Blinejä kahdella tavalla - ohrablinit ja perinteiset tattariblinit pruuvissa

Ystäväni huokaili tuossa viime viikolla blinien perään. Muutamaa puhelinsoittoa myöhemmin olimme haalineet kasaan 7 innokkaan blinistelijän seurueen illanviettoon tämän talvisen herkun ympärille. Tiesitkö muuten, että Blini tulee venäjän sanasta 'blin' joka on suomeksi ohukainen. Aito venäläinen blinihän onkin oikeasti ihan ohut, nämä paksummat, joita meillä harrastetaan ovat enemmän länsimaista perua.

Ystäväni M vetää tällä hetkellä työkseen erilaisia ruokakursseja. Nyt on tietysti perinteinen bliniaika ja blinien tekoa on harjoiteltu myös M:n vetämällä kurssilla. Kyselin vähän huolestuneena, joko blinikiintiö on täynnä, mutta ei kuulemma. Sen sijaan keskustelun yhteydessä sain hyvän vinkin kokeilla vaihteeksi ohrablinejä, joiden ohjeen M lähetti minulle etukäteen. Utelias kun olen, halusin ehdottomasti kokeilla ohrablinien tekoa. Vertailevan tutkimuksen vuoksi teimme illaksi kaksi blinitaikinaa: ihan perinteisen, hyväksi havaitsemani myllyn paras - pussin tattariblinitaikinan ja tämän minulle uutukaisen ohrataikinan.


Lisäkkeitäkin blineille oli tarjolla enemmän kuin yleensä: tuliaisina saatua savulohisalaattia, kuutioiksi pilkkomiani venäläisiä suolakurkkuja, smetanaa, hunajaa, punasipuli- ja tillihakkelusta, muikun, siian ja kirjolohen mätiä sekä sillikaviaaria. Ai niin ja tietysti iso kannu sulaa voita, gourmet - olutta sekä valko- ja kuohuviiniä. Jokaiselle jotain - siis. Kylmäsavuhevosta olin varannut pienen palan jääkaappiin myös, mutta totesimme että lisukkeita on jo ilmankin niin paljon, ettemme kykene niitä kaikkia tuhoamaan. Heppa jäi siis odottamaan muuta käyttökohdetta.

Näistä lähtökohdista istuimme lopulta arvioimaan blinejä: paistaessa ohrablinit tuntuivat pysyvän selvästi helpommin koossa kuin perinteiset tattariblinit. Myöskään lämmön säätö ei ollut niin tarkkaa. Tattariblinejä tuntui olevan jotenkin helpompaa paistaa kaasuliekillä kuin tavallisella, keraamisella levyllä, koska lämmönsäätö on kasussa välitön. Keraamisella levyllä tattariblinit tuntuivat tummuvan helpommin (paloivat toiselta puolelta eivätkä hyytyneet tarpeeksi kääntymistä varten) tai vaihtoehtoisesti niiden kypsennys vei hirveän kauan. Paras tapa näytti olevan paistaa tattaribliniä hetken kuumemmalla kaasulla, jotta pinta saa kauniin kuplaisen rakenteen ja sitten pienentää kaasu ihan pienelle, niin että pinta hyytyy, mutta toinen puoli ei pala. Ja sitten käännetään. Ai niin, ja metallinen lasta on paljon paljon parempi, kuin muovinen.

M sanoikin, että myös kurssilla ohrablineistä oli tykätty kovin: niiden paisto tunui sujuvan helpommin ja maussa oli hauskaa, täyteläistä ohraa. Tattariblinien paistamisen helpottamiseksi kurssilla oli myös kokeiltu sekoittaa hieman vehnäjauhoa tattaritaikinan sekaan. Tämä temppu oli vähän helpottanut tattariblinien kääntöä, koska taikinaan muodostui sitkoa.

Ilmeisesti ohrablinit olivat kuitenkin kaikenkaikkiaan olleet helpompia kääntää. Minun tattaritaikinassani vehnäjauhoja ei ollut, mikä näkyi kyllä jossain määrin paistojäljessä hrmh, viimeistään parin kuohuviinilasillisen jälkeen :) Eli onnistuu kyllä, mutta tarkkana pitää olla ja ranneliike kunnossa... :)

No entäs se maku sitten? 7 hengen raatimme äänesti (muistaakseni) yksimielisesti ohrablinit maultaan tattariblinejä paremmaksi. Ja kieltämättä, ohrablinien maku oli täyteläisempi, pehmeämpi ja rakenne jotenkin mehevämpi (vaikka kuitenkin kuohkea). Tattariblineissä sitkon puuttuminen ja taikinaan lisätty valkuaisvaahto tekee blinistä jollain tavalla valkuaisvaahtoisen kuohkean ja helpommin murtuvan. Molemmat olivat hyviä, mutta ohrablini oli kyllä illan linnikuningatar.


Ohrablinejä (n. 10-12 kpl)

5 dl maitoa
25g hiivaa
2 1/2 ohrajauhoja
2 dl hiivaleipävehnäjauhoja (tai vehnäjauhoja, minulla sattui olemaan hiivaleipäjauhoja joten niitä meni)
1 tl suolaa
1 dl piimää, jogurttia tai kermaviiliä (laitoin A - jogurttia)
2 keltuaista
2 valkuaista

Valitse tähän suurehko kulho, koska taikina paisuu kaksin-melkein kolminkertaiseksi.

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja murusta sekaan hiiva. Lisää taikinaan sen jälkeen jauhot ja sekoita kunnes taikina on tasaista.

Peitä kulho ja anna taikinan nousta ja käydä lämpimässä paikassa 2-6h. (minulla ehti nököttää odottamassa sen n. 6h)

Lisää taikinajuureen suola ja jogurtti (tai piimä/kermaviili).

Erota keltuaiset ja valkuaiset toisistaan. Lisää keltuaiset taikinaan ja sekoita. Vatkaa valkuaiset vaahdoksi ja sekoita vaahto varovasti taikinaan.

Paista taikinasta paksuhkoja ohukaisia runsaassa voissa. lieden ei saa olla liian kuumalla ohrablinien paistamiseen, hitaasti hyvä tulee. Taikinaa saa olla pannussa yli puolenvälin, jolloin blinistä tulee komean paksu ja mehevä. Kun kypsyttelet bliniä hitaasti miedohkolla lämmöllä, se ehtii kypsyä sisältä eikä pala pinnastaan.

Tarjoa voisulan, mädin, smetanan ja sipulisilpun kanssa.

Hyvää ystävänpäivää kaikille.