Viikonlopun kuumin juttu, grillipizza nyt on tuttu! (saattaa sisältää maitohorsmaa)

Kun sunnuntaiaamuna tein inventaariota jääkaapin sisällöstä, totesin että perjantain kauppakoomassa taisi tulla hankituksi vähän sitä sun tätä. Sitä ja tätä siinä mielessä, etten oikein osannut päättää, mitä sitä aamupalaksi nyt taiteilisi vaikka kirsikoista, homejuustoista ja puolikkaasta kevätkaalia. V nukkui siihen malliin sikeästi, että ajattelin aikaa kyllä olevan pieneen projektiinkin. Kello tosin alkoi lähestyä lähinnä lounasaikaa ja ulkona paistoi Ihanasti aurinko...

Olin jo tovin selannut erinäisiä webisivuja ja keittokirjoja etsien innoitusta. Tuijotin ulos ikkunasta ja kysyin itseltäni: "Haluaisinko minä häärätä täällä sisällä paistamassa pannukakkuja ja väsäämässä sabayon -kastiketta kirsikoille?" Niin ihanaa kuin siitä varmasti tulisikin...




Vastasin itselleni:"En." Ja ihan rehellisesti totesin, jotta ei tänään. Sitten mietin tuoreita sämpylöitä ja hetken verran raparpericrumbleakin, mutta uunin termostaatti päätti mennä rikki. Nyt siis mökin uuni lämpenee, mutta en tiedä enää mihin lämpötilaan. Kokeneella ranneliikkeellä voi tosin varmaan arvioida missä olisi 200 mutta mitään visuaalista indikaatiota ei enää ole... ;) Ilmeisesti uuni päätti, että meikäläisen mökkikokkaukseen olisi saatava vähän lisää haastekerrointa...

Niinpä istuin koneella, tuijotellen ulkona hehkuvaa aurinkoa ja pähkin pääni puhki mitä sitä nyt aamupalaksi keksisi. Kunnes päädyin Smitten Kitchen - blogiin ja parsapizzaohjeen loppukaneetissa olleeseen vinkkiin. Se iski kuin verkkovirta: tämä pizza sopii loistavasti tehtäväksi grillissä! Pizzaa grillistä!

Mikä loistava idea, todellakin, tuumasin.



Ja tuumasta toimeen: tartuin pariin isoon leikkuulautaan ja aloin roudata tarvikkeita ulos. Näin minä saan olla ulkona, auringossa, puuhaillen jotain hauskaa ja erilaista. Ja tässä tulee nyt vihdoin kokeiltua se villivihreäkin, koska parsaa ei ole. Niin monta kertaa on pitänyt kokeilla maitohorsman (tuon etelä-pohjanmaan maakuntakukan) laittamista ruuaksi, se kun on kuulemma parsan veroinen herkku. Ja kun V on noin uninen, hän ei kykene protestoimaan liian sukkelin sanakääntein aamupalaansa. ;)

Näin tilaisuuteni tulleen.



Niinpä pyöräytin helpon pizzapohjan ja prepareerasin kaikki aineet valmiiksi; hieman ruohosipulia kallioilta, nuoria horsmanversoja (ja varttuneempien yksilöiden nuoria latvoja n. 10 cm mitalta), parmesan-raastetta ja revittyä mozzarellaa.



Koko show syntyy yksinkertaisesti laittamalla pizzapohja grilliin ja kun se alkaa kunnolla kuplia ja on saanut kauniisti väriä, käännä se ympäri. Sitten täytteet päälle ja paistoa toiselta puolelta kunnes pizza on kypsä.




Parsaa korvaamaan otettu maitohorsma pärjäsi ihan hyvin. En minä ehkä sitä parsaan suoraa vertaisi; suutuntuma on jokseenkin "hoikempi" ja V sanoi, että karvaampi. Saattoihan se olla, että vaikka otin vain latvat pidemmälle ehtineistä horsmista maku oli jo ehtinyt tukevoitua liikaa. Minusta maku oli yllättävän aromikas. En nyt ihan uutta parsaa alkaisi julistamaan, mutta kokeilemisen arvoinen joka tapauksessa, jos yhtään vertaa rentunruusua parsan kilohintaan.



Sinänsä idea pizzan tekemisestä grillissä oli minusta aivan loistava kesäjuttu! Tulen ihan varmasti käyttämään tätä ideaa uudelleen kesän aikana. Pelkäsimme, että pizzapohja kypsyy ihan liian helposti kuumassa grillissä mutta totuus oli, että olimme ehkä liiankin varovaisia: pizzaa olisi voinut hyvin kypsentää pidempäänkin ensimmäiseltä puoleltaan.

Mitään hirveän pitkään kypsyvää täytettä grillipizzaan ei voi laittaa. Alapuoli palaa kääntämisen jälkeen tietysti nopeasti, ainakin täydellä teholla. Jos tehoja laskee hieman pizzan alla, voi saada vähän lisäaikaa täytteen kypsentämiseen. Rivien välistä voi siis lukea, että iso kaasugrilli on tähän hommaan hyvä.

Minä tosiaan aion varioida tätä vielä muutamaankin kertaan kesän aikana ;) Horsmalla tai ei, tämä oli hauska kokeilu. Jos nyt innostutte maitohorsmaa käyttmään niin minä kaipasin kyllä lisäksi jotain kapriksia tai muuta hapokasta... Ehkä myös hieman pinjansiemeniä ja lisää juustoa. Tarkemmin ajateltuna juusto muuten voisi olla parempi raastaa (tai viipaloida ohueksi), niin se lämpenisi nopeammin kauttaaltaan.

Ja mikä estää sipaisemasta pohjalle myös ouhuelti creme fraichea ja sen päälle täytteeksi voisi kokeilla parmankinkkua, tuoretta pinaattia ja mustapekkajuustoa... Tai sitä alkuperäisen ohjeen kuorittua parsaa. Eipä vaikuttanut pahalta sekään.



Grillipizzaa (2:lle)

pizzapohjataikina n. 1 dl nestettä

Isohko kourallinen maitohorsmaa
nippu kevätsipulin varsia tai ruohosipulia
2 rkl oliiviöljyä
2 tl vaaleaa viinietikkaa
suolaa
pippuria

n. 2 dl parmesanraastetta
ja pallo hyvää mozzarellaa.


Vaivaa pizzataikina valmiiksi odottamaan kun kipaiset pihalle poimimaan vähän horsmia. Pese sitten horsmat ja valuta vedet pois.

Lisää horsmille loraus öljyä ja tujais viinietikkaa. Mausta suolalla ja pippurilla. Pilko toiseen kulhoon ruohosipulia tai kevätsipulin varsia.

Raasta parmesania ja revi mozzarella palasiksi. Jos käytät kapriksia ja pinjansiemeniä paahda siemenet ja halutessasi pilko vähän kapriksia. sekoita keskenään (koska tässä on hyvä, että täytteiden laitto käy nopeasti).

Kuumenna grilli ihan kuumaksi. Me taidettiin lähennellä jo jotain 300 astetta celsiusta.

Leivo taikinasta pari ohuehkoa pizzapohjaa. Ihan paperinohuiksi en näitä kaulinut, jotta saan ne hyvin grilliin.



Heitä pohjataikina vaan grilliritilän päälle ja anna kypsyä minuutti-pari kunnes taikina alkaa kuplia ja toisella puolella on hyvän väriset raidat. Me vähän hosuimme; olisi voinut olla hetken pidempään.

Sitten käännä pohja; se pitäisi onnistua ihan hyvin lastaa ja pihtejä apuna käyttäen. Sitten ripota nopeasti juusto ja muut täytteet (paitsi ruohosipuli) toiselle puolelle, sulje grilli ja piennennä pizzojen alla olevia liekkejä sen verran, että täyte ehtii kunnolla lämmitä.

Sitten ota pizza pois "uunista" ja ripottele päälle ruohosipulisilppu. Tarjoa heti!