Meillä on nyt ollut villitys intialaisiin ruokiin ja mausteisiin juttuihin ylipäätään. Perjantaina käytiin katsomassa Liisa ihmemaassa ja sen jälkeen päädyimme ystäviemme kanssa syömään Satkariin. Hyvää oli ja vatsa saatiin ihan pullolleen, mutta täytyy tunnustaa ettei se IHAN yhtä hyvää ollut kuin Madeiralla syöty Intialainen. Vastapaistettuja poppadumeja ja makeaa naaniakin kaipasin kovin. Burtonin Liisa oli ihan taattua tavaraa ja Depp hatuntekijänä ihastutti kyllä kovin. Vaikka vähän meille jäi valtavista ennakko-odotuksista sellainen olo, että henkilöiden luonnetta olisi voinut kehittää vielä syvemmäksi. Ehkä siitä tulee vielä joku director's cut, jossa on mukana kaikki se, mitä meidän mielestämme tarinasta jäi puuttumaan.
Mutta tosiaan, mausteisia ja pitkään hauduteltuja ruokia on nyt syöty. Tämä ruoka on oma virtykseni Rogan Josh - kanasta, jota tehtiin ennen lomaa. Tällä kertaa ostin sitten sellosta kalkkunan koipireisiä, marinoin niitä reippaan vuorokauden, koska lihatiskin vanhempi myyjä sanoi, ettei näin paksu koipi oikein ehdi maustua kunnolla sisältä pelkällä braising - tekniikalla tehtynä. Koska olin laiska ja minulla oli pilalle menossa pari appelsiinia ja valkkaripahvin jämä, tein marinadin joka pohjautui niille. Samaa marinadia kaadoin sitten vähän liemeksikin pataan.
Joku näitä meikäläisen juttuja tarkemmin lukenut saattaa tässä kohtaa pysähtyä miettimään mistä tuo pata on tullut? Juurihan tuo väitti, että kaikki laakeammat padat jäivät syyskiireessä mökille? No koska siitä Rogan Josh - kanasta tuli niin tavattoman hyvää, halusin ehdottomasti päästä valmistamaan muitakin elukan osia samaan tyyliin. Joulun aikaan etsin äidille joululahjaksi suurta pataa. Löysin kunnollisen valurautapadan silloin Anttilasta, mutta bongasin myös Ikean Le Creuset -kopiot, jotka alkuperäisiin verrattuna ovat tietysti paljon maltillisemmin hinnoiteltuja. Marssin siis Ikeaan ja ostin sieltä 5l soikean Senior - padan, 49,95. Katsotaan kauanko se kestää sitten käyttöä, mutta omasta kokemuksesta voin kertoa, että yllättävän hyvin nuo ikean paremmat paistoastiat ovat meikäläisen käytössäkin kestäneet. Esimerkiksi meidän teflon - pannu on Ikeasta ja kestänyt ainakin yhtä kauan jo kuin ns. laatumerkkikilpailijansa. Tuo on muuten jo toinen Ikean teflonpannu joka minulla on, sitä edellinenkin kesti viitisen vuotta. Ei minusta ollenkaan huono saavutus parin kympin pannulta joka ei paljon kaapissa ehdi pölyttyä.
Sivuhuomautuksena hintavertailuun todettakoon, että eilen kun kävimme Isossa Omenassa katsoin uteliaisuuttani mitä Le Creusetin soikea pata olisi maksanut? Arvauksia? No okei, onhan ne (ehkä?) söpömmän värisiä ja varmaan se sitten kestää 30 vuotta, mutta oikeasti 273 eur, 4l soikeasta padasta on aika paljon. Että jos tuo viidenkympin senior ei nyt ihan samaan pääse kestävyydessä, niin haitanneeko tuo ;) Ekologisesti ehkä joo, mutta ei nyt vielä tuomita. Ehkä se yllättää, kuten veljensä pannu ja on matkassa vielä kun käytän kävelykeppiä. Lupaan sitten raportoida jos se hajoaa käsiin ihan kohta. Toistaiseksi olen tyytyväinen Senior- padan omistaja: tuohon mahtuu hyvin vaikka kokonainen jänis tai pari kanaa ja ahkerasti sitä tässä on tässä jo käytetty.
Vaikka Rogan Josh - kana oli sellaisenaankin aivan loistavaa ja hyvää, madeiralla syömäni hedelmäinen linssi-juustoruoka jäi jotenkin erityisen ihanana mieleen. Niinpä halusin kalkkunastani mausteista, mutta samalla kertaa hedelmäistä. Linssejä en kumminkaan laittanut mukaan tällä kertaa. Kookosmaitoa, joo, appelsiinia ja inkivääriä, mutta mitä vielä? Viva Ciapatan Aleksi oli tehnyt kaupan mangososeesta piirakkoja. Ajattelin minäkin testata kyseistä sosetta Sellossa purkin nähtyäni. Ihan hauska mangosose. Siitä syntyi soosi minun kalkkunoilleni. Lopuksi vielä päälle niitä kookoslastuja ja loput karpalopussista sekä tuoretta korianteria. Eipä lainkaan pöllömpää, vaikka itse sanonkin. Kookoksen kanssa voi touhuta ihan varsin avokätisesti ja jos perheessä ei ole pähkinä-allergiaa myös mantelit ja pähkinät sopisivat tähän ruokaan hyvin sattumiksi. Mutta kookos ja karpalo, ne sopivat tähän kuin nenä päähän, niitä ainakin kannattaa laittaa.
Braising on tosiaan hyvä tekniikka, kaikesta tulee niin mureaa ja suussasulavaa... Ja lihan pintaan tulee paljon makua kun ruokaa lopussa kypsytetään ilman kantta. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan tekniikkaa kanalle, kalkkunalle tai vaikka lampaan potkille... Mitä nyt satut löytämään tarjouksesta. Pataan vaan suosikkikastiketta lihan kaveriksi ja aika hoitaa loput.
Seuraavan kerran kun kokkailen tätä, haluan ehdottomasti kokeilla myös makean naanin tekemistä. Jos tykkää tulisesta, tähän voi vielä lisätä chiliä, ei ollut kovin vahvaa kun A oli mukana ruokailemassa. Vaikka A syö (onneksi) melkein mitä vaan, jos mausteita on muutenkin paljon ja ruoka on lisäksi tulista niin se saa miehenalun kyllä kulauttelemaan masun täyteen mehua. Mutta tämä upposi hyvin, eikä ollut liian tulista. Tein lisäkkeeksi ensimmäisenä päivänä vihreällä kardemummalla maustettua täysjyväriisiä ja toisena päivänä sinihomejuustolla maustettua polentaa. Hyvää oli molemmilla tavoilla, vaikka taisin vähän liioitella sinihomejuuston kanssa. Laitoin koko jämän, vaikka mielessä kävi, että sitä voi olla vähän liikaa. No, eipä tarvinnut lisätä suolaa... ;)
Kookos-mangokalkkunaa (riittää ainakin neljälle - kuudelle riisin kanssa)
Marinointiin:
1700g kalkkunan koipireisipaloja
1/2 chiliä
2 cm inkivääriä
2 valkosipulin kynttä
1 rkl pippurisekoitusta
1 appelsiinin kuori ja mehu
1 sitruunan mehu
öljyä (n 1 dl?)
ehkä 2,5 dl valkoviiniä (pahvin loppu, kunnes kalkkunat peittyivät pussissa sopivasti)
Kastikkeeseen:
2 isoa sipulia (tai 4 pikkuruista)
2 valkosipulin kynttä
1 tl korianteria
1 tl jeeraa
1,5 tl kurkumaa
2 tl garam masalaa
2-3 tl murskattua kaffirlimetin lehtä
1 tl jeeraa
n. 6 palkoa vihreää kardemummaa
2 sitruunaruohon vartta
2 cm pala inkivääriä
1 punainen chili
1/2 kasvisliemikuutiosta
chilisuolaa (lisäksi voi laittaa myös chiliä jos haluaa kunnolla tulisempaa)
0,5 l mangososetta (1 prk)
400g kookosmaitoa (1 tlk)
(marinointilientä niin, että kalkkunat uivat nätisti mutteivät vielä ihan juuri ja juuri peity)
Lopuksi n. 1 dl kookoslastuja ja suurin piirtein saman verran kuivattuja karpaloita, maun mukaan.
Pinnalle silputtua korianteria
Kuori inkivääri, tee siitä viipaleita ja halkaise chili, poista siemenet ja pilko marinadiin. Raasta appelsiinin kuori seokseen ja purista appelsiinin mehu mukaan liemeen. Jos pöydälläsi lojuu muitakin sitruksia (kuten sitruuna minulla), voit laittaa mukaan niidenkin mehun ja halutessasi kuorta. Tarkoitus on saada riittävästi marinointilientä: kun laitat marinadin ja koipireidet pusiin ja kaadat liemen jaloille, saat jalat peittymään kokonaan. Lisää lopuksi valkoviiniä vielä niin, että jalat peittyvät. Jätä koipireidet marinoitumaan ainakin yön yli, vaikka yli vuorokaudeksikin, kuten meille lopulta kävi.
Kalkkuna valmistetaan kuten Rogan Josh - kana. Siivuta sipuli (ja halutessa sellerin varsi) padan pohjalle ja kuullota sitä öljyssä. Kun sipuli alkaa muuttua vähän läpikuultavaksi lisää valkosipuli, mausteet ja inkivääri ja kuullota vielä pari minuuttia, niin että mausteet alkavat tuoksua. Kaffirlimen lehden olen yleensä aina lisännyt vasta lopuksi, joten ei vielä tässä vaiheessa sitä mukaan. Lisää sitten mangosose, kookosmaito ja jos käytät sitruunaruohoa, lisää se mukaan pataan hautumaan.
Sitten asettele koipireisipalat kastikkeeseen niin, että niistä jää nahkaa kastikkeen pinnan päälle. Lorautn vielä mukaan kastikkeeseen marinointilientä - sieltä tuli mukaan vähän appelsiinin kuorta, inkivääriä ja chiliä, muttei se haittaa mitään. Siellähän hautuu kaikki uunissa ihan pehmeäksi. Sitten kansi päälle ja uuniin.
Hauduta koipireisiä uunissa kannen alla 160 asteessa n. 1,5h ja sitten poista kansi, voitele koipireidet kastikkeella ja jatka paistamista ilman kantta vielä tunnin verran.
Lopuksi seloita mukaan murskattu kaffirlimen lehti, kookoslastut ja karpalot. Tarkista suola ja pippuri ja koristele tuoreella korianterisilpulla. Tarjoa riisin, naan - leivän tai polennan kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti