Gnoccheja ricotasta ja pinaatista sekä salviavoita

Rapujuhlista jäi muutama rapu yli (yksi paketillinen 15 kpl) ja ajattelimme herkutella ne kolmeen pekkaan pois, ennenkuin pahenevat. Jotain piti keksiä rapujen lisäksi ja päätin kokeilla ricottapalleroiden tekemistä. Niistä tuli herkkua ja pysyivät koossa yllättävän hyvin - vaikka taikina oli aika pehmeää, eikä muotoilu käynyt siten kovin helposti.


Tämän voi tehdä ovolaktovegenä jättämällä panchetan pois, mutta minulla on sitä jääkaapissa ja menee kohta pilalle joten pois se on käytettävä, moinen herkku! Jos syö lihaa, suosittelen ehdottomasti käyttämään tähän salvian lisäksi panchettaa tuomaan lisää aromia ruskistettuun voihin.

Alkuperäisnen resepti on the silver spoonista - siinä tosin tuoretta pinaattia käytettiin kilo, ricottaa oli 350g ja keltuaisia kaksi. Parmesania oli suhteessa vähemmän (2 rkl tuohon kiloon pinaattia) ja muskottia ei laitettu lainkaan. Minulla nyt ei ollut niin paljoa tuoretta pinaattia, joten sillä mentiin mitä oli. Tämä kuitenkin todennäköisesti teki taikinasta pehmeämpää, kuin kirjassa. Näistä tuli mieleen Spotted Pigin ricottapallerot vaikkeivät tulleetkaan ihan yhtä söpöjä ja näissä on sitä pinaattiakin mukana. Vähän tämä oli ehkä arki-iltaan turhan paljon nykerrystä vaativa, mutta lopputulos kyllä palkitsi. Viikonloppuna tämä olisi kertakaikkisen oivallinen alkupala!



Gnocceja ricotasta ja pinaatista (alkupalaksi n. 4:lle)

250g ricottaa
300g pinaattia
1 keltuainen
muskottia
mustapippuria
pirkka-savusuolaa
2 rkl parmesan-raastetta
vehnäjauhoja jauhotukseen

tarjolle: parmesanraastetta ja ruskistettua voita:

40-50g voita
4-5 salvian lehtä
10-20 g panchettaa
parmesanraastetta

kiehuvaa, suolattua vettä kypsentämiseen

Huuhtele pinaatit. Kiehauta vettä kattilassa ja laita pinaatit veteen. Katso että vettä on juuri ja juuri niin paljon että saat tungettua pinaatit veteen. Jos pistät paljon vettä, maku pääsee karkaamaan veteen ihan turhaan.

Kiehuta pinaatteja n. 5 min kunnes hieman pehmenevät, mutta ovat edelleen kauniin vihreitä. Sen jälkeen kaada vesi pois ja kirjan mukaan "purista pinaateista pois niin paljon vettä kuin mahdollista". No, pinaatit olivat tulikuumia, joten puristin niistä vettä siivilässä käyttäen apuna puulastaa. Se onnistui mielestäni ihan hyvin.

Sitten silppua pinaatti pieneksi veitsellä ja sekoita se ricottaan. Hieman vähempi ricotta olisi voinut tehdä taikinasta kovempaa, mutta en halunnut jättää pientä purkinpohjaa pyörimään jääkaappiin. Niinpä laitoin koko purkin, 250g. Lisäsin parmesanin, mausteet ja keltuaisen. Sekoitin tahnan tasaiseksi.



Sitten laitoin vettä kiehumaan kattilaan, maustoin sen suolalla, kaadoin lautaselle jauhoja ja muotoilin tahnasta jonkinlaisia palleroita.


Pyöräytin pallerot jauhoissa ja sitten keitin niitä kattilassa muutama kerrallaan. Uunissa n. 100 asteessa pidin uunivuokaa, jota käytin tarjoiluastiana. Kun gnocchit pulpahtivat pintaan, nostin ne reikälusikalla uuniin lämpimään. Jatkoin näin, kunnes kaikki pallerot olivat uunissa.


Laitoin panchettaa pannulle pienehköiksi suikaleiksi revittynä. Sekaan laitoin ison klimpin voita. Sulatin voita ja kun voi alkoi kiehua, lisäsin salvian lehdet, sekoitellen voita, pekonia ja lehtiä pannulla. Kun voi alkaa muuttua kauniin ruskeaksi kaada voi gnocchien päälle. Laita parmesankippo pöytään, huuda rytmiryhmä ruualle ja ennen suuhun vientiä ripota halutessasi parmesania palleroiden päälle.



Rapukavereiden kanssa teimme kerettiläisesti valkosipulileipää - jotain makua tarvittiin lisää kun viikonloppuna juuri ravusteltiin, eikä ollut edes tilliä.

Minä tykkäsin, että voista tuli niin aromaattista ja ihanaa, että parmesania en tarvinnut ollenkaan. Valelin vaan pallot vuuan pohjalle valuneella voilla. Melkein jos tarjoaisin tätä tulevaisuudessa alkupalana lämmittäisin jokaiselle annoskipon, laittaisin pallot niihin ja kaataisin sulan voin annoskippoihin suoraan. Parmesanin jättäisin jokaisen itse annosteltavaksi. A annosteli sitä omiinsa tietty runsain mitoin, aikuiset vähän matillisemmin :)