Aikaisemmin tekemäni kevyesti hillotut viherpippuriraparperit olivat minusta sen verran onnistuneita, että jäin pohtimaan, mitä kaikia makuja siirappiin oikeastaan voisikaan uuttaa. Ja tietysti mietin, miten mukavaa olisi, jos jääkaapissa olisi vaikka parikin pientä purkillista hillottuja raparpereita valmiina, jos vaikka joskus pitää taikoa jokin hassu jälkiruoka tai alkupala.
Siinä siansorkkaprojektin rinnalla vähän fiilistelin säilönnällä ja tein sitten muutaman purkillisen hillottuja raparpereita. Näihin raparpereihin keräsin kalliolta piparminttua (joka on muuten yksi haasteelinen yrtti suhteessa sen intoon levitä penkkiin), lisäsin vihrepippurin lisäksi siirappiin myös inkivääriä ja purkkiin vielä muutamia orvokkeja.
En tiedä vielä tarttuuko niistä orvokeista ainakaan tuollaisessa pienessä määrässä mitään makua siirappiin... Tai oliko koko orvokkien lisäys huono idea? Päällimmäisenä mieleen nousee kysymys heikentääkö tuoreiden kukkien lisääminen säilyvyyttä merkittävästi, vaikka siirappi oli orvokkien lisäysvaiheessa vielä kuumaa.Mutta sen näemme myöhemmin. Toiveissani kumminkin ajattelin, että orvokeista saisi siirappiin herkän kukkaisaa aromia ja olivathan ne niin söpöjäkin... Jos orvokkeja haluaa laittaa enemmän, ne varmaan kannattaisi lisätä jo raparperien kanssa kattilaan.
Näitä tehdessäni muuten mietin, miksi säilömisen pitäisi olla aina valtava, loppukesään yhdistetty purkkiarmeijoiden massatapahtuma, jossa syntyy tolkuttomasti samanlaista hilloa/marmeladia/säilykettä? Vaikka siinä on tietysti oma viehätyksensä kuluttaa koko päivä säilöen kuumassa keittiössä, on oikeastaan myös aika kivaa löytää kaapistaan juuri sopivasti pari kolme purkkia ja tehdä niihin jotain erityistä... Jotain, mikä sattui inspiroimaan juuri nyt.
Jos se pari-kolme purkkia sitten loppuu kesken, voi säilykettä tehdä uudelleen kohta, viikon päästä tai viimeistään ensi vuonna. Olettaen tietysti, että on kirjoittanut johonkin ylös mitä siihen tulikaan... ;)
Tästä annoksesta tuli lopulta kolme pientä purnukkaa ja vähän yli. Se vähän yli - osa oli sitten se, joka päätyi "yllätysvieraittemme" lounaalle jälkiruuaksi. Mutta siitä lisää myöhemmin.
Raparperia kannattaa nyt hyödyntää kaikenlaiseen, kun sitä kerran on.
Hillottuja raparpereita piparmintulla, inkiväärillä ja vihrepippurilla (n. 3 purkkia)
5 dl vettä
2 dl sokeria
4 raparperin vartta
n. 1 reilu tl vihrepippuria (pitää ostaa lisää, se on loppu!)
1/2 tuoretta chiliä siemenineen
n. 3 siivua inkiväärijuurakkoa
3-4 pientä piparmintun oksaa
n. 1,5-2 cl eli pieni snapsilasillinen bourbonia (esim. gentleman jack ja voi tähän toki laittaa laadukkaampaakin bourbonia esim. woodford reserveä, jos on)
(kourallinen villiorvokkeja)
Laita uuni kuumenemaan 100 asteeseen ja kääri pestyt ja puhtaat säilykepurkit yksitellen sanomalehteen. Laita purkit uuniin hyvissä ajoin, ainakin tuntia ennen täyttöä desinfioitumaan.
Laita kattilaan sokeri, vesi, chili, inkivääri, viherpippuri ja piparmintun oksat. Keitä seosta kasaan sen verran, että liemi maustuu, muuttuu siirappimaisemmaksi ja tilavuus vähenee n. puoleen. Siivilöi makuyrtit pois liemestä.
Lisää sitten raparperin palaset siirappiin ja kiehauta 1-2 minuuttia. Vain sen verran, että raparperit kuumenevat läpi kauttaaltaan. Lisää seokseen bourbon.
Täytä varovasti kuumat purkit kuumalla raparperiseoksella ja jos muistat, ripottele kerrosten väliin villiorvokkeja, niin etteivät ne tule mieleen vasta lopuksi. ;) Varo polttamasta itseäsi ja käytä pannulappua apuna.
Sitten desinfioi purkkien kannet vielä sisäpuoleltaan bourbonilla (n. 1-2 tl riittää) ja sulje purkit.
Säilöttyjä, hillottuja raparperin palasia voi sitten käyttää jääkaapista pitkin kesää.
2 kommenttia:
Tätä tulee kyllä ehdottomasti kokeilla.En tosin pidä lainkaan whiskeistä,joten miten mielestäsi sopisi rommi tähän sen tilalle?
Yaelian: no rommi kuulostaa hauskalle ja menisi varmaan myös piparmintun kanssa hyvin. Toinen mitä mietin jo juttua kirjoittaessani voisi olla brandy - vaikka ihan alkon corona.
Lähetä kommentti