Lähinnä makaroonilaatikkoa... !

Onneksi, onneksi alkaa kesälomakausi ja sitten jossain vaiheessa minullekin se ihan oikea kesäloma. Mutta sekin helpottaa ja antaa kummasti työrauhaa kun osa porukasta jää lomille juhannukselta tai viimeistään heinäkuun alusta. Toisaalta sitäkin kiireisempää on sitten aika ennen lomakauden alkua, eikä sattumakaan nyt anna minulle armoa: sairastumiset vaivaavat töissä ja tehtävää riittää.

Kun kiireen keskellä olen lueskellut ihanaa palautettanne arvonnan yhteydessä (vielä muuten ehtii osallistua!) olen harmitellut, etten ole ehtinyt juurikaan istua kirjoittamaan tällä viikolla. Mutta ettei menisi ihan tuhkan heittelyksi, niin kerrottakoon, että kommenteillanne on ollut toisenlainenkin vaikutus: minun alkoi tehdä armottomasti mieli makaroooonilaatikkoa! ;D

Ihan oikeasti, yhtäkkiä sunnuntaina tajusin etten muista koska olisin viimeksi tehnyt makaronilaatikkoa. Kun kaapeista ei tietenkään löytynyt yhtään makaronia tai edes jotain tarkoitukseen kelpaavaa pientä pastaa soitin V:lle, että hakee polttareista kotiin tullessaan jostain makaronia. Sitten tyhjensin jääkaapista kaikki jämät, joita ehkä pitäisi hukata vähitellen ja kaivoin pakastimesta paketin jauhelihaa. Jauhelihaa ruskistaessani mietin sitten makaronilaatikon syvintä olemusta: se on kyllä ensisijaisesti mukavuusruokaa. Se on helpppoa tehdä, siitä tulee ruokaa moneksi päiväksi, kaikki tykkäävät siitä ja se on hyvää vielä lämmitettynäkin.



Mutta makaronilaatikko on tarkka juttu; se on melkein kuin ne äidin lihapullat. Jos menet laittamaan makaronilaatikkoon liikaa viritystä, se ei enää olekaan turvallinen, mukava makaronilaatikko vaan sen olemus muuttuu lasagneen tai pastavuokaan. Ja sitähän ei haluta, kun halutaan makaronilaatikkoa.




Kotikotona äidin makaronilaatikko voidaan tehdä perinteisesti munamaitoon tai lihaliemeen, jolloin jauhelihaan sekoitetaan ruskistamisen jälkeen tomaattipyrettä. Minä aina halusin lihaliemeen tehtyä makaronilaatikkoa, kun olin lapsi ja kieltämättä se on edelleen suosikkini. Jos ette ole koskaan kokeilleet, kokeilkaapa vaikka tuota alla olevaa ohjetta ilman maitotaloustuotteita ja kaatakaa munamaidon tilalle vastaava määrä hyvää lihalientä. Siitä tulee jollain tapaa vähän voimakkaamman makuista ja irtonaisempaa - mutta ah niin hyvää.




Tänään minulla oli maitopurkin loppu ja jämät isosta, muutama päivä sitten avatusta smetanapurkista, jonka "parasta ennen" meni jo. Maistoin ja haistoin smetanaa ja tuumasin, ettei siinä mitään vikaa vielä ole - käytänpä sen pois. Mutta vaikka ajattelin upottaa tähän jämiä, pidin tiukasti kiinni siitä, että makaroonilaatikon henki ja olemus ei saa muuttua liikaa. Tunettamisen jälkeenkin meillä pitää olla makaronilaatikkoa, jota minun niin kovasti nyt äkkiä teki mieli.

Vaikka itse sanonkin, tästä tuli tosi hyvää. Hävettää ihan tunnustaakin, että söin yhdeltä istumalta kaksi lautasellista makaronilaatikkoa ja arvatkaapa olinko ihan pallona sen jälkeen. Hieman savupaprikaa kärjeksi, muskottia syvyyttä tuomaan, yrttejä raikastamaan, etikkaa nostamaan esiin aromeja - smetanaa kermaista fiilistä tuomaan ja vielä aivan vähän, muutama pisara vaaleaa tryffeliöljyä jauhelihaan. Se tryffeliöljy ei saa maistua läpi missään nimessä, mutta se saa ruuan maistumaan jollain selittämättömällä tavalla todella hyvälle - et oikein osaa sanoa miksi se on niin hyvää kuin se on, mutta haarukallinen toisensa jälkeen mietit miten tästä tulikin niin hyvää. Mutta eihän makaronilaatikko sitä tarvitse, jos sinulla ei pulloa satu keittiössä pyörimään... Mutta jos pyörii, kokeilepa laittaa sitä aivan muutama pisara jauheliharuokiin ;)

Ja kun tämän aromaattisen, kermaisen ja tomaattisen makaronilaatikon päälle pursotettiin perinteisesti ketsuppia ja silputtiin vielä herkkää kevätsipulin vartta raikastukseksi - no, se vaan oli hyvää.



Makaronilaatikkoa tunetettuna a la Nelle

600g makaronia
500-600g jauhelihaa
2 isoa sipulia
1 oksa rosmariinia
1 iso prk 140g tomaattipyrettä
200g smetanaa
1 muna
n- 7dl maitoa
n. 2 litraa kasvis tai lihalientä
1 valkosipulinkynsi
3 tl pestoa
3 rkl punaista balsamicoetikkaa
muskottia
1/2tl savustettua paprikajauhetta
n. 1 maustemitallinen tryffeliöljyä
maustepippuria
suolaa
(kasvislientä paiston aikana)

Laita uuni päälle 200 asteeseen.

Kuumenna kasvisliemi kiehuvaksi ja lisää sinne makaronit esikypsennystä varten. Keitä muutama minuutti, niin että makaroni vähän pehmenee, mutta on vielä tosi jämäkkää. Valuta makaronit, mutta säästä johonkin kulhoon kasvisliemi, niin voit tarvittaessa lisätä sitä paiston aikana vuokaan. Jos tekisit tämän lihaliemeen, voisit keittää makaronitkin jo lihaliemessä ja käyttää keitinliemen nesteeksi.

Ruskista jauheliha sipulin kanssa. Lisää sitten valkosipuli, paprikajauhe, reilusti muskottia, maustepippuria ja n. 1 tl suolaa. Sekoita mukaan sitten rosmariini, tomaattipyre ja etikka. Lopuksi lisää jauhelihaseokseen tryffeliöljy.

Sitten lado vuokaan kerroksittain makaronia, jauhelihaa, smetanaa ja pestoa, mikäli sitäkin on jäänyt jämä kaappiin. Jätä päällimmäiseksi kerros makaronia.

Kun vuoka on täynnä sekoita pienessä kulhossa maito ja muna sekä n. 1 tl suolaa. Kaada munamaito vuuan päälle ja laita vuoka uuniin.

Makaronilaatikko vaatii uunissa n. tunnin verran aikaa kypsyä. Kannattaa kuitenkin tarkistaa n. puolessa välissä tarvitseeko laatikko lisää nestettä. Minä lisäsin 2,5 dl kasvislientä makaroneille vielä paistamisen aikana.

Kun pinta on saanut kauniisti väriä, nosta laatikko uunista ja anna vetäytyä n. 10 min. Sitten nautiskele ketsupilla ja kevätsipulin varrella höystettynä.

Ja me söimme makaronilaatikkoa lounaaksi, illalliseksi ja taas lounaaksi ja illalliseksi... Kunnes sitten tiistaina, illalla pääsimme valmiiden lihapatojen äärelle maistamaan jotain, mitä en ollut koskaan ennen syönyt... :)



Osaatkos muuten arvata, mitä tuo herkku on?