tiistai 10. maaliskuuta 2009

Parsakaalia fetalla ja sinihomejuustolla



Lounasta miettiessäni inspiroiduin pastanjauhajat - blogin hauskasta ajatuksesta yhdistää feta, sinihomejuusto ja pinaatti. Kanoja ei ollut, mutta parsakaali nökötti jääkaapissa kovin orpona. Niinpä sitten päätin tehdä tällaista melkein kasvisruokaa.



Tämä toimisi hyvin myös ilman serranoa, mutta yhtä alkupalaa varten varaamastani serranopaketista jouti ottaa pari-kolme siivua tähän tarkoitukseen. Jos haluat tehdä tästä kasvisruokaversion mukaan voi paahtaa desin saksanpähkinöitä ja rouhaista hieman muskottia... :) Juustojen yhdistetty maku on niin mahtava sinälläänkin, että serrano voi tuntua jopa vähän liialliselta. Lapsi tosin söi tätä ennen harrastusputkea pastan kanssa ja sanoi että tämän voisi blogata, koska on "ei nam nam pahaa parsakaalia!". 8v ja tuplanegaatio hallussa. :)


Parsakaalia juustoisasti (n. 2:lle)

2 pientä parsakaalia tai 1 iso
2 dl ruokakermaa
1 muna
3 siivua serranoa (voi jättää pois vegeversiossa tai laittaa paahdettuja saksanpähkinöitä tilalle)
80g aurajuustoa
n. 70g pinaattia
100g fetaa (mielellään ihan täysrasvaista)
pieni kourallinen kuivattuja suppilovahveroita (n. 0.5-1 dl)
1 tl kokojyväsinappia
pari tomausta cayannepippuria
(muskottia)

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.

Sekoita kulhossa kananmuna, sinappi, kerma ja murustetut juustot. Mausta cayannepippurilla.

Kuumenna vesi ensin kiehuvaksi ja lisää sitten halkaistut, parsakaalin kovat "jalkaosat". Keitä parsakaalin jalkoja 3 min suolalla maustetussa vedessä. Lisää sitten kukinnot ja keitä vielä 2 min.


Valuta sitten kasvikset ja ota jalat erikseen. Kiedo ½ serranoviipaletta jokaisen jalanpalan ympärille. Itse pilkoin jalat 6 pitkittäiseen osaan, mistä tulee tuo 3 serranosiivua. Laita serranoon kiedotut jalat pienen uunivuuan pohjalle. Koska sain inspiraation jälleen kuin salama kirkkaalta taivaalta, en tietenkään ollut sulatellut pinaattia pakkasesta valmiiksi vaan laitoin pinaattipalat ihan vaan jäisenä serranopötkylöiden päälle.

Kaada kukinnot pinaatin ja jalkojen päälle ja murusta niiden päälle suppikset. Suppikset voi laittaa myös kukintojen alle jos asiaa tarkemmin miettii ;) Kaada muna-juustoseos pintaan ja laita koko komeus uuniin 200 asteeseen ja paista kunnes juusto sulaa, ruoka lämpenee kauttaaltaan ja saa kaunista väriä, n. 20-25 min. Otin kuvan 16 min uunituksen jälkeen ja totesin että se saa olla uunissa vielä hetken - ruoka ei olut lämminnyt täysin - varmasti jäisen pinaatin takia. Kyllä se sen reilun 20 min vaatii, ennenkuin kauttaaltaan lämpenee.




En lisännyt suolaa koska minusta juuston ja serranon suolaisuus riittää. Ennen tarjoilua tarkista kuitenkin suola ja pippuri! Tykkäsin rouhaista vielä annoksen päälle hieman mustapippuria myllystä. Eikä muuta kun... Bon bon!

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Minun mieliruokaa (mies ei saa syödä kaaleja lääkkeittensä takia)

Rosmariini kirjoitti...

Vautsi, teikän koekeittiöstä ei kyllä ideat lopu. Parsakaalikin olisi näköjään vaikka kuinka monikäyttöinen kasvi, kun vain hoksaisi tehdä siitä kaikenlaista. (psst. ei vaakakasvista tiedossa vieläkään, mutta viimeistään ylihuomenna yritän saada sen selville!)

Anonyymi kirjoitti...

No tällä tavalla valmistettua parsakaalia minäkin voisin syödä...
ja voi olla että vielä syönkin:))

Nelle kirjoitti...

meillä myös mies potee jotain parsakaalitraumaa. Paras resepti iihen on, että parsakaalia ei keitä elottomaksi. Mieluummin hippasen liian vähän keittämistä kuin liikaa. Ja laita parsa veteen vasta kun se kiehuu! turhaa sitä parsaa on liotella siellä vedessä epämääräisen aikaa odotellen että vesi kiehuu. :)

Pysyy paremmin ne vitamiinitkin matkassa. Ei parsakaali ole paha - sitä ei vaan usein ymmärretä. Tulipas intohimoinen puolustuspuhe :O)

Katri kirjoitti...

parsakaali on ihanaa! <3 ja sopii niiiin hyvin yhteen sinihomeen kanssa, ja miksei fetankin. pasta parsakaali&sinihomejuustokastikkeella kanssa on ollut jo vuosia inspiraatioköyhien arkipäivieni pelastus, tosin jossain vaiheessa siihen kyllästyi ihan totaalisesti. nyt se taas maistuisi, eli huomenna taidan tehdä!