Kun selailin Fresh - kirjaa inspiraation toivossa tämä keitto vei huomioni ihan puhtaasti yksinkertaisuutensa vuoksi. Kaikenkaikkiaan soppaan tarvitaan vain kuivaa leipää, valkosipulia, loraus öljyä, kanalientä ja sahramia. Ottaen huomioon aineiden määrän, keitto oli todellinen yllätys makunsa puolesta; se oli niin täyteläistä ja aromaattista etten olisi koskaan uskonut.
Tällaisessa keitossa maulle on tietysti iso merkitys sillä, millaista leipää käytät, kuinka hyvää kanaliemi on ja miten paahtuneeksi valkosipulit tulevat. Niinkuin Mastercheffissä taidettiin viimeksi sapasten kanssa todeta, mitä yksinkertaisempi ruoka, sitä suurempi merkitys on pienillä asioilla.
Ohjeessa valkosipulin kynnet paahdettiin kuorittuina uunissa leipien kanssa. Valkosipuli oli sen verran voimakkaan makuinen, että me M:n kanssa mietimme, olisiko keitto vieläkin parempaa, jos valkosipulin paahtaisi kokonaisena ja puristaisi soppaan sitten sopivan määrän kynsiä. Luulen, että niin valkosipulista tulisi vieläkin pehmeämmän ja herkän makuinen... A nimittäin koki valkosipulin turhan voimakkaana ja minustakin uppomuna, joka annokseen kiehautettiin oli kyllä ihan paikallaan. Pehmeä kananmuna pyöristi makuja ja tasapainotti kokemusta. Toisaalta, kun nyt katson reseptiä, en kyllä laittanut ihan noin paljoa lientä, joten sekin saattoi tehdä keitosta tarkoitettua vahvempaa.
Uppomunan onnistumista helpottaa, jos muna on oikein tuore ja se rikotaan pieneen astiaan, jolloin se on helpompi kumota ihan läheltä vettä.
Ai niin, tämä oli myös ensimmäinen kerta (uskokaa tai älkää) kun käytin johonkin ruokaan ihan itse ihan oikeaa sahramia! :) Ja kyllä, on se tosiaankin aika aromaattista tavaraa - ihana tuoksu. Ja tämä soppa ei todennäköisesti olisi lainkaan sama asia ilman sitä.
Joka tapauksessa keitto oli hyvää, aromaattista ja täyteläistä, oikein sopivaa pakkaspäivän iltaan ja täyteläisen liharuuan alkupalaksi. Mutta ensi kerralla kokeilen paahtaa soppaan tulevan valkosipulin kokonaisena.
Sahramilla maustettu valkosipulikeitto ja uppomuna (ohjeen mukaan kahdeksalle)
4 rkl oliiviöljyä
8 siivua hieman kuivahtanutta chapata - leipää
10-12 kuorittua valkosipulin kynttä (tai paahda kokonainen valkosipuli ja purista siitä n. sopiva määrä)
isohko hyppysellinen sahramia
suolaa ja pippuria
2 litraa kanalientä (taisin laittaa kyllä vähemmän)
8 luomumunaa
Öljyä pelti ja laita sille leivänpalat ja valkosipulin kynnet. Paahda uunissa (180-200 astetta) kunnes valkosipuli on kypsää ja leipä kuivaa.
laita leivät ja valkosipulit blenderiin. Lisää sahrami ja kanalientä ja soseuta. Lisää lientä kunnes saat seokseen sopivan paksuuden ja maun.
Mausta suolalla ja pippurilla.
Uppomunaa varten tarvitset mahdollisimman tuoreita kananmunia, niin ne pysyvät parhaiten koossa. Kuumenna kattilassa vettä niin, että se juuri ja juuri kiehuu. Lisää veteen reilu loraus viinietikkaa.
Riko muna kauhaan tai pieneen mittaan helpottaaksesi munan kaatamista veteen. Pyöräytä veteen pyörre ja kippaa muna yhdellä nopealla liikkeellä keskelle pyörrettä.
Uppomuna pitäisi valmistua n. 4 minuutissa siten, että se on pinnalta täysin hyytynyt ja sisältä vielä juokseva. Tarkkaile munaa kypsymisen aikana, kun nostat munan vedestä ja jos se pysyy koossa napakasti (niin että valkuainen ei ole enää mistään kohdin juoksevaa tai repeilevää), uppomuna on valmis.
Laita uppomuna jokaisen lautasen keskelle ja kaada keitto ympärille. Korista halutessa persiljalla ja tilkalla öljyä. Keiton kanssa sopi erinomaisesti Alkosta hankittu Louis Max Beaucharme Chardonnay, 2009. Nauti hyvässä seurassa.
3 kommenttia:
Mielenkiintoinen soppa, uskon että se on hyvää! Lautasetkin näyttävät hyvältä, en ollut ennen ajatellutkaan, että niissä on kuvio molemmilla puolilla.
Kuulostaa hyvältä! Itse pidän paljon yksinkertaisista mutta ensiluokkaisista raaka-aineista tehdyistä resepteistä. Tämän on filosofia, jota myös anoppini viljelee - yksinkertaista ja todella maistuvaista ruokaa hyvistä raaka-aineista!... Pitää laittaa tämäkin resepti kokeiluun! Hauskaa sunnuntaita! :)
Katriina: Joo, niissä on kuvat tosiaan moemmin puolin. Musta tuntuu, että mä tykkään eri lautasista eri vuodenaikoina enemmän - näin talvella se yksinkertainen talvilautanen on ehdoton suosikki :) Ja todella, soppa on kaikkea muuta kuin vetinen, vaikka sitä pelkäsin. Leipä tekee siitä todellakin samettisen. Ja uppomuna on ihan must.
Italiansalaatti: ninpä, ja tauti tuntuu vaan pahenevan kun vuosia tulee lisää:) Aina vaan yksinkertaistaa enemmän. Kiitos - sunnuntaina me todellakin vain lepäsimme... Oli hyvä sunnuntai:)
Lähetä kommentti