lauantai 13. helmikuuta 2010

Naudan kieli otto II ja lämmintä mustapapusalaattia

Naudan kieltä ja papusalaattia
Naudan kieli on hyvää. Sen totesin jo viimeksi, kun ensimmäistä kertaa sitä laitoin. Aikaa vievähän se on, ei siinä mitään ja aika villin näköinen lihashan se kieli on. Ymmärrän kyllä niitä, joita se epäilyttää. Mutta aikuisten oikeasti kieli on kyllä herkku, jota kannattaa kokeilla joskus.

kielen keittoviritys
Kypsensin kielen ihan samalla tavalla, kuin raportoin aikaisemmin. Tällä kertaa kieli oli vakuumipakattu ja liottelun salaisuuskin selvisi: sellainen vakuumipakattu kieli luovuttaa veteen aika paljon verta ja pakkausmehuja liottelun aikana. Aikaisempi kieli oli varmaan jo valmiiksi liotettu, koska siitä ei irronnut veteen oikeastaan mitään. Nyt kuitenkin vaihdoin vettä kolme-neljä kertaa vuorokauden aikana ihan syystä. On muuten aika näppärä aika kokeilla kieltä, koska sen kielen saa ulos likoamaan kun laittaa kylmälaukkuun, ettei se jäädy. Jääkaapissa, kesällä ison liotusastian pyörittely voi olla hankalaa.

Liottelun jälkeen vaahtoakin lähti huomattavan vähän, ihan niinkuin V sanoikin: ei juuri mitään. Mutta hyvin onnistui, taas.

lämmon papusalaatti
Tällä kertaa halusin kielen pariksi lämpimän papusalaatin. Meillä on selvästi jokin oliivikausi meneillään, kun ne tuntuvat nyt maistuvan niiiin hyvälle. Mustia oliiveita siis tässäkin ruuassa. Vaikka kielessä on puuhaa etukäteen useamman päivän ajalle, lopulta kun kieli on kypsänä ja prässättynä, siitä on helppoa tehdä ruokaa. Vielä en jaksanut ryhtyä mihinkään erityisen eksoottiseen yritykseen, mutta ei ole tarvekaan. Kieli on hyvää siivutettuna, jauhotettuna ja paistettuna rapeapintaiseksi.

hieman liian paksuja kielisiivuja sinappihunnussa
Maustoin siivut dijon - sinapilla hopealusikan ohjetta mukaellen. Jauhotukseen käytin ruisjauhoa. Lopputulos oli hyvän makuinen, mutta tein siivuista ehkä hieman liian paksuja. Viimeksi siivut olivat juuri hyvän paksuisia ollessaan n. 5 mm. Nyt ne olivat paikoitellen lähempänä senttiä kuin puolta ja minusta ne olivat kivampia vähän ohuempina. Mutta papulisäke oli kaikessa yksinkertaisuudessaan tosi hyvää. Nam.

in making: nektariinit ja valkosipulia
Lämmin papusalaatti (2:lle illalliskoossa)

2 pientä tai ½ tosi isoa romaine - salaattia (kaupan pieniä ruukkuja saa olla 2)
380g purkki mustapapuja (valmiiksi keitettyjä kaupan tuotteita tällä kertaa)
2 pientä tai 1 iso valkosipulin kynsi
reilu 1 rkl ankanrasvaa (tai öljy+ voi sekoitusta)
loraus (n. 2 rkl?) yrttistä viinietikkaa (tai vaaleaa balsamicoa)
n. 8-10 kpl mustia kivellisiä kalamata - oliiveita kivet poistettuna
tupsu salviaa
chilisuolaa (tai savusuolaa)
mustaa pippuria
2 nektariinia

Lisäksi päälle:

kielisiivuja n. 2-3 kpl per nenu
dijon - sinappia
ruijauhoja
voita + öljyä
suolaa
pippuria

Huuhtele salaatti huolellisesti kylmällä vedellä ja ravista, linkoa tai jätä lehdet valumaan niin, että niistä lähtee enin vesi. Silppua sitten salaatti ohuehkoksi suikaleeksi lautaselle.

Kielen ja papulisäkkeen teko kannattaa tehdä vierekkäin, kahdella pannulla. Olin jo etukäteen suikaloinut kielen, sivellytse npintaan dijon - sinappia ja jauhottanut palaset ruisjauhossa. Sitten V paistoi ne kuumalla pannulla nopeasti molemmin puolin voi-oliiviöljyseoksessa. Sillä aikaa minä projektoin pavut lämpimäksi. Voit myös paistaa kielet ensin ja laittaa ne uuniin pysymään lämpimänä sillä aikaa kun teet pavut.

Papulisäkettä varten kuumenna toisessa pannussa ankanrasva ja laita siihen murskattu valkosipuli ja valutetut ja huuhdotut pavut. Lisää oliivit ja kuumenna kunnes pavut ja oliivit ovat kauttaaltaan lämpimiä. Mausta salvialla, chilisuolalla ja pippurilla ja lisää lopuksi nektariinilohkot nopeasti käymään pannulla.

Annostele salaattipedille papulisäkettä ja nosta päälle kielen palat. Mausta suolalla ja pippurilla, lorauta hieman oliiviöljyä salaatinlehtien päälle ja korista salvialla.

---

Tänään meille muuten tulee ystäviä illalliselle ja mietin, saisiko tuosta kielestä jotain pientä coktailkokoista alkupalaa. Sitä on vielä jääkaapissa... Eli jos jollakulla on hyvä vinkki, vielä ehtii, ennenkuin menen kauppaan :) Ajattelin, että teen lautasellisen erilaisia pieniä maistiaspaloja (muutakin siis kuin kieltä!), joita voidaan sitten nautiskella ennen illan päänumeroa. ...Mutta siitä päänumerosta lisää ... ehkä jo huomenna ;)

2 kommenttia:

Veera kirjoitti...

Kieli on mun lempiruokaa lapsena, nyt aikuisena sitä on tullut syötyä vähemmän.
Papusalaatti kuulostaa kans tosi hyvältä. Taidanpa kokeilla lounaseväänä ensi viikolla.

Nelle kirjoitti...

Veera: Minulle kieli on tosiaan tämmöinen myöhempien aikojen löytö. Leikkeissä jne on tietysti tullut sitä syötyä, mutta ihan sellaisenaan vasta nyt.

Papusalaatti oli tosi hyvä kyllä, mekin tykättiin ja tuli yllättävän helposti - mielessäni oli se, kun jostain luin että oliiveita käytetään mausteena - tuossa on juuri se idea. Mustapapu ja musta oliivi sopii hyvin yhteen, mutta ehdottomasti kannattaa käyttää kivellisiä oliiveita. :)