Saisiko olla palanen sitruunapiirakkaa? :)

Ensiksi, hyvää ystävänpäivää kaikille. Toiseksi, tehkää sitruunapiirakkaa, nyt on Ihana resepti :) Enkä voi ottaa tästä edes kunniaa itse, koska alkuperäinen ohje on Michel Rouxin kirjasta Muna.

Meillä oli piiiitkästä aikaa sosiaalinen viikonloppu, sillä lauantaina vietimme uusiseelantilaista iltaa (siitä lisää myöhemmin) ja sunnuntaina saimme tuvan täydeltä pieniä ja isompia vieraita kun V:n veli perheineen tuli iltapäiväkahville.

Piiras otto II, hienosta sokerista pintaan sai sulatettua kuorrukkeen. Lopputuloksesta saattaa huomata, että oli allekirjoittaneen eka kerta :) !

Olin suunnitellut, että koska minulla lauantailta jäi iso kasa keltuaisia, niin teen kahville sitruunapiirakkaa. Sen täyte on sellainen, että siihen voi hyvin upottaa kaikki ylimääräiset keltuaiset. Alkuperäisessä ohjeessa täytteesen tulee kokonaisia kananmunia, mutta koska täytteen ei varsinaisesti tarvitse vaahtoutua ja se hyydytetään uunissa, ei haittaa lopputulosta yhtään, vaikka siinä olisi suhteellisesti enemmän keltuaista. Mittasin, että keltuaisia oli n. kolmea kananmunaa vastaavan tilavuuden verran, joten kun ohjeeseen tuli 9 munaa kokonaisuutena, laitoin keltuaisten lisäksi vielä 6 kokonaista kananmunaa.

Minulla on sellainen suomennettu versio Rouxin kirjasta ja siihen oli tullut käännösvirheitä. Vai mitäs sanotte ohjeesta, jossa on 2 täytettä mutta ei yhtään piiraspohjaa... Lisäksi mainittu sivunumero vie kohtaan, missä ohjeistetaan muropohjan teko :) No, tuollainen on onneksi helppoa tajuta, etenkin kun vilkaisee kirjan seuraavaa reseptiä, jossa on käytetty sekä tuota vanukastäytettä että muropohjaa.

Piirakan reunat siistitään kaulimella. Tästä pohjasta tuli ehkä millin-puolitoista liian paksu...

Toinen juttu, minkä olisi voinut ehkä munien määrästä tajuta (ja mikä oli kääntäjältä jäänyt sanomatta) oli, että täytettä (ja pohjataikinaa) on tarpeeksi kahteen piiraaseen. Ohjeessa nimittäin puhutaan vain yhdestä 20 cm halkaisijaltaan olevasta, 4 cm syvästä piirasvuuuasta ja kun minulla sattumalta oli juuri sellainen, kaivoin sen esiin. Noh, nopeasti kävi ilmeiseksi että sekä murpopohjataikinaa että täytettä riittää kahteen tuon kokoiseen piirakkaan.

Vaikka speksin mukaisen vuuan täyttää ihan reunojaan myöti, täytettä tulee kahteen piiraaseen!

Mutta ei se tehnyt piirakasta yhtään huonomman makuista; jouduinpa sitten vaan iltapuhteina tekemään sen toisenkin piirakan valmiiksi, kun en raaskinnut heittää ylimääräistä täytettä pois :) Piirakasta tuli suussasulavaa ja syntisen paksu sitruunatäyte oli juuri sopivan hapanta ja makeaa. Ei sitä isoa palaa per nenu pysty syödä mutta kieltämättä tässäpä oli piiras minun makuuni. Jos haluaa, piirakan kanssa voisi varmaan tarjota myös pallon hyvää vaniljajäätelöä.

Onko joku saanut tämän onnistumaan fariinisokerilla?

Kun piiras on paistunut, sen pinnalle tehdään sokerista samanlainen poltettu peili, kuin crème brûléessa on. Ohjeen mukaan se pitäisi tehdä fariinisokerista, mutta kuulkaas, minä olin niin huono, etten millään saanut sitä fariinisokeria sulamaan. Se jäi tyhmästi paakkuihin piiraan päälle ja sulaessaan lähinnä paloi. Luovutin, ja tomutin pinnan tuotenäytteeksi saamallani Reilun kaupan ruokotomusokerilla, joka on hauskan vaaleanruskeaa. Ei se huonoa ollut niinkään. Mutta osittain sulaneesta sokerista sai kyllä käsityksen, miten hyvä ja vedet suuhun herauttavan rapsakka se karamellikuori raikkaan ja suussasulavan sitruunapiirakan päällä olisi. Joten, illalla sitten ajattelin että syteen tai saveen, kokeilen tehdä peilin tavallisesta hienosta sokerista. Se onnistui jo paljon paremmin. Joten tämän pitkähkön yritys-erehdys pulinan lopputuloksena minulla on antaa teille sitruunapiirakan ohje - kahteen piiraaseen ja työkavereille 1 kokonainen sitruunapiirakka ystävänpäivän kunniaksi ;)

Epäonnistuneen sokerijäätikön voi peittää tomusokerilla, kuten lumi peittää syksyn ankeuden ....

Sitruunapiirakka (määrät kahteen halkaisijaltaan 20 cm ja syvyydeltään 4 cm piirasvuokaan)

2 piiraaseen riittävään muropohjaan tarvitset

250g vehnäjauhoa
100g voita hieman pehmenneenä
100g tomusokeria
ripaus suolaa
2 keskikokoista munaa


Täyte (huom, tupla-annos. Riittää 2 piiraaseen)

4 luomusitruunan hienoksi raastettu kuori ja mehu
9 keskikokoista munaa
375g sokeria
3dl jääkaappikylmää kermaa
1 muna
2-3rkl fariinisokeria (paremmin onnistuin kun laitoin tavallista hienoasokeria)





Voit tehdä murotaikinan kuten Roux ohjeistaa tämän piirastaikinan kanssa tai oikaista yleiskoneen kanssa kuten minä tällä kertaa.

Laitoin yleiskoneeseen pehmenneen, palastellun voin, suolan ja sokerin. Sekoitin tasaiseksi lisäten mukaan vähitellen ruokalusikalla jauhoja. Kun voi alkoi tasaantua lisäsin loput jauhot. Sitten lisäsin kananmunat ja annoin koneen käydä kunnes taikina oli tasaista.

Kääri taikina kelmuun ja nosta viileään - näin pakkasilla taikina jäähtyy ulkosalla varsin nopsaan. Joka tapauksessa, anna taikinan levätä ja jähmettyä kylmässä kunnolla, ainakin tunti jääkaapissa.

Kun taikina leipää, voit tehdä täytteen piirakkaan. Pese sitruunat huolellisesti juuresharjalla lämpimässä vedessä. Raasta sitten sitruunoista kuori talteen ja purista mehu. Sekoita keskenään.

Vatkaa sitten munat ja sokeri kevyesti ja sekoita sitruunaseokseen. Ota puhdas kulho ja vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita kermavaahto sitruunatäytteeseen ja nosta täyte kylmään odottamaan pohjan paistumista.

Tee irtopohjaiseen piirasvuokaan kaksinkertainen voitelu. Se on hyvä idea, jos käytät tuollaista peltistä vuokaa kuin näette kuvissa. Muuten piirasta voi olla tosi hankalaa saada irti. Jos tuollaista vuokaa ei satu olemaan, uskoisin että piiraan voi tehdä ihan keraamiseenkin piirasvuokaan; leikkaaminen on vaan vähän hankalampaa.

Kaksoisvoitelun teet näin: voitele piirasvuoka ensin kerran, lauta se pakkaseen 5 min ja voitele uudelleen. Jauhota vuoka vasta sen jälkeen. Näin saat vuokaan paksun kerroksen voita ja kakku ei jää siihen kiinni.

Kauli sitten taikinasta sopivan paksuinen levy ja painele se sormin vuokaan. Siisti reunat kaulitsemalla vuuan yli reunat pois. Nosta sitten piirakka taas kylmään jäähtymään joksikin aikaa, n. 20 min jääkaapissa.

Jäähtynyt piirakkapohja vuorataan pergamiinilla tai leivinpaperilla ja täytetään herneillä tai pavuilla. Sitten pohja paistetaan 20 min 200 asteessa, kunnes se on kypsää. Sitten pavut poistetaan ja piirakan annetaan jäähtyä n. 1-2 min.
Voitele piirakka ja laita takaisin uuniin, laske uunin lämpö 150 asteeseen ja anna voitelun kovettua 5 min.

Sitten piiras täytetään: Sekoita täytettä vähän ja kaada piirasvuoka täyteen. Laita piiras takaisin 150 asteiseen uuniin ja anna paistua kunnes piirakka on hyytynyt eikä täyte enää tutise, kun varovasti tönäiset vuokaa. Ensimmäinen piiras tuli n. tunnissa valmiiksi, mutta toinen piiras kesti pidempään, sillä minulla oli uunissa myös pata illallisruokaa ylemmällä tasolla. Kirja sanoo, että piiraaseen menisi 1h 20 min hyytyä, mutta vähän reilu tunti lienee oikeampi.

Kun piiras on paistunut, ripottele pinnalle sokeri ja käytä kaasuliekkiä sen sulattamiseen. Ohjeessa tosiaan käytetään fariinisokeria, mutta kannattanee kokeilla ensin vaikka paistinpannua apuna käyttäen, saako fariinisokeria sulamaan nätisti liekillä. Tavallisen sokerin ainakin saa sulamaan. Kirjassa saattaa myös olla käännösvirhe fariinisokerin osalta.

Mikäli sinulla ei ole kaasupoltinta, voit hyvin koristaa piirakan vaikka ripottelemalla pinnalle pelkkää tomusokeria.