Seesaminsiemenillä kuorrutettuja silakoita Mannerströmin tyyliin

Silakat ja salakat sentään. Olen päättänyt laajentaa tajuntaani silakoilla. Pensaikot aion kuitenkin jättää rauhaan. Ei, en ole nauttinut mitään luvattomia aineita vaan ostanut kirjan. Kyseinen opus on Leif Mannerströmin Silli & Silakka.

Minua on aina harmittanut, että en osaa laittaa silakoista mitään muuta kuin silakkapihvejä. Niitäkin heikosti. Johan tuollainen kala nyt pitäisi taipua moneen muuhunkin - jonkun on täytynyt miettiä samaa ennen minua. Kun sitten näin hra Mannerströmin kirjan, kannoin sen kotiin. Tämän toteutin aineiden puolesta juuri niin kuin ohjeesa sanottiin. Öljy oli minulla ohjeessa neuvottua kuumempaa aloituksessa. Johtuisiko sitten öljyn lämpötilasta, että silakkafileeni kipristyivät kuin katkaravut paistettaessa.

Tästä tuli ihan ok makuista, mutta en minä sieltä silakkaa enää tunnistanut. Ihan yhtä hyvin kala olisi voinut olla pala jotain geneeristä teollisuuskalaa tai vaikka kesäkurpitsaa. ;) Seesaminsiemenet varastivat shown täydellisesti. Kala vaatisi jotain esimaustamista voittaakseen ne valtavat määrät seesaminsiementä jonka kananmuna fileen pinnassa onnistuu kaappaamaan. Ohjetta lukiessa kuvittelin, että siemenmäärä on ylimitoitettu ja laitoin ensin vähemmän lautaselle - mutta ei. Oikeasti siemeniä meni paljon, jouduin lisäämään niitä pariin otteeseen.

Soosiin laitan siihenkin jatkossa ehkä enemmän soijaa, vähemmän sweet chiliä ja sen sijaan ihan oikeaa chiliä. Inkivääriä hienonsin kastikkeen mukaan n. reippaan 1 cm palan. Tuokin määrä sai lapsen hylkimään kastiketta, mutta jos tekisin tätä aikuisille, laittaisin ihan inkivääritahnaa ja reilusti.

Projektina silakka - osa I: ohje alkuperäisessä muodossaan.

Seesaminsiemenillä kuorrutetut friteeratut silakkafileet (4:lle)

20 nyljettyä ja puolitettua silakkafilettä
½ dl valkoisia seesaminsiemeniä
½ dl mustia seesaminsiemeniä
2 kananmunaa (minulla riitti yksi)
öljyä friteeraamiseen (ei oliiviöljyä!)

kastike
1 dl makeaa chilikastiketta
1 rkl soijakastiketta
2 rkl öljyä
inkivääriä

koristeluun purjoa, salaattia

Silakkafileen nylkeminen oli itse asiassa helpompaa kuin pelkäsin. File myös puolittuu ihan itsestään kun sitä nylkee. Fileet lähtevät nahasta erillisinä. Mannerström neuvoi kirjassaan ottamaan vaan fileen päästä kunnolla kiinni ja vetämään sitten nahka irti fileistä. Koin ainakin itse helpommaksi ottaa kiinni siitä paksummasta päästä filettä ja vetää nahkaa irti häntään päin.




Ohjeessa käskettiin kuumentaa öljy 175-180 asteiseksi. Siinä vaiheessa kun laitoin mittarin ölyyn, se huiteli jossain 200 paremmalla puolella. Kattilani oli niin pieni, että ajattelin että öljy jäähtyy kuitenkin melkein liiankin nopeasti kun laitan siihen ruokaa. Tästä kuitenkin saattoi johtua että omat silakkani olivat käppyräisiä, kun taas kirjan mallikuvassa silakat ovat kauniin suoria :) en usko sen kuitenkaan makua ratkaisevasti muuttaneen.



Nyljetyt silakkafileet kastetaan rikottuun kananmunaan ja sitten seesaminsiemeniin. Tämän jälkeen varovasti reikäkauhalla kuumaan öljyyn. Kannattaa olla varovainen kun seesaminsiemenet kypsyvät, osa niistä saattaa poksahdella ja roiskia öljyä sinne tänne.

Kun silakat ovat saaneet kauniin kullanruskean sävyn ja ovat ihan rapeita, nosta ne pois talosupaperin päälle valumaan (n. 2 min). Paista kaikki silakkafileet näin.

Mannerström neuvoi myös pilkkomaan purjon suikaleiksi, ravistamaan sen jauhoissa ja friteeraamaan sen koristeeksi päälle. En jaksanut jauhottaa purjoja, laitoin suikaleet vaan hetkeksi öljyyn että kitkeryys poistuu ja koristelin annoksen purjolla. Kaikki olimme yhtä mieltä että se teki purjosta hauskan makuista.

Kasasin annokseen alle ohueksi sukaloitua salaattia, päälle silakkafileet ja nappasin pääruokaa varten varaamistani vesikastanjoista pari koristeeksi. Ne olisi voinut jättää pois tai laittaa mieluummin tilalle vaikka jotain eksoottista raikasta hedelmää puhdistamaan paahtuneiden seesaminsiementen makua. Ihan melonin palatkin olisivat voineet toimia.



Kastike saadaan aikaan sekoittamalla kastikeaineet toisiinsa. Valuttelin mannerströmin mallin mukaan lautaselle kastiketta vain vähäsen, mutta mikä estää vaikka dippaamasta silakoita soosiin!

Ihan hauskan erilainen alkupala silakasta, mutta minusta kala kaipaa vähintäänkin cayannepippuria ja tai limen kuorta pintaansa ennen leivitystä. Ruuan pariksi olisi sopinut olut (vaikka twisted thisle ipa) - mitä emme kuitenkaan nauttineet.

p.s. uusin Glorian ruoka ja viini tuli eilen - oli mielestäni harvinaisen hyvä numero, paljon kivoja ja "minunnäköisiä" reseptejä. Kannattaa ainakin lehteillä läpi ja harkita numeron ostamista, ellei se jo tule kotiin muutenkin :)