneet saman tyyppistä aikaan vaivaamatta, mutta olen jotenkin kuvitellut, että sitko vaatii vaivaamista. Täytyy varmaan kuitenkin kohta kokeilla tuota no-kneadiakin niin sittenhän sen tietää onko se samanlaista. Ajattelin vaan, että jos heti tiedät miten sellainen tehdään:)
kas, myös pastanjauhantaa on perehtynyt no-kneadiin... ehkä sitä tarttee kokeilla. no-knead pastanjauhannan mukaan.
Lähetä kommentti