sunnuntai 18. huhtikuuta 2010

Pastaa pähkinäpestolla, paahdetulla palsternakalla ja mozzarellalla

pähkinäpestoa ja palsternakkaa


V oli eilen juhlimassa koko illan kutsuvierastilaisuudessa. Minä olin raskaan viikon jälkeen ajatellut vaan käpertyä sohvaan, syödä hyvin ja nukkua paksusti. Ja näin tapahtui.

Muistelin siinä kokkaillessani niitä viikonloppuja teininä, kun joskus harvoin olin yksin kotona. Jo silloin tein itselleni jotain spesiaalihyvää herkkua dekkareiden katsomisen pariksi; se herkku oli yleensä kaupan valmiista pussihampurilaisesta tuunattu versio ja kolaa. Paahdoin pannulla litistettyihin hampurilaissämpylöihin ihan kunnolla ruskeaa ja paistoin väliin hirveän kasan kaikkea; tomaattia, ananasta, juustoa, joskus kananmunaa - mitä mieleen ikinä juolahti. Lopputulos muistutti enemmän kurkkusalaattia valuvaa Pisan kaltevaa tornia kuin hampurilaista.

Nykyisin, kun olen yksin kotona teen yleensä sellaista ruokaa, jota meillä ei muuten syödä; joko kokeilen jotain projekteja jotka ovat sen verran villejä, etten usko perheen suhtautuvan niihin positivisesti ainakaan ensiyrittämällä tai sitten teen jotain, mille V on allerginen.

Tämä eileniltainen menee nyt siihen jälkimmäiseen kategoriaan: Olen muutamaan otteeseen tainnut sanoakin, että V on allerginen kypsentämättömille vihanneksille, juureksille, monille hedelmille ja pähkinöille. Kaikkia em. aineita V voi syödä jos ne on jollain tapaa kevyestikin kypsennetty, mutta raakana ei. Meistä ei siis koskaan tule raw - food intoilijoita, valitan. Enkä tänäänkään mennyt raakaruokaosastolle, vaan pähkinöiden suuntaan.

Minä sain joskus syödäkseni pähkinäpestoa. En kuollaksenikaan muista missä, mutta muistan ihastuneeni siihen kerrasta. Rehellisesti sanoen, en ole löytänyt vastaavaa ruokalajia mistään sen jälkeenkään. Pähkinäpesto on pyörinyt nyt mielessäni, kun tuon palsternakan kanssa on touhuttu; minulle on iskostunut päähän pasta-annos johon tulisi pähkinäpestoa ja paahdettua palsternakkaa, ehkä myös vähän mozzarellaa.

paahdettua palsternakkaa

Kuvittelin etukäteen pähkinän ja parmesanin makujen kietoutuvan yhteen ja vahvan valkosipulin tukevoittavan pestoa. Sitten herkkää, pähkinäistä, paahdettua palsternakkaa, vähän mustaa pippuria, timjamia ja pieni pala parasta mozzarellaa mitä löytyy... Eikä pasta missään määrin pettänyt odotuksiani. Se oli juuri niin vivahteikasta ja ihanaa kuin kuvittelin. Tämän kanssa olisi mennyt hyvin joku tukevahko ehkä jopa aavistuksen tamminen valkoviini. Joku hyvä Chardonnay, ehkä. Tällä kertaa turvauduin kyllä tylsästi ihan vaan kuplaveteen.

bamixin kulho

Pähkinäpeston pyöräytin tosi näppärästi Bamixilla. En ollut edes muistanut, että siinä on semmoinen näppärä silppurikippo, ennenkuin ystäväni M taannoin muistutti minua moisesta. Kaivoin sen sitten kaapista esiin; kyllä, myös meidän bamix on tullut kipon kanssa. Mutta jos tämmöistä vempelettä ei ole, voit hyvin murskata pähkinät myös morttelissa; muutama isompi sattuma siellä täällä ei haittaa yhtään. Öljyksi laitoin Pariisista ostamaani pistaasiöljyä, joka on yksinkertaisesti ihanaa ja niin pehmeän ja pyöreän pähkinäistä... On se ihanaa, kyllä. Mutta se on myös aika arvokasta ja sitä on hankalaa saada. Stokkan herkusta löytää kyllä, mutta voit käyttää sen tilalla hyvin oliiviöljyä tai muuta pähkinäistä öljyä, josta itse pidät.

Pastana käytin jotain Lidlin Italiaviikoilta löytämääni paksumpaa semolinasta tehtyä, taligatellemaisesti kimppuihin käärittyä "spaghettia". Minusta nauhapasta tai spaghetti sopii tähän ehkä parhaiten, mutta myös penne- pasta voisi toimia, kun palsternakatkin ovat tommoisia pätkiä...

Pestoa jää tuosta annoksesta kyllä yli tarpeen - lopun voi käyttää hyvin vaikka keitettyjen/höyrtettyjen kasvisten kanssa tai vaikka juurespyreeseen. Voit säilöä sen jääkaappiin lasipurkkiin ja lorauttaa peston päälle kerroksen öljyä. Öljy estää peston homehtumista, jolloin se säilyy paremmin.

pähkinäpesto

Pähkinäpestoa a la Nelle (riittää ainakin 4 isoon annokseen pastaa)

1 dl karkeaa parmesanraastetta
0.5 dl hasselpähkinöitä
0.5 dl manteleita (käytin kuorittuja)
n. 4 saksanpähkinän puoliskaa
0.5 dl pistaasiöljyä (+ n. 2 rkl lopuksi)
2 kynttä valkosipulia


Laita pähkinät bamixin kippoon tai mortteliin. Aja hetken pulsseissa, jotta saat pähkinät muuttumaan hienoksi. Sitten kaada sekaan öljy ja permasan, ja aja hetken että saat kaikki sekoittumaan keskenään. Parmesanin ei tarvitse ihan kokonaan hienontua sinne välttämättä.


pähkinäpesto

Kaavi pesto tarjoiluastiaan tai lasipurkkiin ja lisää tarvittaessa vielä vähän öljyä, niin että saat pestosta sopivan helposti levittyvää.

pastaa pähkinäpestolla, palsternakalla ja mozzarellalla


Pastaa palsternakalla, pähkinäpestolla ja mozzarellalla (1:lle)

Palsternakkoihin:
n. 1 palsternakka per nenu
1-1,5 rkl manteliöljyä
mustaa pippuria
chilisuolaa tai tavallista suolaa

Lisäksi:
2-3 taligatellepastakiehkuraa nälästä riippuen per nenu
1/2 mozzarellapalloa
2-3 tl pähkinäpestoa
tuoretta timjamia
mustapippuria
suolaa
loraus öljyä

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.

Kuori ja lohko palsternakat veneiksi. Pyöräytä ne lorauksessa manteliöljyä tai muuta suosikkiöljyäsi. Mausta suolalla ja pippurilla.

Levitä palsternakat uunipellille tai kippoon ja paahda niitä n. 20-25 min uunissa. Sitten käännä lohkot jotta saat niihin kauniin tasaisen värin (etenkin metallisella pellillä tai kipossa alapuoli ruskettuu ensin kauniisti). Sitten jatka paistamista 15-20 min kunnes lohkot ovat hieman paahtuneita, mutta eivät vielä kuivia. Voit pilkkoa suurempia palsternakan paloja vaikka kahtia/kolmeen, jotta sopivat hyvin suuhun.

Laita pastaa varten kiehumaan vettä isoon kattilaan. Mausta vesi suolalla ja kun vesi kiehuu lisää pasta. Keitä pastaa koko ajan tarkkaillen. Yleensä pasta vie n. 3 min vähemmän kypsyä kuin mitä pussissa sanotaan, mutta pastaa kannattaa maistaa pieni pala: jos sen sisällä ei juuri ja juuri enää tunnu kovaa vastusta hampaille niin se on kypsää. Minun pastassani keittoaika oli pussin mukaan peräti 22 min joten 17 min paikkeella aloin jo tutkia onko pasta kypsää. Eikä mennyt kauaakaan kun se oli.

Valuta pastasta pois vesi ja laita se takaisin kattilaan. Sitten lisää pesto ja palsternakat sekä loraus öljyä. Sekoita. Nostele pasta annoslautasille, ripota sille hieman suolaa, rouhaise mustaa pippuria ja laita pastan päälle palanen mozzarellaa. Koristele timjamilla, lorauta vielä vähän öljyä mozzarellan päälle ja rouhaise mustaa pippuria.

Tarjoile pasta heti.

11 kommenttia:

Kati kirjoitti...

Tätä täytyy ehdottomasti kokeilla, kunhan nyt saisi omat kupit ja kulhot tänne pallon toiselle puolelle. Olen koittanut olla järkevä ja tiukkana astiahankintojen suhteen, sillä Suomesta on tulossa täysi arsenaali kaikkea keittiötavaraa. Mutta hieman alkaa tympiä kahdella kattilalla ja yhdellä vaivaisella paistinpannulla operointi. Huomaan myös, että olen tottunut tekemään armeija-annoksia: perus-tefalpannu on aina ääriään myöten täynnä, kun ryhdyn kastikkeen tekoon. Mozzarella on muuten täällä päin turkasen kallista.

Nelle kirjoitti...

Kati: ymmärrän tuskaasi. Mutta kyllä ne kamat sieltä laivalla perässä tulee kun kerkeää.

Mutta siinä odotellessa kannattaa sortua Korkeintaan Ihaniin Ja Aivan Erilaisiin uusiin kamoihin ;)

Mozzarella ei ole tuossa ihan välttämätöntä, voit myös vaikka raastaa pintaan vaan runsaasti parmesania. Tai yhdistää jotain muuta juustoa... Tai vaikka kanaa.

Jytis kirjoitti...

Oijoi, ihan mielettömän ihanalta näyttää ja kuulostaa!! Pitäisi kyllä tuo palsternakka nyt ottaa haltuun kun edellisen haasteen yhteydessä tuli niin paljon hyviä reseptejä. Ja nyt tää, mmmm.

Kermaperse kirjoitti...

Tuli nälkä :P´ Tosin mä joutuisin tyytymään pelkkään palsternakkaan ja mozzarellaan pähkinäallergian takia ja pastaakaan en syö :D Mutta joo, anto tää resepti ainakin inspiraatiota kokeilla tota palsternakkaa! Menee heti ostoslistalle.

Nelle kirjoitti...

Jytis: Toi pasta tuli just semmosta kuin kuvittelin. Mutta mikä estää käyttämästä tuota pähkinäpestoa johonkin muuhunkin.


Kermaperse: Palsternakka on ihan loistavaa tavaraa. Se maistuu paahdettuna ja manteliölyllä silattuna ihan älyttömän ihanalle. Minä tein siihen taannoin suklaakastiketta pariksi, kannattaa kokeilla sitäkin! Ja mikä estää keittämästä tuohon anokseen kaveriksi vaikka parsaa tai tekemään "nauhapastaa" kesäkurpitsasta. Tai jotain. :) Kiva kun innostuit!

Yaelian kirjoitti...

Pähkinäpesto kuulostaa ihanalta! Aika jännää,että V voi syödä kaikkia niitä juttuja kypsennettynä muttei raakana.
Mulla on ikivanha Bamix,mutta tuo sekoitin meni ikävä kyllä rikki

Nelle kirjoitti...

Yaelian: kannattaa kyllä kokeilla vaihteeksi pähkinäpestoa. Siihen saa myös hyvin upotettua niitä pähkinäpussien loppuja, mitä kaapissa on. Luulen, että se sopisi hyvin myös vaikka parsan kanssa... Ajattelin kyllä laittaa sitä uuniin parsojen päälle, vähän tähän tyyliin, niin V pääsisi myös osalliseksi moisesta herkusta. Uunissa kumminkin pähkinät sitten kypsyvät jne...

Jos ei tykkää niin terävästä valkosipulin mausta, niin tähän muuten voisi varmaan kokeilla myös paahdettua valkosipulia... Hmm.

Rva Patalintu kirjoitti...

Ai että, taidanpa tietää mitä tarjoan kipeälle pesto- ja pähkinähullulle hra Patalinnulle! Tosin tuon palsternakan varmaan joudun jättämään välistä, tai ainakin toiselta lautaselta pois... ;)

Ostettiinkin just viikonloppuna Bamix, joten senkin puolesta kiva päästä testaamaan tuota kippoa heti tuoreeltaan. :)

Nelle kirjoitti...

Rva Patalintu: kokeile laittaa sekaan vihreää tankoparsaa, jos se kelpaa paremmin hra Patalinnulle. :) Toimii varmaan silläkin tavalla... ;)

Anonyymi kirjoitti...

mietin, onnistuukohan pesto pelkillä saksanpähkinöillä? Maun puolesta nimittäin..

Nelle kirjoitti...

Anonyymi: varmaan tulee ihan hyvää - mutta kyllä siihen öljyä, valkosipulia ja parmesania kannattaa laittaa. Oletin siis, että kysyt voiko mantelit ja muut pähkinät jättää pois? Voi jättää - ja jos haluat tuoda makuun lisää jotain, voit laittaa pinjansiemeniäkin selaan - ei se niin tarkkaa ole :)

Hitsi, en itse ees muistanut, että tämmöinen herkku on tullut kokattua - pitäisi varmaan itsekin tehdä uudelleen :)