Valkoviinissä haudutetut kalkkunarullat lehtipersilja-sienitäytteellä

Kalkkunaa on tullut käytettyä liian vähän. Joulun aikaan kuitenkin laitoin kalkkunaa ja mietin miksi sitä tulee vierastettua kaupassa ihan turhaan. Niinpä menin ja ostin sitten tällä kertaa kalkkunan rintafileitä kaksi kappaletta ja hain innoitusta italiakeittokirjoista siihen, miten nämä valmistaisin. Noissa kirjoissa oli monenlaisia kääryleitä ja rullia. Kuulostivat hyvältä ja ajattelin että ohjeita voisi ainakin idean tasolla hyödyntää. Kello oli jo paljon kun aloimme kokata, niinpä en alkanut paahtaa enää mitään paprikoita siinä vaiheessa ja tehdä niistä tahnaa kääryleiden väliin (niinkuin yksi kirja ehdotti). Sen sijaan katsoin jääkaappiin ja löysin sieltä purkin lopun artisokkatahnaa, nipun lehtipersiljaa ja sardellifileitä. Näistähän saa vaikka mitä - ja ei kun tuumasta toimeen.

Ensi kerralla kun teen tätä, paahdan täytteeseen lisäksi hieman leivänmuruja samaan tyyliin kuin tomaattikeiton ohjeessa, jota tein taannoin. Siten täytteen maut imeytyvät tasaisesti leivänmuruihin ja lopputulos voisi olla vieläkin täyteläisempi ja parempi. Kuten ehkä tarkkasilmäinen huomaa, laitoin sardellifileen kokonaisena kääryleen väliin. Kannattaa ehkä pilkkoa se pienemmäksi ja levitellä tasaisemmin täytteeseen, ettei suupaloihin satu liian tömäkkiä sattumia ;) Hyviä ovat kaikesta huolimatta näinkin. Kalkkunaa kannattaa näemmä rullailla.

Ruuan kanssa tarjoilin fenkolia mozzarellakuorrutuksella. Jos haluat tehdä tämän vähähiilarisena, unohda vain kalkkunarullien jauhotus niin hyvin menee. :)

Kalkkunarullat (4 kpl)

2 kalkkunan rintafilettä (yht. n. 600g)
n. ½-1 dl lehtipersiljasilppua
4 tl artisokkapestoa
4 sardellifilettä huuhdottuna (jos suolassa, liota 10 min ennen käyttöä)
muutama herkkutatin viipale (suuria viipaleita n. 8kpl)
mustaa pippuria
vehnäjauhoja
n. 1 cup tai 2,5 dl valkoviiniä
½ rkl hunajaa
2 tl kasvisfondia
1 shalottisipuli
n. 1-1,5 dl parmesanraastetta
hieman tuoretta timjamia (koristukseen)
öljyä
voita
keittiönarua




Etsin lihanuijaani - mutten löytänyt. Tiedä sitten, mihin olen sen kesäisen keittiörempan yhteydessä sujauttanut... Justiinasta mallia, siis ja kaulimella kalkkunan kimppuun. Katkaisin fuleet siten, että sain kahdesta rintafileestä yhteensä neljä palasta. Nuijin jokaisen palasen erikseen littanaksi sillä kaulimella :) Käyttäkää toki sofstikoituneempia välineitä jos niitä löytyy. :) Jos ei, niin muistan sellaisenkin tapauksen, että kaulitsin tyhjjällä viinipullolla pizzapohjaa joskus - mutta se onkin jo ihan toinen tarina.


Kun kalkkunat ovat littanoita levitä jokaiselle artisokkapestoa, pilkottu sardellifile, parmesanraastetta, lehtipersiljaa ja sienet. Jos haluaa niin tähän täytteeseen tosiaan voisi paahtaa leivänmuruja lisäksi ihan hyvin. 1 rkl leivänmuruja per file riittäisi.

Rullaa sitten fileet ja nyöritä ne narulla. Koin että rullaus oli helpompaa kun aloitin kapeammasta päästä ja rullasin kohti leveämpää.



Kun rulla on naruissa pyörittele se huolellisesti jauhoissa. Kuumenna pannulla nokare voita ja kunnon loraus öljyä. Kuullosta shalottisipulisilppua hieman öljyssä. Minulla tuo sipuli ehti vähän palaakkin, kun kuullotin sitä liian kauan pannulla ennen kalkkunoiden lisäämistä. Jos pelkäät, että sipuli palaa voit lisätä sen mielestäni ihan hyvin vasta kalkkunoiden jälkeenkin.

Tarkoitus siis on, että kalkkunoita paistetaan joka puolelta niin, että ruskistuvat kauniisti kaikilta kulmiltaan. Sitten pannuun kaadetaan valkoviini, fondi, hunaja ja mustapippuri sekä ripsautetaan hieman suolaa sekä rullille, että liemeen.

Keittele kalkkunarullia hiljaisella tulella n. 10 min kannen alla. Käännä rullat puolessa välissä keittelyä. Valkoviini sakeutuu mukavasti kastikkeeksi. Lisää hieman lehtipersiljaa ja timjamia kääryleiden päälle ja kastikkeeseen ennen tarjoilua.



Voit poistaa rullista narut ennen tarjoilua (nimim. arvatkaapa muistinko ;D ) ja tarjota rullat vaikkapa fenkolin kanssa kuten minä tein. Lisäksi sopii miedohko punaviini, esimerkiksi Icono Cabernet Savignon, jota kokeilumielessä ostin pullon viikonloppukattaukseen. Viini oli yllättävän kiva, omasta mielestäni kyllä ihan pasta-pizzaviini joka kävi tähänkin hyvin. Myös joku hyvä, tukevampi merlot olisi ehkä mennyt tähän - vaikka merlota tulee ostettua niin harvoin kun tykätään yleensä tuhdimmista viineistä.