Ohraempanadoja leppärouskuista

Kun Terhi taannoin kysyi kiinnostaisiko meitä Mimmun kanssa lähteä Uuden Mustan "riisin vaihtoehdot" - testiin olin heti innostunut ajatuksesta, koska vaikka ohraa olen laittanut monta kertaa, spelttiin ja muihin kotimaisiin jyviin on tullut tutustuttua aivan liian vähän. Ja "pieni pakkohan" aina saa mukavasti pontta tälläisille uuteen tutustumissuunnitelmille.

Mutta vaikka innoitus onkin tuosta testistä, tässä ohjeessa jätetään vielä tuotenäytteet rauhaan ja aloitetaan siitä itselleni tutuimmasta raaka-aineesta, eli esikeitetystä ohrasuurimosta. Otin nimittäin aihepiiriin pienen varaslähdön viime viikonloppuna, ennen näytteiden saapumista.

Ohra on helposti vähän "limaista" ja keitetyn ohran paistaminen poistaa sen, jos haluat irtonaisempaa täytettä.

Viikonloppuna siis pyöräytin empanadoja, joiden syntyyn antoi osaltaan sysäyksen testi, mutta osaltaan myös se, että mökin tattikuivaukseen käyttämäni ikkunalauta oli jo täynnä viipaloituja tatteja ja mietin, mitä tekisin kohtalaisen runsaalle leppärouskusaaliilleni. Sillä olisi ihan mieletön synti, antaa näiden aarteiden mennä piloille:)

Leppärousku on ainoa sieni, jolla on juuri leikattuna ihan oranssi neste.

Olimme jälleen "pikaista lounasta" vaille kun sain päähäni pyöräyttää pienet empanadat. Olimme vähän puhuneet risotosta ja muikuista, mutta jotenkin se tuntui minusta niin tylsältä ja päätin vaihtaa lennosta suunnitelmaa. Olisitte nähneet V:n ilmeen, kun hän käveli keittiöön ja minä leivoin siellä hirveällä touhulla pyörylöitä:

"Mitä ihmettä sä teet? Eikös meidän pitänyt jotain nopeaa "
johon minä: "joo, nämä on ihan just valmiina, paistan vaan enää!" :)

Ja vaikka tämä näin jälkikäteen ajateltuna kuulostaa jossain määrin kunnianhimoiselle "pikalounaalle", pienet piiraset valmistuivat lopulta yllättävän nopeasti. Tuumasin vaan V:lle kun olimme syömässä, että mun suurin ongelma varmaan kokkauksessa on, että jos joku hyvänoloinen idea tulee mieleen, en oikein osaa luopua siitä ja sitten mikään muu ei enää yhtäkkiä kelpaakaan. :) Ongelma ei ole se, etteikö ruuasta tulisi yleensä ihan hyvää, vaan hyvän idean tullessa se pistää kaiken uusiksi, mikä taas saattaa johtaa paikoitellen aikataulujen pettämiseen. :)

Sen verran kyllä oikaisin aikaa säästääkseni, että ihan hirmuisia aikoja taikina tai piiraset eivät ehtineet nousta. Enkä tiedä olisivatko ne nousseetkaan mitenkään järkevässä ajassa, kun mökki on näin syksyisin aika viileä.




Väitän, että näistä tuli ohralla parempia, kuin mitä riisillä olisi saanut aikaan. Ohrassa on sellainen lempeä, mutta täyteläinen maku joka tukee sienten metsäisiä makuja oikein mukavasti. Sitten vielä nautiskelimme näitä vihreistä tomaateista tekemäni chutneyn kanssa ja tuumasin, että kyllä kannatti tehdä suunnitelmien vaihdos.




Kauhean kauniita en näistä saanut, kun kiireessä väkersin ja olin ahne täytteen suhteen; mutta ei se makua mitenkään pahentanut. Sienitäytettä tuli ohjeella itse asiassa liikaa; taikinan olisi hyvin voinut tehdä vaikka puolitoista - melkein kaksinkertaisena, että kaiken täytteen saa piirakoiden sisään.



Empanadojen kanssa tein vielä muikkuja samaan tapaan kuin meriahventa aikoinaan; kalat uunivuokaan, päälle etikasta, öljystä ja saatavilla olleista yrteistä sekä valkosipulista tehty "kastike" ja koko komeus uuniin. Muikutkin olivat ihan hyviä, joskin nämä empanadat olisivat olleet ihan täydellistä seuraavan päivän leppärouskukeiton kanssa. Se syntyi voi-jauhosuuruksella, kanaliemeen hyvin back-to-basics - tyylillä. Keiton tietysti kruunasi kunnon loraus kermaa. Sääli vaan, ettei empanadoja ollut enää siinä vaiheessa jäljellä kuin yksi, jonka A kyllä söi hyvällä halulla ;)





Leppärousku-ohratäytteiset empanadat

1 dl ohrasuurimoita (esikeitettyjä)
1 kasvis- tai kanaliemikuutio (minulla oli luomu - kasvislientä)
n. 5 dl vettä
1 sipuli
n. 3-4 dl pilkottuja leppärouskuja
1 sardellifile
2 rkl tuoretta mäkimeiramia (tai oreganoa)
(1 valkosipulin kynsi)
mustaa pippuria
suolaa
öljyä ja nokare voita paistamiseen (pari kunnon nokaretta; sekä sienille että ohralle paistovaiheessa)

taikinaan (suurin piirtein -mittoja, kannattaa ehkä tehdä taikina 1,5-2 kertaisena täytemäärälle)
n. 2 dl vettä
1 dl ruisjauhoja
3 dl vehnäjauhoja
1 tl kuivahiivaa
n. 50g voita
ripaus suolaa

reilu litra öljyä uppopaistamiseen

Sekoita kuivahiiva lämpimään nesteeseen ja sekoita suola jauhoihin. Vaivaa jauhoista ja vedestä taikina, kuten tekisit pizzapohjaa. Lisää sitten voi nokareissa ja vaivaa aina jokainen nokare taikinaan. Kun lisäät taikinaan vaivaamalla näin paljon rasvaa, saat siitä hieman helpommin murtuvaa, eikä niin pullaista.

Anna taikinan kohota, kun teet täytteen.



Laita ohrasuurimot kiehumaan kasvisliemeen. Kiehuta hiljalleen n. 15-20 min tai kunnes suurimot ovat pehmenneet. Jätä suurimot imeytymään vielä kattilaansa.

Puhdista sienet ja pilko ne suurehkoiksi palasiksi. Luin jostain, ettei leppärouskua kannata silpoa ihan pienenpieneksi. Pilko sipuli ja valkosipuli valmiiksi. Sen jälkeen laita pannulle loraus öljyä sekä sardellifile. Kun file on sulaa, lisää nokare voita, sipulit ja kuullota niitä hieman. Lisää leppäroskut ja paista, kunnes ne saavat vähän väriä kulmiinsa. Laita paistetut leppärouskut kulhoon.

Laita taas pannulle vähän voitaja kaada (tarvittaessa valutetut) ohrasuurimot pannulle ja paista niitä niin, että limaisuus katoaa. Voit maistaa suurimoita ja kun ne tuntuvat hieman paahtuneilta, ne ovat valmiita. Mausta pippurilla.

Lisää paistetut ohrasuurimot sieniin ja sekoita mukaan silputtu mäkimeirami. Maista täytettä ja lisää suolaa ja pippuria.

Leivo sitten taikinasta pyörylöitä ja täytä jokainen pyörylä kasalla täytettä. Vinkkinä sanottakoon, että älä kauli pyörylästä liian ohutta, äläkä laita liikaa täytettä. Muuten saat aikaan epämääräisiä, repeileviä möykkyjä... Mistäkö tiedän? :)

Sitten kun pyörylä on täytetty nipistä se kiinni reunasta ja saat puolikuun muotoisia pöykylöitä.

Kuumenna öljy ja uppopaista empanadat pari kerrallaan kuumassa öljyssä kauniin värisiksi. Tarjoa vihreistä tomaateista tehdyn chutneyn tai vaikka makean chilikastikkeen kanssa.