keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Matthew'n munakoisokeitto eli sateisen illan lämmittäjä

munakoisokeitto


Satoi hieman räntää, kun kävelin Eerikinkatua pitkin kohti autoa. Kadun varren lähikapakoista kuului musiikki ja puheensorina kun joukko ihmisiä oli viettämässä kaupunki-iltaa. Väistin viluisia, joita seisoi kerääntyneenä pieneen ryhmään baarin ulkopuolelle, tupakalle. On juuri sellainen ilta, jolloin päämäärättömän ja yksinäisen on helppoa eksyä sisään yhdelle. Bussipysäkillä värjöttelyn sijaan vaeltaa sisään ihmisten keskelle lämmittelemään; glöille tai pitkälle töiden jälkeen.

Minä kuljen ohi ja katselen maassa lojuvia kuolleita lehtiä. Joku on rikkonut kasan lautasiakin kadun varteen. Katuvalot tummansinistä taivasta vasten valaisevat keltaisella valolla vielä ne muutamat urheasti kiinni pitävät lehdet ja saavat pysäköityjen autojen päälle sataneen veden kimmeltämään. Hengitän raikasta syysilmaa ja mietin; lienee totta mitä anoppi sanoi - syksyn lapsi nauttii syksystä.

kynttilä

Kello on seitsemän ja minä olen matkalla kotiin. Päivä on parantunut aamusta huomattavasti, mutta nyt, kaiken suorittamisen jälkeen tunnen olevani aivan liian väsynyt edes miettimään ruokaa. Jotenkin juuri nyt on liikaa asioita, vakuuttelen itselleni vaikka tiedän, että kyse on vain repsahtamaan päässeestä huonosta yleiskunnostani. Sillekin pitäisi tehdä jotain.

Kun V soittaa pyydän kauniisti, jos hän voisi etsiä keittokirjoista jonkin reseptin ja aloittaa jo ruuanlaittoa kun ajan kotiin; "Söisin mielelläni tänään keittoa, jos löytäisit jonkin ohjeen..."

"Voin myös käydä kaupan kautta, jos tarvitsee jotain.."

Matthew Drennan keitot

Ja kyllähän V löytää. Jääkaapissa on kolme munakoisoa ja grillatun kanan rintafileet. "Niillä mennään, tule kotiin vaan suoraan."

munakoisot paahtumassaMunakoisoille tarvitsee enemmän öljyä kuin alkuperäisessä ohjeessa...

Oven avattuani minua odottaa tuoksuva pata täynnä paahtuvia munakoisoja ja lasi viiniä: "Meillä ei näyttänyt olevan shalottisipuleita - mutta otin kaksi pientä punasipulia. Kun ne olivat niin pieniä, uskon ettei pata huomaa eroa." V:n silmäkulmassa tuikkii ihan vähän. Hymyilen, halaan miestäni ja kuiskaan puoliääneen, ettei pata varmastikaan huomannut asiaa.

Ja mikä olisikaan parempaa kylmänä syysiltana, kuin kuuma, juustolla gratinoitu keitto? Okei, meillä ei ollut mozzarellaa eikä edes gremolatan aineita, mutta raastoin pinnalle vuohenmaitojuustoa, lorautin vähän oliiviöljyä ja riivin viimeisiä sitruunatimjamin lehtiä.


vuohenmaitojuustoa raasteenaJuustonkannikat hyötykäyttöön

Tämä soppa olisi hyötynyt persiljasta ja sitruunasta. Munakoiso on niin samettista ja täyteläistä, että vaikka ohensin keittoa vähän enemmän kuin ohjeessa, se oli vieläkin paksua. Juuston gratinointi oli hyvä idea, sillä harmaanruskea keitto sai siitä kauniisti ilmettä - vai mitäs sanotte? Poiketkaa kuitenkin työmatkalla kauppaan ja ostakaa puntti jonkinlaista persiljaa ja pari sitruunaa, Gremolata rokkaisi tämän kanssa.

Kuuma keittokulho ei saa luistella, laita kipon alle lautasliina jarruksi...

Kermainen munakoisokeitto
(omat lisäykset suluissa, riittänee n. neljälle?)

2 rkl oliiviöljyä (meillä meni selvästi enemmän, kun oli iso patakin)
2 salottisipulia silputtuna (2 pientä punasipulia)
2 valkosipulin lohkoa silputtuna
n. 1 kg munakoisoja (ohjeessa sanottiin perattuna ja kuutioituna, me vaan poistimme kannan ja kuutioimme)
1 litra kanalientä (kasvislientä + kanaa)
1,5 dl kuohukermaa (laitoimme enemmän, varmaan 2-2,5 dl)
2 rkl persiljaa silputtuna (ei ollut kuin persilja-chilisuolaa joten sitä sitten)
175g puhvelinmaitomozzarellaa (raastoin kovaa vuohenmaitojuustoa ehkä raasteena yhteensä n. 3-4 dl)
suolaa ja rouhittua mustaa pippuria
(2 kanan rintafilettä siivuina)

Gremolata (laitoin sitruunatimjamia kun ei ollut persiljaa eikä sitruunaa, mutta gremolata on parempi!)

2 valkosipulin lohkoa hienoksi silputtuna
2 sitruunan raastettu kuori
1 rkl tuoretta persiljaa hienona silppuna (näin lukee ohjeessa, mutta minä laittaisin enemmänkin yhden nipun persiljaa silppuna, eli vajaan desin silppua...Kuvissakin persiljaa on gremolatassa paljon enemmän - maun mukaan)

Lorauta pataan öljyä niin, että pohja peittyy ohuelti.

Kuumenna öljy padassa ja lisää shalotti sekä valkosipuli. Kuullota 4-5 min. Lisää munakoisokuutiot ja kypsennä n. 25 min hämmennellen, kunnes ne ovat ihan pehmeitä ja vähän ruskettuneet.



Kaada sitten sekaan kanaliemi ja kypsennä n. 5 min kunnes kaikki pataan tarttuneet maut ovat liuenneet liemeen. Nosta sitten hetkeksi jäähtymään ja soseuta blenderillä tai vaikka sauvasekoittimella.




Kaada keitto kattilaan tai huuhdottuun pataan. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää sitten kerma ja persilja ja kuumenna keitto kiehuvaksi. Jos jääkaapissa sattuu olemaan kypsää kanajämää, siivuta kana keittoon kuumenemaan.



Sen jälkeen voit joko vaan sekoittaa gremolatan ja koristella keiton mozzarellalla ja gremolatalla tai...

Laittaa grillivastuksen päälle uunissa.

Annostele keitto uunin kestäviin kulhoihin. Peitä keitto raastetulla juustolla ja laita soppa grillivastuksen alle muutamaksi minuutiksi kunnes juusto sulaa ja saa hieman väriä.


Korista keitto gremolatalla ja lorauksella hyvää öljyä ja nauti joko tukevan valkoviinin tai vaikka uuden seelannin pinot noirin parina.

Alkuperäinen ohje kirjasta: Matthew Drennan, keitot.

14 kommenttia:

Yaelian kirjoitti...

Tuota syksyä en kaipaa mutta keitto kuulostaa ihanalta!Kuvailit tuota tuttua Eerikinkadun tunnelmaa niin hyvin,että melkein pystyin kuvittelemaan olevani paikan päällä! Olen täällä joskus myös syönyt ihanaa munakoisokeittoa,tosin lihattoman version.

Tupu kirjoitti...

Sinä se osaat kirjoittaa ja kokata vallan ihana soppa tuli jospa minäkin tekisin.Vesi herahti kielelle.

Kermaperse kirjoitti...

Uuh, alko himottaa toi keitto. Toi juustokuorrutushan on vallan mainio idea! En oo koskaan ennen tullu ajatelleeksikaan tuollaista.

Nelle kirjoitti...

Yaelian: eerikinkadussa on jotain, siinä on niin ihania vanhoja taloja. Välillä kaipaan kaupungissa asumista ihan tosissaan.

Tupu ja kermaperse: Kun kokeilette tehkää sitä gremolataa ihmeessä. Minusta keitto kaipaa jotain raikastavaa ja yrttistä. Se gremolata tuo kesän lautaselle!

Soppa toimii myös ihan loistavasti ilman kanaakin - voipa sekaan laittaa vaikka keitettyjä mustapapujakkin sattumiksi jos tykkää.

Anonyymi kirjoitti...

Ihanaa, kiitos! tämä mene varmasti taas ja jälleen kokeiluun. Kylmä on täälläkin :)

t.tyytyväinen baijerista

Nelle kirjoitti...

Baijerilainen: muista vähintään persilja! Ostin tänään lounaaksi mukaan ottamani keittojämän kanssa persiljaa töihin ja keitto tosiaan heräsi ihan uuteen eloon tuoreella persiljalla. :) Hyvä juttu!

Mari kirjoitti...

Hoo, tiedän mitä kokkailen tänä iltana! Silläkin uhalla siis, että T:llä alkaa tulla munakoisot korvista. Miten sitä välillä jumittuukin yhteen ja samaan raaka-aineeseen ;)

Nelle kirjoitti...

Mari: allekirjoitan täysin tuon jämähtämisen, meilläkin on tehty munakoisoa nyt viimeaikoina jostain syystä enemmän kuin tavallisesti:)

Jytis kirjoitti...

No huh huh, kuulostaa taivaalliselta! Tätä miinus liha plus gremolata, joo!

Mullakin on paha tapa jämähtää raaka-aineisiin ja hyvin vahva tunne siitä että munakoisokausi on taas alkamassa. Päättymässä: tahinikausi. Ja edelleen yritän toipua linssikaudesta, ei maistu vieläkään. Tosin munakoison kanssa ei ole ikinä tullut övereitä, se vaan välillä siirtyy syrjään.

Nelle kirjoitti...

jytis: vähän mua hymyilytti kun kirjottelin aamulla tuota uusinta munakoisoreseptiä. Vähänkö ON munakoisokausi ;) Mutta mikäs on ollessa, se on herkkua!

Jytis kirjoitti...

Hahaa! Sekin kieltämättä näyttää aika tosi herkulta... Ehkä mä alankin toipua :)

Nelle kirjoitti...

Jytis: joo, vielä kun noi linssit sattu samaan ruokaan niin se oli niin hassu :) Mutta; hyvää oli sekin. :)

Hanna kirjoitti...

Tein tätä äsken ja on yksi parhaista keitoksista pitkään aikaan! Tekis mieli vieläkin vähän hakea, mutta rajansa kaikella.
Kiitos maan mainiosta reseptistä!

Nelle kirjoitti...

Hanna: Tosi kiva kuulla, että olet tykännyt :) Tuo Matthew'n kirja on kyllä pelastanut minut niin monta kertaa keiton tarpeessa, että voin lämpimästi suositella sitä kenelle vaan. Soppaa on jos jonkin sorttista ja kaikki on olleet hyviä:)