maanantai 22. maaliskuuta 2010

Arista al latte - uudelleen

arista al latteKuivempaa possua tällä kertaa... Kannattaa käyttää paistimittaria.

Tein taannoin possua maidossa ja se oli niin poskettoman hyvää ja mureaa, että en voinut ollenkaan uskoa moista. Postaus kumminkin keräsi paljon kommentteja, jotkut olivat onnistuneet ohjeella ja ilmeisesti ainakin joku oli saanut lihasta kuitenkin kuivaa.
Koska olin niin tyytyväinen omaan possuumme, tiesin jo ruokaa ensikerran tehdessäni, että tulemme tekemään sitä uudelleen, ihan varmasti. Nyt V oli ostanut jonkin valmiiksi pakatun possunfileen, jossa oli ollut ainakin vähän rasvaa mukana. Ajattelin, että laitan paistiin paistimittarin sisälle, niin että voin vähän tarkkailla mitä possulle paistumisen aikana tapahtuu. Toki toivon, että kaikki muutkin pääsevät toki tästä ihmeen herkullisesta ja yksinkertaisesta reseptistä osingoille. :)

Tällä kertaa possusta ei tullut niin mehukasta ja ihanaa, kuin ensimmäisellä kertaa. Ei, vaikka lopetin paistamisen jo n. 8 minuuttia ennen h-hetkeä, kun paistimittari oli kivunnut jo 72 asteeseen. Niinpä päätin, että kerään tähän nyt lessons learned - osaston ihmeteltäväksenne.

V:n ostama pala oli 800g ja valmistimme sitä ihan ohjeen mukaan. Ensimmäinen ero ekaan kertaan ilmeni, kun purin fileen pois pakkauksestaan: ensimmäinen file oli jollain tapaa paksumpi ja isompi kuin tämä. Vaikka pituus oli melkein samaa luokkaa, file oli selvästi ohuempi. Painoero selittää myös. Valmistamani file oli n. kilon pala, tai ehkä jopa hieman yli. Se siis varmasti vaati kypsymiseen pidemmän aikaa kuin tuo 800g pala filettä. Fileen paksuus vaikuttanee myös, koska suhteellinen pinta joka pannun (ja maidon) kanssa on kosketuksissa on isommassa, tiukaksi rullaksi sidotussa fileessä pienempi. (Tiukka sitominen vaikuttaa tuohon pintaan pienentävästi)

No hyvä. Sitten preparoin fileen kuten ohjeessa käskettiin ja paistoin sitä kiltisti 20 minuuttia, kyllä ihan oikeasti 20 minuuttia keskilämmöllä kunnes rulla oli kauttaaltaan saanut kauniin värin. Sitten iskin paistimittarin keskelle rullaa ja kaadoin kasariin maitoa.

Paistimittari kiipesi tosiaan 72 asteeseen ennenkuin tunti oli täynnä. Melkein luulen, että tu tunti on hyvä aika sille kilon palalle, mutta 800g palalle riittää ehkä 50 minuuttia? Koska palat ovat kumminkin eripaksuisia, suosittelen erittäin lämpimästi sitä paistimittarin käyttöä ja kun se possun lämpö on noussut 68-69 asteeseen, nosta possu pois liedeltä. Vetäytyessä possun lämpö noussee n. 2 astetta ja on varmaan sitten ihan juuri oikea, mehukas ja ihana. Kun mittarin työntää possuun rullan päästä, se ei haittaa possun kääntelyäkään pahasti.


possua maidossa, kastiketta ja porkkanapyrettä
Sitten se soosi. V moitti viimeksi, että possusta maitoon saostuva proteiini on lähinnä inhottavaa. No, minäpä ongin sen pois tällä kertaa;) Sitä oli aika paljon, peräti yli desilitran, mutta alle puolitoista. Mutta kastikkeesta tuli ihan priimaa. Kun olin kuorinut proteiinin pois, keitin soosia kasaan, kunnes konsistenssi oli minusta sopivan kastikemaista.

Maku oli tälläkin kertaa kohdallaan, mutta kun possu oli päässyt 72 asteiseksi, se oli jo liian kuivaa. Eli: jos olisin alunperin laittanut 800g palan kuten ohjeessa käskettiin, voi olla etten olisi ihastunut tähän ruokaan ollenkaan niin, kuin alunperin ihastuin. Mutta koska pala oli isompi ja kypsyi hitaammin, siitä tuli juuri priimaa. Edelleen, tämä on loistotapa laittaa possua, mutta käyttäkää paistimittaria, jotta tiedätte koska liha on juuri, eikä melkein.

Tällä kertaa laitoin possun kanssa porkkanapyrettä, johon sekoitin pestoa ja borlottipapuja. Ei ollenkaan pöllömpää...

Ei kommentteja: