Keltaista aprikoosi-lemondrop -chilidippiä

Mimmu soitteli minulle Naga 2010:stä ja kyseli haluaisinko sieltä kenties tuliaisia: mango-chilikastiketta, vadelmachilikastiketta vai kenties jotain muuta. Sanoin, että ottaisin mieluiten jotain, mitä voin sekoittaa ruokaan vähän - esimerkiksi erikoisempaa chilitahnaa tai kuivattuja chilejä. Koska minulla oli se puskallinen lemondrop - chiliä ajattelin tietysti heti, että jotain ihanaa, hedelmäistä chilikastiketta niistä chileistä voisi tehdä itsekin.

Olin ajatellut, että vegaani-illalliselle ottaisin mukaan tuoretta aprikoosia, koska siinä on hurjasti erikoisempia kivennäis- ja hivenaineita joita kasvissyöjät tarvitsevat. Lisäksi aprikoosien aika on nyt ja itse asiassa yllättävän moni ei ole koskaan maistanut tuoretta aprikoosia. Olin keväällä hyvinkin hämmästynyt kun vein kotikotiin Kurikkaan mukanani aprikoosipaketin lopun. Äitini ja sisareni olivat aivan ihastuneita ja hämmästyneitä tuoreista aprikooseista; kumpikaan ei ollut maistanut niitä koskaan ennen. Ilmeisesti aprikooseja ei yleisesti saa tuoreena pohjanmaan suunnalta... Jos nyt tätä lukee joku, joka ei ole tuoretta aprikoosia maistanut niin rohkaisen kokeilemaan, kun sellaisia näkee. Maku on herkkä, makeanpehmeä ja mehukas. Vaikka ainakin minä pidän kuivatuistakin aprikooseista, tuore, hyvin kypsynyt aprikoosi on monin verroin makoisampaa ja aivan kertakaikkisen ihastuttavaa tavaraa.

Koska illallisella tarjoilemiini munakoisopyöryköihin olin laittanut makeudeksi taatelia, en halunnut tehdä tästä aprikoosikastikkeesta liian makeaa. Pikemminkin halusin tehdä siitä raikasta ja aromaattista. Jotain, mikä täydentäisi mukavasti mausteisia munakoisopyöryköitä. Voit toki säätää sokerin määrää siten, että saat makeusasteen omasta mielestäsi kohdalleen. Kastikkeen viilentäminen jääkaapissa "vähentää" myös vähäsen makeutta.



Kaikessa yksinkertaisuudessaan soseutin aprikoosin ja chilin. Koska rakentelin soosin makumaailmaa vähitellen, en tullut soseuttaneeksi valkosipulia mukaan, vaan laitoin kokonaiset, vähän rikotut kynnet vain kiehumaan kastikkeeseen. Ne olisi mielestäni voinut ihan hyvin soseuttaa sekaankin. Silloin vain vähän vähempikin saattaisi riittää. Se, mitä en kuitenkaan sekoittaisi soseeseen on sitruunaruoho. Se on kovaa ja säikeistä, joten se kannattaa laittaa keitokseen palana ja jättää purkkiin vielä kun sose jäähtyy. Voit poistaa sitruunaruohopalan sitten juuri ennen tarjoilua. Sama pätee rosmariinin, mutta eri syystä. Rosmariini kyllä soseutuu ihan nätisti tarvittaessa, mutta halusin soosistani kauniin keltaista! :) Lisäksi halusin vielä korostaa rosmariinin raikkautta, mitä en halunnut keittämällä kadottaa. Niinpä laitoin rosmariinin vasta lopuksi valmiiseen, kuumaan kastikkeeseen. Siellä se maustoi soosia kun kastike jäähtyi. Tällä tavoin se oli myös helppo poistaa, koska rosmariinin lehdykät eivät irronneet kastikkeeseen.

Tykkäsin, että tuli hyvää. Chilejäkin on vielä, niin että ehkäpä laitan toisenkin soosin kiehumaan. Vielä kun ehtisi vaikka vattumetsään... ;)




Aprikoosi-lemon drop - chilikastike (1 isohko purkki)

n. 250g aprikooseja
1,5 dl valkoviinietikkaa tai vaaleaa balsamicoa
1 dl oliiviöljyä
1 keltainen paprika
2 kynttä valkosipulia
15 cm pala sitruunaruohoa
0,5 dl sokeria
2 lemondrop - chiliä (pienehköjä)
2 pientä oksaa rosmariinia
pippurisekoitusta myllystä rouhittuna
1 tl suolaa



Halkaise aprikoosit, poista kivi ja soseuta aprikoosit, paprika ja chili etikan ja öljyn kanssa. Voit halutessasi lisätä soeeseen myös valkosipulin.

Kaada seos kattilaan ja lisää sokeri, pippuria, suolaa ja kuumenna seos kiehuvaksi. Lisää sitruunaruoho ja keitä kastiketta hiljalleen haudutellen kunnes maut pehmenevät ja pyöristyvät. Ehkä n. 20 min aivan hiljaisella tulella. Keittelyn aikana voit tarkistaa vielä makua ja ellet soseuttanut valkosipulia mukaan alussa, voit tarvittaessa lisätä kokonaisen valkosipulin kynnen makua antamaan. Kynsi otetaan pois kun kastike on valmista. Sammuta sitten liesi ja lisää rosmariinin oksat. Jäähdytä ja tarjoile.

Koska dipissä on etikkaa, se säilyy kyllä avattuna ainakin viikon pari jääkaapissa, puhtaassa purkissa.

Jos keität enemmän soosia voit säilöä sen sterioituihin purkkeihin kuumana kuten hillon, jolloin säilyvyys tietysti paranee.

Kelpaa hyvin pikaruuankin kanssa, sokeria olisi tosin saanut olla kevätkääryleiden kanssa vähän enemmän...
Mutta tortillojen kassa kastike oli varsin passelia sellaisenaan... ;)

Tarjoile vaikka munakoisopyöryköiden kanssa.