Kahden kanan soppa!

Täytyy tunnustaa, että taisin ihan vähän stressata etukäteen ruuan onnistumista kun kokkasin ruokaa I:n synttäreille. Ei sillä, minulla oli suunnitelma, kaksi broileria pakkasessa ja ihan hurja kasa kaikkea ihanaa vihreää joten tiesin ettei niistä nyt ihan huonoa kanasoppaa synny. Siitä huolimatta halusin onnistua, sillä I:n mummin Riitan seurueessa oli mukana niin paljon maailmaa nähneitä ja siellä taatusti hyviä ruokia maistaneita ihmisiä jotta omakin rima nousi sitä mukaa mitä enemmän asiaa ajatteli.

Vähän haastetta hommaan lisäsi, että mökiltä puuttuu sellainen suurensuuri kattila, johon saisi helposti mahtumaan viidentoista hengen keiton. Näin jälkikäteen ajateltuna mökille voisi ehkä sellaisen hankkiakin, koska kaikilla tutuilla alkaa olla perhettä ja isompien porukoiden muonittamista tapahtuu siloin tällöin. Eikä tämä uusi kalojen pyydystysinnostus ainakaan vähennä ison kattilan tarvetta; viime viikonloppunakin kaloja tuli n. 30 joten kyllä siinä liemeä syntyy kun kaikki ruodot keittää.

Kanat lisättiin Ikeasta ostettuun soikeaan pataan ja pohjalle vettä. Kun kanat paahtuivat uunissa, leivoin sämpylöitä. 

Mutta niiden kanojen kanssa valitsin taktiikakseni laittaa molemmat kanat isoon soikeaan pataan ja tunkea ne mausteiden ja vesitilkan kanssa uuniin kypsymään. Kun vettä on vähän, kanat osin paahtuvat ja osin höyrystyvät uunissa ja lihasta tulee ihan pehmeää, suussasulavaa ja silkkistä samalla kun kananluut antavat makua liemeen.

Mausteeksi erilaisia chilejä, yrttejä, limeä ja kevätsipulia - ison porukan kanssa lisukekulhoja oli useampi. 

Sitten kun kanat olivat kypsiä (parin tunnin jälkeen liha suorastaan putosi luun ympäriltä), nypin kaikki lihat luista ja laitoin ne takaisin uunipataan. sitten lisäsin niin paljon nestettä kuin pataan mahtui ja jaoin sitä vähän toiseen kattilaankin. Sellaisen "virheen" tein, että kun stressasin nesteen riittävyydestä, lisäsin keittoon Puljongin kanaliemen. Vaikka Puljongin liemi oli ihan ok, se ei ollut läheskään yhtä upeaa ja raikasta kuin tuo itse uunissa hauduttamani liemi oli. Joten olkaa minua viisaampia ja ottaka käyttöön iso kattila johon lisätään vain enemmän vettä, pippuria ja suolaa ja jättäkää se valmis liemi lisäämättä. Jos ei ole kiire, voi ne kanan luut laittaa vielä hetkeksi uunituksen jälkeen kiehumaan siihen nesteeseen, jotta kaikki niissä oleva maku varmasti irtoaa keittoon. Toinen juttu mitä jäin miettimään oli tuo Sichuanpippuri. Se on hyvää, mutta sen rakenne on niin karhea, että kun sellaisen pippurinpalan sai suuhunsa fiilis oli sama kuin olisi saanut suuhunsa hiekanjyvän. Jos siis käytät niitä, hienonna pippuri tosi hienoksi pölyksi tai kietaise pippurit pieneen harsonyyttiin jotta voit onkia ne pois kun keitto viedään tarjolle. Myös liemen siivilöinti siinä yhteydessä kun kanojen lihoja aletaan nyppiä toimisi varmaan ja silloin pippurit kannattaa jättää kokonaisiksi jotta ne jäävät siivilään.

Ja kun liemi on valmis, kanan lihat ja tuoreet vihannekset laitetaan kattilaan suupalan kokoisina ja koko homma kiehautetaan jotta pavut ja broccolinot hieman kypsyvät. Aivan viimeisenä lisätään vielä tuoretta yrttiä ja limen mehua.

Koska lounaalle saapui niin isoja kuin pieniäkin ihmisiä, jätin chilin lisäämättä suoraan soppaan ja pilkoin erilliseen kippoon korianteria, minttua ja chilejä. Siitä jokainen sai sitten ripottaa maustetta annoksensa päälle oman maun mukaan. Ai niin, oli meillä vielä pullo Srirachaakin pöydässä, jolla tulta saa juuri niin paljon kuin tahtoo.

Keiton kanssa leivoin myös jogurttipurkin loppuun tehdystä taikinasta porkkana-kaurasämpylää  (katso vaikka tämä ohje, meni samaan tapaan paitsi että käytin pinnalle seesaminsiemeniä ja maidon sijaan jogurttia) jonka päälliseksi katoin pöytään vain voita.

Keitosta tuli ihan erinomaista ja vaikka kaikki syötiin, luulen ettei kenenkään jäänyt nälkä vaan kyse oli siitä, että kaikki ottivat keittoa vielä ihan vähän lisää:)

Kahden kanan keitto (riitti 15 hengen juhlaseurueelle)

2 broileria (jos väkeä on vähemmän, tee vain yhdestä broilerista)
2 sipulia
2 tähtianista
1 tuore valkosipuli (halkaistuna)
2 tl sichuan pippuria
peukalonmittainen pala inkivääriä (puolitettuna)
1 sitruunaruoho
kalakastiketta
vettä n. 5-6 cm kerros pataan


(1 l kanalientä - > sanoisin että kannattaa laittaa enemmän vettä kanoille, mutta minun piti jatkaa keittoa)
1 purjo
1 pss broccolinoja (pieniä parsakaaleja)
1 pss mustakaalia
1 pkt pitkiä vihreitä papuja
suolaa ja kalakastiketta tarpeen mukaan
(hyvää oliiviöljyä)

1 limen kuori + mehu

Pöytämausteeksi pilkottuna kuppiin (osan voi laittaa suoraan keittoonkin etenkin jos ei ole pikkulapsia jotka vieroksuvat chiliä)
kevätsipulin vartta
korianteria
thaibasilikaa
chilejä
limeä


Paahda sichuanpippuria suolan kanssa pannulla, kunnes pippuri alkaa tuoksua. Jauha pippuri todella hienoksi. Laita pataan tilkka kuumaa kestävää öljyä ja lisää sekaan pilkottuna sipuli, sitruunaruoho, inkivääri, tähtianis ja paahdettu pippuri. Kuullota kattilassa kunnes sipuli pehmenee ja saa hieman väriäkin. Lisää sitten halkaistuna kokonainen valkosipuli keikkauspinta pohjan pataa vasten.

Lisää sitten pataan sulat, huuhdotut, kuivatut kanat/broilerit, kalakastike ja lisää vettä niin että osa kanoista peittyy ja padassa on n. 5-6 cm korkeudelta vettä. Peitä kannella ja laita uuniin 180 asteeseen  n. 2h kunnes kana on ihan kypsää ja irtoaa luusta. Lisää tarvittaessa paiston aikana vähän vettä ettei pata kuiva.

Ota sitten pata pois uunista ja lisää sinne vettä niin paljon kuin mahtuu (litra-puolitoista). Kiehauta jotta kananluista irtoaa maku veteen ja perkaa sitten kanojen luista lihat pois, purista keittopohjaan paahtuneet, pehmet valkosipulin kynnet (ja hävitä valkosipulin kuoret). Kuumenna neste kiehuvaksi. Lisää sitten keittoon paloiteltu kananliha, tikuiksi pilkottu pesty purjo, huuhdottu ja siivutettu mustakaali, pilkotut pavut ja broccolinot ja kiehuta 3-5 min tai kunnes pavut ovat kypsiä.

Mausta tarvittaessa kalakastikkeella, tilkalla hyvää leikatun ruohon makuista oliiviöljyä ja suolalla sekä pippurilla. Lopuksi lisää yrttiä, pilkottua chiliä ja limeä maun mukaan.

Tarjoa tuoreen leivän kanssa.

p.s. jos kaikki liemi ei mahdu tarjoiluastiaan, pidä se kuumana hellalla ja lisää lientä kun keittoa on jo otettu.