Uuden mustan testikeskustelussa oli mietitty, miten jyvien kunnollinen huuhtominen ennen kypsennystä vaikuttaisi niiden rakenteeseen ja "limaisuuteen" jota ainakin ohralla, tattarilla ja kauralla näyttäisi ilmenevän. En ollut edes tullut ajatelleeksi, että kuivat jyvät tosiaan voisi huuhtoa huolellisesti kuin sushiriisin ja se voisi auttaa vähän ällönä pitämääni "limaisuuteen". Ja kun riisin huuhtomisesta puhutaan, ajatus sushistakaan ei ole kaukana.
Niinpä sitten virittelin "hienoa" ajatusta lounasruuasta, jossa olisi alapuolella kaurakakkunen ja päällä kaikkea pientä hyvää; kevyesti marinoituja herkkutattilohkoja, serranoa ja vaikka paistettuja vihreitä tomaatteja. Wasabin tilalle löysin jääkaapista pienen putkilon tavallista piparjuuritahnaa.
Hieman etikkaa ja pappilan likööriä marinointiin... Ja lauantaina sitten huuhtelin kauraa huolellisesti, keitin vähässä vedessä ja jäähdyttelin kauran laakealla lautasella hieman valkoisella balsamicolla ja Merituulilta kesällä tuliaisiksi saamallani loistavalla pappilan liköörillä (tai louhisaaren juomalla). Tässä vaiheessa ei näyttänyt lainkaan huonolta; kaura oli miellyttävän makuista ja oloista ja lämpimänä tuntui paakkuuntuvankin aika kivasti.
Mutta kun kaura kylmeni, en enää saanutkaan sitä pysymään minkäänlaisissa möykyissä. Oliko sitten huuhtelu vai etikan ja sokerisen mehun lisääminen joka sai kaurasta irtonaista - en tiedä. Koossa se ei oikein enää tuntunut pysyvän... Ja niinkun sitä limaisuutta on yritetty poistaa, niin tässä olisi ollut melkein hyvä, että jollain tavalla se kaura olisi ollut tahmaista.
Keitettynä ja lämpimänä kaura näytti ensin puuroutuvan, mutta jäähtyessä puuromaisuus hävisiKaiken huuhtelun jälkeen kaura oli nyt sitten liiankin irtonaista tähän tarkoitukseen ;)
Täytteestä tuli onneksi hyvää kun riivin sinne loput serranot ja salamit ja maustoin yrteillä, suolalla ja pippurilla... V on jo oppinut, että kun lounassuunnitelma alkaa mennä vinoon, kannattaa tarjoutua avuksi - sopivalle etäisyydelle. Niinpä V alkoi kattaa kaikessa hiljaisuudessa pöytää ja tehdä pieniä illallispreparaatioita jo etukäteen kun minä hain uutta suuntaa yhtäkkiä kovin irtonaisiksi ryhtyneille kaurahelmilleni. Olin tietysti jo irroitellut serranoa, paistanut tomaatteja ja marinoinut pienen tuoreen herkkutatin ajatuksenani laittaa herkuja kaurakakkujen päälle ja ympärille.
Taikinasta piparjuuritahna ei juurikaan maistunut, mutta creme fraicheen sekoitettuna se oli hyvä ja raikas lisä myös tarjoiluun.Kaikessa hiljaisuudessa kippasin sitten kaikki valmistelemani herkut sekaisin, maustoin kaura-herkkumössöä yrteillä ja paistoin pikaisesti ohralla ja piparjuuritahnalla maustettuja lettuja. Sitten sekoitin creme fraichesta ja piparjuuritahnasta täytteen, sipaisin sitä joka letulle, täytin letut kauratäytteellä ja kääräisin uuniin. Juustoraastetta päälle ja vot.
Ei tullut "kaurasushia" vaan crepsejä, mutta onneksi ihan hyviä sellaisia. Tuohon kauratäytteeseen olisivat sopineet hyvin myös vaikka erilaiset uunissa pitkään hautuneen lihan jämät tai vaikka simpukat.
Sushien osalta jään nyt ainakin toistaiseksi vain mielenkiinnolla seurailemaan, jos joku muu ryhmästä saa aikaan lähisusheja. Joku uhkailikin yrittävänsä moista ohran kanssa.
3 kommenttia:
miten muuten nää kaurahelmet ja ohrahelmet eroaa ohrasuurimoista? ite käytän usein ohrasuurimoja ja ne on hyviä.
voisko limasuus johtua juuri helmistä, jos ne on hiottu jotenkin niin sillonhan niiden mukana on pölyä..
aleksi: minusta ne ohrahelmet olivat jollain tapaa neutraalimman makuisia ja suutuntuma oli irtonaisempi kuin ohrasuurimoissa. Molemmille on varmaan käyttökohteensa. Nuo kaurahelmet ovat ihastuttaneet meitä - ne kun ovat ihan erilainen, uusi tuote. Niiden löytäminen ei vaan ole niin triviaalia kuin Torinon brändäämien ohrahelmien.
Limaisuus on minusta samanlaista sekä suurimoissa että helmissä. Kun imeyttää nesteen kunnolla, se ei niin haittaa.
... ja tuloksia muidenkin testailuista kannattaa kohta tiirailla uuden mustan sivuilta, viljatestin palautuspäivä oli eilen.
Lähetä kommentti