tiistai 26. elokuuta 2014

Papuja, peksuu ja pinaattilettuja




"äiti, voidaanko me paistaa papuja tänään, minä tahtoisin. Lettujen kanssa."


Minä olin aikaisemmin kysynyt I:ltä mitä söisimme illalliseksi. Olimme päätyneet lettuihin, joihin allekirjoittanut äitihenkilö (osittain Marin inspiroimana) yritti koko ajan ehdotella jotain kummallista lisää kuten porkkanaa, pinaattia tai vaikka punajuurta. Mutta siinä vaiheesa kun nostin Niittulan lamopinaattipussin pöydälle, I kysyi "äiti, mitä tuo on" ja kun vastasin "pinaattia" I totesi suorilta "äiti, minä tykkään pinaatista" ja pinaattiletut oli myyty. I tykkää vihreistä jutuista vaikkei ollutkaan täysin varma mitä on "pinaatti" :)


Olen tässä seurannut vierestä sitä vellovaa sokerikeskustelua, johon itsekin tavallaan otin osaa aikaisemmin ja tuumannut että se on taas syksy; kaikki koittavat kesän jälkeen ryhdistäytyä parhaansa mukaan.  Eikä minusta siinä mitään - on ihan terve ajatus että äidit haluavat parempia välipaloja kaikille; toissavuonna aiheena oli työpaikkaruokailu (erityisesti buffat), viime vuonna puhuttiin kouluruuasta, sitten varusmiesten ruuasta ja olisiko sitten taas seuraavaksi vuorossa vanhusten ruoka - sen pöyhmisestä taitaa olla jo aika kauan.... Mutta se mikä harmittaa, on agressiivinen syyllistäminen ja leimaaminen suuntaan ja toiseen.


Ukkolan kirjoitusta lukiessa tuli mieleen, että mikä vika on vanhassa kohtuus kaikessa - hokemassa? Ja sitten huokaisin syvään ja siinä niitä papuja paistaessani tuumasin että niin kauan kun lapseni ilmoittaa haluavansa syödä pinaattia, parsakaalia, porkkanaa, papuja ja sieniä ei ehkä mene kovin huonosti - ei vaikka välillä papujen sekaan laitetaan vähän peksuu ja aamupalapuuroon nektariinin päälle kiehkura hunajaa kuten tänään.

Ja vaikka meillä ei karkkia syödäkään, uskon että ei se lapsi satunnaisella hyvällä pilalle mene; kokonaisuus ratkaisee.


Tietysti se "kokonaisuus" on tässä itse kullakin varmaan tavalla ja toisellakin vinoutunut kun nykyihmisellä on esi-isiin ja isovanhempiinkin verrattuna kaikkea yllin kyllin. Varmasti parannettavaa on kaikilla.  Ja kun syyllistämisen aiheuttaman kiukun yli pääsee, niin tarjoaahan tämä kirjoittelu halukkaille hyvän hetken miettiä josko itsekin voisi tehdä parempia valintoja jossain - edes  yhdessä - asiassa.

Meillä se helppo ensimmäinen mieleen tuleva kohde olisi varmaan aamupalamehut jotka ovat kyllä tuoremehuja, mutta varmaan hedelmät ja marjat olisivat parempi vaihtoehto. Ja niitä marjoja ja sieniä voisin mennä hakemaan metsästä I:n kanssa useamminkin; tulisi paitsi se varhaiskasvatus niin myös hyötyliikuntakin hoidettua.Kolmivuotiaskin jaksaa jo yllättävästi; mummulareissulla oltiin sienessä 2,5h ja vaikka satoi I ei valittanut yhtään; bongasi vaan ihan täpinöissään kantarelleja ja tatteja.

Kemiön myllyn jauhoista tulee ihan superhyviä lettuja, jauhoa on ostettu jo useampi pussi.
Kesällä muurikka laitettiin vanhaan grilliin - metsäpalovaaran takia.


Ja juuri nyt kun letut on virallisesti julistettu pannaan on pakko kehua miten erinomaisen hyvää Kemiön myllyn lettujauho on. Koska siinä on jonkin verran ohraa ja ruista mukana, letuista tulee juurevan, syvän ja todella herkullisen makuisia. Kesällä tehtiin siitä muurikkalettuja ja eilen tein pinaattiletut samaan jauhoseokseen - uskoisin että toimisi ihan täydellisesti myös porkkanalettuihin ja palsternakkalettuihin. 

Peksupapuja ja pinaattilettuja.

Myös pussin ohje letuille on tosi hyvä;  siihen tulee yllättävän monta kananmunaa, miksi muurikassa siitä ei varmaan tule niin "kovaa" pitsireunaa mutta maku ja rakenne on tosi hyvä ja meidän kotitalousopiskelijakin osasi kääntää lettuja muurikassa :) Noihin "maustettuihin lettuihin vähensin vähän nesteen määrää, koska lisäsin tuoretta pinaattia jossa on itsessään paljon vettä. Rakenne onnistui jälleen ihan täysin. Tässä on alla se alkuperäinen pussin ohje; alempana sitten se modaamani pinaattilettuohje.

Kemiön myllyn kotilettuohje

1 litra maitoa
4 munaa
5dl Kemiön myllyn kotilettujauhoja
1 tl suolaa
1 rkl sokeria 


Voi ah ja nam. Jauhoseoksessa on vehnää, ohraa ja ruista - tässä järjestyksessä; oletan että ruista on suht paljon - ehkä 20-30 % koska maku on sen oloinen. Mutta arvailematta paras; seos on ihan maanmainio. Vahva suositus jos näette myynnissä jossain.

Pinaattilettuja ja papuja

Pinaattilettuihin (puoli annosta lettutaikinaa, riittää lisäkeletuiksi ainakin kolmelle tai jopa neljälle)

1 pss (n. 2,5-3 dl ) Niittulan lamopinaattia tai babypinaatia
2 munaa
0,4 l maitoa
2,5 dl kemiön myllyn kotilettujauhoja
1/2 tl suolaa
1/2 rkl kookossokeria (tai ruskeaa ruokosokeria/intiaanisokeria)

Huuhdo ja kuivaa pinaatti. Silppua pinaatti veitsellä pieneksi palaksi ja laita sivuun.

Sekoita lettutaikinan aineet keskenään ja lisää seokseen pinaattisilppu.

Paista pikkulettupannulla.

Papulisäke

(voi laittaa myös pienen nokareen voita jos haluaa maun takia)
1/2 pakettia pekonia
n. 1 l pitkiä papuja
1 valkosipulin kynsi
suolaa
pippuria

Pilko pekoni saksilla kuumaan kasariin/pannuun. Sekoita jotta palat hajoavat ja saat pekonista irrallista. Lisää pavut ja sitten murskattu valkosipuli. Peitä kannella ja ravistele kasaria välillä.

Paista n. 4-5 min välillä sekoitellen kunnes pavut ovat vähän pehmenneet ja kypsyneet. Mausta suolalla ja pippurilla.

Tarjoa pinaattilettujen kanssa.




1 kommentti:

EtsiResepti kirjoitti...

Blogissasi näyttää olevan hyviä reseptejä! Mitä jos liittäisit sen meidän Etsiresepti.fi sivustoon, jotta voisimme linkittää siihen?

Etsiresepti on ruokayhteisö, joka kokoaa reseptejä monilta suomalaisilta ruokasivuilta ja blogeilta. Monet ovat jo ilmoittautuneet tänne ja hyötyvät siitä, että annamme heille huomattavasti enemmän liikennettä.

Liittyäksesi ilmaiseksi Etsireseptiin, klikkaa vain tästä: http://www.etsiresepti.fi/mene-mukaan-ruokablogien-kärkeen


Ystävällisin terveisin,
Etsiresepti.fi