sunnuntai 7. helmikuuta 2010

Pinaattikeitto



Koin "Ahaa-elämyksen" tuossa viikolla kun minulle esitettiin pyyntö pinaattikeitosta. Tajusin etten ole koskaan tehnyt itse pinaattikeittoa tai (ehkä) edes syönyt itse tehtyä pinaattikeittoa.

Satuimme juuri olemaan lenkillä vv:n kanssa ja totesin, että pinaattia siihen tulee ainakin ja maitoa.. Mutta jotain muutakin? Onneksi oli puhelin matkassa ja sisko "langan toisessa päässä".

Oli muuten aika ihanaa lenkin jälkeen syödä kuumaa pinaattikeittoa. Ja helppoakin kuin mikä! Suosittelen. :)

Pinaattikeitto
(noin 4 annosta)

1 pss pinaattia (150 g)
2-3 rkl voita
n. 5 rkl vehnäjauhoja
1 l maitoa
1 tl suolaa
1 tl sokeria
ripaus jauhettua muskottipähkinää
mustapippuria

Lisäksi:
Kananmunia

Sulata voi, mieluusti teflonkattilassa tai muussa vastaavassa pinnoitetussa kattilassa ja lisää joukkoon jauhot. Paista seosta hetken, että jauhot vähän turpoavat. Lisää sitten puolet maidosta koko ajan sekoittaen (vispilä on aika kätevä tähän) niin kauan että seos on tasaista. Lisää loppu maito ja jäinen pinaatti. Sekoittele ja keitä muutama minuutti. Mausta suolalla, sokerilla, muskotilla ja mustapippurilla.

Tarjoa keitto keitettyjen kananmunan puolikkaiden kanssa.

3 kommenttia:

Kukoistanko työssäni kirjoitti...

Pinaattikeiton estetiikka kiteytyy tuossa kuvassa: lapsuuden lohturuokaa. Jotenkin valloittava osuma! Itse teen pinaattikeittoa aika usein, vegenä, raakana ja ihan perinteisenäkin lapsille. Helppo ja hyvää!

Jael kirjoitti...

Oi,pinaattikeitto oli lapsuuden herkkuja! Nykyään en tykkää maitopohjaisista keitoista,mutta pinaatti muuten on aina läsnä jääkaapissani...

Mimmu kirjoitti...

Okriina, helppoa ja hyvää nimenomaan! :) Pelasti kyllä meidän päivän kun ei oikein tiennyt mitä olisi kokannut ja kamalasti ei jaksanut kokkailla pitkän päivän jälkeen. :)

Yaelian, joo, pinaatti on kyllä tosi hyvää, harmi vain että täällä sitä saa aika harvoista paikoista tuoreena näin talvella. Tuore on niin paljon parempaa kuitenkin. :)