Friteerattu brie äidin villivadelmahillolla ja rosmariinilla

Joulun ajasta jääkaappiin oli jäänyt kokonainen briekiekko. Viimeinen myyntippäivä oli jo mennyt ja mietin, että nyt juusto olisi varmaan ihan parhaimmillaan. Siitä tuli sitten loppiaisen herkkujälkiruoka.

Ohjeen kanssa vähän arvottiin - miten kauan ja miten se ny parhaiten onnistuisi. Haimme vaikutteita ainakin täältä ja täältä ... Ja BBC Foodkin taisi vilahtaa luettujen sivujen joukossa, mutta linkin jo hukkasin.

Brie friteerattuna
1 pieni briekiekko
vehnäjauhoa leivitykseen
1 kananmuna
2-3 palaa paahtoleipää murustettuna (kokojyvävehnää löytyi)
kasvisöljyä paistamiseen
hilloa
rosmariinia

Lopputuloksena ja aikaisemmasta kokemuksesta johtuen päätimme, ettemme jaa brietä valmiiksi vaan paistamme sen kokonaisena. Meidän brie oli tosi tosi kylmä kun puuhaan ryhdyimme.

Valitsimme uppopaistoastiaksi pienen kattilan, johon kaadoimme öljyä n. 3-4 cm kerroksen. Ajatuksena oli kääntää juusto ja paistaa se toiselta puolelta, mutta lopulta öljy riitti hyvin peittämään koko juuston.

Ensin juustoon taputeltiin vehnäjauhokerros ja sen jälkeen kananmunassa kastelu ja leivänmurukerros.

Kuivaa leipää ei tietenkään ollut, niin että päädyimme kuivattamaan hieman tuoretta leipää uunissa ja käytimme bamixin "sipulipilkkojaa" murustukseen. Ihan hyvin se toimi, vaikka leipä oli tosiaan varsin tuoretta, eikä se niin paljon uunissa ehtinyt kuivaa - jälkkäri kun haluttiin pöytään nopeasti.

Paistoajan suhteen oli myös vähän epävarmuutta. Kun molskautimme juuston öljyyn, se näytti ruskistuvan pinnastaan niin vauhdilla että olimme epäuskoisia että se ylipäätään voisi olla öljyssä 3-4 min. Ruskistuminen kuitenkin jotenkin pysähtyi ja pidimme lopulta juustoa öljyssä n. 3 min. Vähän enemmänkin olisi varmaan voinut, juusto oli sisältä pehmeää muttei vielä valuvaa. Varmasti osittain johtui siitä, että juusto oli jääkaapin kylmälaatikossa tullut tosi viileäksi - ehkä jopa melkein jäiseksi.

Valmis brie nostettiin ensin talouspaperin päälle valumaan ja sen jälkeen siirsin sen leikkuulaudalle. Siitä leikkelimme sitten sopivia palasia kaikille. Yksi pieni briekiekko riitti meille hyvin (2 aikuista ja 1 lapsi) ehkä se olisi maksimissaan riittänyt pieneksi makupalaksi 4:lle., mutta olimme ahneita ja söimme kaiken!

Viime vuosi oli tosi hyvä vadelmavuosi ja äiti ja mimmu kävivät keräämässä metsästä ihan Oikeita (tm) vadelmia. Niiden maku on kyllä jotain ihan muuta kuin puutarhavadelmissa. Työlästä, kyllä - kivistä hilloa, kyllä - mutta niiiiin hyvää ja aromaattista. Rosmariini vielä kruunasi koko komeuden. Tästä onkin sitten hyvä alkaa uusi vuosi ja miettiä, miten sitä ruokavaliota taas järkeistäisi kaiken herkuttelun päälle :)