tiistai 27. huhtikuuta 2010

Pehmeää laskua eli mascarpone-fenkolirisottoa, kampasimpukoita ja lohta

fenkolirisottoa ja kampasimpukoita sekä lohta
Mimmu tuli kylään viikonloppuna ja kun meidät päästää kahdestaan kauppaan - no, seuraukset voi arvata.:) Tämä oli lopulta hyvin yksinkertaista herkkuruokaa ja nojaa täysin siihen, että raaka-aineet ovat hyviä. Ai niin ja sellossa oli pakkasessa kampasimpukoita 35 eur /kg.

Vähän vielä Chez Dominiquen kampasimpukat mielessäni näytin näille ihanuuksille vain aavistuksen kuumaa grilliä ja pyöräytin kylkeen fenkolilla maustettua risottoa. Laitoin risoton pohjaan sellerinvarren lisäksi puoliskan fenkolia ja lopuksi puolisen purkkia mascarponea. Ensi kerralla jätän ehkä sellerin pois ja laitan pelkkää fenkolia - maku saa nousta ihan kunnolla esiin.

Risottoreseptejä meillä on täällä jo aika monta. Mutta esimerkiksi rypälerisotto-ohje toimisi tähän malliksi ihan hyvin. Laitoin tällä kertaa ehkä 2,5 dl riisiä, koska tein ruokaa neljälle ja puoli purkkia mascarponea riitti silti minusta ihan hyvin. Joten: laita vaan sellerin tilalle fenkolia, unohda rypäleet, lisää riisin määrä n. 2,5 desiin ja käytä kasvis- tai kalalientä tarpeen mukaan, ehkä n. 6 dl. Lopuksi kyllä lisäsin vielä vastaraastettua parmesaniakin ainakin puolitoista desiä, muttei se ole pakollista. Maista risottoa mascarponen lisäämisen jälkeen ja arvioi haluatko sitä mukaan vai et.

Risotto kannattaa joskus opetella tekemään. Mimmu juuri risottoa sekoitellessaan totesikin, että on ollut niin monesti kiitollinen siitä taidosta. Kun risoton joskus opettelee, se syntyy samalla tavalla joka kerta. Ja miten paljon siinä on lopulta mahdollisuuksia varioida: kun mausteita lisää eri tavoin, saa aikaan ihania, uusia ruokia. Risoton suuri salaisuus on oikeanlaisen risottoriisin (esim arborio) lisäksi, että se vaatii vaan jatkuvaa hämmentelyä ja veden lisäämistä vähän kerrallaan. Sillä tavoin riisi kypsyy tasaisesti ja lopputulos on suussasulavaa ja ihanaa. Ja risotto ei sitten valmiina odottelusta parane, joten se kannattaa ajoittaa aika tarkkaan. Risoton kypsymiseen menee vajaa puoli tuntia ja se on valmista, kun riisi ei ole enää kovaa, mutta pysyy hyvin kasassa. Yleensä sanoisin, että kaikki muu kannattaa tehdä ensin; lihakin voi vetäytyä muutaman minuutin risottoa odotellen. Mutta tänään tein mereneläviä, jotka eivät myöskään odota. Ne on saatava tarjolle heti kun ovat valmiita. Toisaalta, niiden kypsyminen kuumassa grillissä on lähinnä välitön. Niinpä päätin tehdä lisukkeeksi mascarponerisottoa.

Mascarponerisotoissa ruuan kannattaa antaa vetäytyä mascarponen lisäämisen jälkeen juurikin sen muutaman minuutin, jotta riisi imee vielä kermaa itseensäkin. Risotto jää tällä tavoin juuri unelmaisen kermaiseksi, mutta ei ole liian vetelää. Peitä risotto kannella ja vaikka parilla keittiöpyyhkeellä vetäytymisen ajaksi. (Tässä vaiheessa minä sitten kirmasin grillille ja heitin kalat hiillokselle.)

Lopuksi risotto maustetaan vielä suolalla, pippurilla ja lehtiperiljalla. Ja jos kaipaan uusia vinkkejä risottoon, niin ystäväni M tarjosi meille perjantaina aivan loistavaa rapurisottoa, jossa oli mascarponen lisäksi sattumiksi laitettu jokiravun pyrstöjä ja parsaa. Liemi risottoon oli keitetty parsojan trimmauksesta yli jääneistä paloista ja kuorista. Muistathan muuten, että vihreää, nuorta parsaa ei välttämättä tarvitse kuoria, mutta valkoinen parsa pitää. Jos vihreät tangot kuitenkin ovat tosi isoja ja pinta tuntuu puisevalle, niiden paksusta tyvestä voi vähän kuoriakin.

Ja koska V oli pilettämässä tällä kertaa grillauksesta vastasi yours truly. Ihme kyllä, ilmeisestä grillauskokemuksen puutteesta ja pienestä paniikista huolimatta sain jotenkin lohen osumaan juuri eikä melkein nappiin: pilkoin lohen isoiksi kuutioiksi vartaaseen. Keihästin palat ruotojen suunnassa ja sipaisin pintaan öljy-soija-sitruunamehuseosta. Sama käsittely kampasimpukoille.

Sitten grili kuumaksi ja parsat, kalat sekä simpukat grilliin. Koska käytin hiiligrilliä, jossa lämpöä on haastavampaa käsitellä, kuin kaasugrillissä varasin viereen jo valmiiksi yhden uunikipon. Sitten nopeasti kaloihin ja simpukoihin kaunis ruskea pinta - ehkä minuutti - pari molemmin puolin.

Sen jälkeen laitoin uunikipon grillin sivuun ja nostin vartaat siihen. Näin sain kaloille vielä vähän "uunimaista" epäsuoraa lämpöä. Annoin merenelävien olla kipossa kuumassa grillissä ihan minuutin tai pari ja sitten raotin varovasti yhtä lohenpalaa. Se näytti juuri sopivasti kypsyneeltä, mutta edelleen mehukkaalta. Parsoissa oli söpöt raidat joka puolella. Tuomitsin ruuan valmiiksi.

Se, mitä tähän olisi tietysti voinut vielä laittaa, olisi ollut fenkolilla maustettua maitovaahtoa ja - ehkä - ihan vähän murskattua, paahdettua saksanpähkinää... Ihan vaan finedining - fiilistelymielessä :)

Hyvin tosin maistui näinkin - mutta jos nyt jotain tunettaisin niin todella; enempi fenkolia ensi kerralla ja maitovaahtoa... :)

3 kommenttia:

Yaelian kirjoitti...

Ihana annos! Ja niin kauniin näköistäkin,tuota söisin heti!

Anonyymi kirjoitti...

Ihanaa! Täydellistä :)itse tein viikonloppuna parsavuohenjuusto risottoa. Täällä kun parsa on juuri parhaimmillaan ja taatusti tuoretta saa kaupasta kuin kaupasta.
Ja kyllä, olen lopettanut muiden blogien lukemisen ;)

T.lukija baijerista

Nelle kirjoitti...

Yaelian: om nom nom vaan :)

Baijerilainen: Oih, ihania rapsakoita parsoja. Viikonlopuksi saattaa olla pakko ostaa parsaa. parsat pähkinöillä himottaisi hurjasti.

O-ou. Tällä viikolla täytyy kyllä antaa pientä varoitusta, etten varmaan ehdi kirjoittaa mitään ennen viikoloppua - oho, miten sekin alkaa jo huomenna!:)

Kannattaa ihmeessä käydä sillä aikaa kurkkimassa muitakin keittiöitä:) Mutta kuten tuossa äsken jo toiseen postaukseen totesin: miten osaattekin antaa tunnustusta just silloin, kun sille on eniten käyttöä.

Kiitos.