V:n isä on aikamoinen keittiövelho. Aina, kun kokkailemme jotain yhdessä, opin häneltä niksin jos toisenkin. Tämänkertainen niksi tulee siis V:n isältä - aika yksinkertainen, ehkäpä muille jo tuttukin, mutta älyttömän toimiva. ... Ja minussa ihastusta herättänyt idea.
V:n isä oli ostanut paikalliselta kalastajalta ison kasan ahvenfileitä kesän alkupuolella. Tämän valtavan filemäärän hän oli sitten pakannut voipaperin avulla kuuden kappaleen "nyytteihin", pussittanut kaksi nyyttiä yhteen minigrippiin ja sieltähän niitä sitten on näppärä sulatella 6 kpl erissä aina kun tarvitsee.
Homma sujuu siis siten, että leikataan ensin voipaperi kahtia, kahdeksi pitkäksi suikaleeksi. Jokainen file laitetaan erikseen voipaperin väliin, sitten voipaperi kietaistaan kalan yli ja seuraava tulee vuorotellen pinon päälle ja alle. Sekava selitys, ks. kuva yllä. Näin jokainen file erottuu toisestaan voipaperin väliin. Näin niitä on helppo ottaa sulamaan tarvitsemansa määrä ja fileet sulavat kauniisti irti toisistaan. Parasta tietysti on, että fileet pysyvät priimakunnossa. Makuakaan ei tartu fileisiin tai fileistä muihin ruokiin, kun voipaperi suojaa.
Tässäpä päivän niksi-vinkkelöinen ja kiitokset vaan keittiökonkarille tästäkin. Ahvenet on nyt muuten syöty loppuun, talkooväki nautti niitä pastan kanssa. Mutta siitä lisää myöhemmin.
4 kommenttia:
Kiitos vinkistä:-)
Tämä vanha tapa on tosiaan parempi kuin pussillinen uusia. =)
yaelian: oli ihanaa käyttää noita kaloja, kun ne olivat niin käytännöllisesti pakattu.
Una: arvasin, että tämä on varmaan tuttu niksi, mutta kyllä, tosiaan tähän pätee että vanha tapa on parempi. :)
Kiitos kiittämästä - sainpahan vastalahjaksi salviavoin ohjeen.
Pihalla kasvaa tuota yrttiä aivan julmettu määrä ja nyt sille tuli taas uutta käyttöä. Kultaotsa-ahvenet voisivat olla tässä vastaanottavana osapuolena - tai miksei pienet taimenetkin...
Lähetä kommentti