perjantai 18. syyskuuta 2009

Toi - leppoisa brunssi Pariisissa



Sunnuntaina olo oli vähän kohentunut. Makasimme silti voipuneena sängyssä ihan viime tippaan, kunnes hotellihuone piti luovuttaa pois. Jätimme aamupalankin omaan arvoonsa - se oli ihan ok, mutta ei sillä tavalla hyvä, että sitä kannattaisi murehtia. Pehmeä sänky houkutti enemmän. Vaikka olo oli mitä oli, päivään mahtui kuitenkin todella mukava yllätys ruokailun muodossa.

Kun hotelista oli lähdettävä, jätimme matkalaukut aulaan säilytykseen ja lähdimme etsimään jotain syötävää vielä ennen lentoa. Hotellin vieressä oli ravintola Le Relais de Venise, joka tarjoaa googletuksen perusteella ilmeisesti toimivaa, mutta yksinkertaista konseptia: palan lihaa, korin ranskalaisia ja kuulemma varsin hyvää kastiketta. Ko. ravintolaan on illallisaikaan ollut joka ilta n.10m jono. En tiedä onko se näitä jos miljoona kärpästä -juttuja, mutta silloin en pystynyt ajattelemaankaan lihanpaloja ja ranskiksia joten kävelimme ohi.

Kävimme Rue de Washongton 36:ssa katsomassa, että kyllä, tämä lounaspaikka jonne yritimme jo aikaisemminkin on kiinni sunnuntaisin. Avasimme opaskirjan vaihtoehtoisen suunnitelman löytääksemme ja V bongasi Le Boeuf sur le Toit - nimisen ravintolan, jota mainostettiin opaskirjassa ranskalaisena brasseriena. Kävimme ovella, mutta oikeasti paikka näytti sen verran kylmältä ja oven vieressä seisoi siniseen laitoskeittiötakin näköiseen asusteeseen sonnustautunut sisäänheittäjä joka ei puhunut englantia. Jotenkin se tuntui liian vaikealta (ja ranskalaisen fiiniltä?) alulta millekään hyvälle juuri nyt. Kaksi vanhusta kömpi sisään kun seisoimme ovella ihmettelemässä.


Olin nähnyt kadun varrella aikaisemmin modernisti sisustetun ravintolan Toi, minkä suuntaan aloin V:tä nykiä hihasta. Mietin, että ainakin siellä kuului musiikkia ja istui isohko, nuorista ihmisistä muodostunut seurue joilla oli selvästi kivaa. Rehellisesti sanottuna olin aika uupunut ravintoloiedn arpomiseen ja yleinen olo oli vähintäänkin heikko vielä edellisen illan ja yön koettelemuksien jälkeen.



Toi:ssa oli brunssi 24eur, mutta sitä ei ollut pakko valita, koska listalta sai kyllä tilata mitä halusi. Paikkaa piti kaksi viehättävää nuortamiestä, jotka olivat todella ystävällisiä ja ihania. Englantikin taittui ihan hyvin ja meistä huolehdittiin antaumuksella :)



Tämä oli oikeasti rentouttava ja hyvä kokemus. Kaikki oli helppoa ja toimi kuin ajatus; brunssi oli runsas ja kaikkea olisi saanut vielä lisää samaan hintaan. Me emme vaan mitenkään saaneet tapettua edes kaikkea mitä perussettiin kuului; ranskalaista munakokkelia (french fried eggs) jonka kanssa oli joko ilmakuivattua kinkkua tai kylmässavulohta. Lajitelma talon omia crepsejä, vohveleita, madeleineja, croisantteja ja kaikenlaisia muitakin ranskalaisia leivonnaisia joista osaa en kyllä osaa nimetä. Leivosten kanssa oli sen seitsemän sortin lisäkkeet - erilaisia hilloja, hunajaa, nutellaa ja voita ainakin oli tarjolla. Lisäksi tietysti korillinen tuoretta patonkia ja tuorepuristettua mehua. Mehun lajin sai valita itse ja tarjoilijamme toi valitsemaamme mehua kaksi lasia; toisessa oli paikan päällä, aidoista hedelmistä puristettua mehua ja toisessa lasiassa lisäksi kaupan "tuorepuristettua" mehua. Sekin oli tosi hyvää, vaikka oli tavallaan lisäannos mehua :)




Kaiken tämän kruunasi tietysti hyvä kahvi ja ihana jälkiruokalautanen jossa oli kaksi mutakakun tyyppistä suklaaleivosta, Fromage Blancia (eli kermavaahto-jogurttiseisosta) paseeratuilla vadelmilla sekä hedelmäsalaattia ja ihania krokantin palasia.



Kun en jaksanut syödä kuin puolet tuodusta munakokkeliannoksesta toinen tarjoilijoista tuli hurjan huolestuneena kysymään, pidänkö rnskalaisista paistetuista munista. Toki, mutta ei vaan kykene... Söimme itsemme palloksi, V tilasi lisää kahvia ja useampaan kertaan meiltä tiedusteltiin oliko kaikki hyvin ja voisivatko he tuoda jotain lisää - lettuja, vohveleita tai vaikka jälkiruokaa? Ei kiitos, ihanaa, mutta riittää.

Ainoa hieman negatiivinen sattumus oli, että kun V tilasi meille vettä, se olikin Evianin ultrakirkasta vettä jolla oli melko suolainen hinta, 8 eur 0.75 pullo. Mutta ei siitä jaksanut kauheasti harmistua, olin jo tottunut siihen, että ranskassa veden hinta ravintoloissa on joka paikassa jotain ihan älytöntä.



Mutta joka tapauksessa voin lämpimästi suositella brunssia Toi:ssa. Tunnelma oli rento ja välitön, palvelu toimi ja hyvää ruokaa oli paljon. Ruuan jälkeen kävelimme täysine vatsoinemme ravintolan ympäristössä - yllättävän paljon puut olivat muuttuneet ruskeaksi. Kukkaistutuksia oli vielä paljon ja niissä oli jotain sanoinkuvaamatonta herkkyyttä.



Lehdet kieppuivat maassa ja yksi takajalkaansa varova kulkukoira leikki kastanjoilla. Naiset patsaissa yrittivät edellen verhoutua päältään luisuvan kankaan laskoksiin, hevoset korskuivat ja pienet kerubit pörräsivät seinillä kuin pulskat, vatsansa juuri täyttäneet ampiaiset. Oli aika astua metroon ja lähteä hotellin kautta takaisin kotiin.

3 kommenttia:

Mimmu kirjoitti...

Ihana juttu! Tuo ravintola kuulostaa aivan ihanalta paikalta :)

Virpi P. kirjoitti...

Tuollaista ylellisyyttä tai edes kymmenesosa siitä saisi olla tarjolla täällä kotimaassakin. Ihanalle brunssille luulisi olevan kaupungeissa jo kysyntääkin, kun ihmiset käyvät paljon ulkona syömässä.

Nelle kirjoitti...

Katriina, samaa olen minäkin kaipaillut. Kuulemma Strand - hotellin brunssi Hgissä on ihan kelvollinen, vaikka lopettivatkin kuohuviinin rajattoman tarjoilun. :)

Vaikka minäkin mielellään kävisin välillä brunsseilla, totuus taitaa olla että tulisiko niillä sitten oikeasti käytyä niin paljon? Kesällä ollaan mökillä, niinkuin monet suomalaiset ja pelkkä talvi taas ei kanna ravintolaa.

Eli onko kyse siitä, että brunssipaikkoja ei ole, koska suomalaiset eivät vaan syö ulkona ...vai eivätkö suomalaiset syö ulkona siksi, että hyviä brunssipaikkoja ei ole :)

Kas siinäpä dilemma.