Hyvää syntymäpäivää meille!

Tänään, tasan vuosi sitten siskot kokkaa -blogissa julkaistiin ensimmäinen kirjoitus. Blogimme siis täyttää yhden vuoden tällä kellonlyömällä ja päivämäärällä 18.11.2009.

Ehkä nyt joku summaus kuluneesta on paikallaan, oli tämä kuitenkin niin yllätyksellinen ja tapahtumarikas vuosi. Ja voinpahan ainakin käyttää tilaisuuden hyväkseni ja kehua Lingell & Piispasen tämän vuoden Loimu-glögipainosta. Tämä tämän vuotinen on juuri sopivassa tasapainossa, ei liikaa makeutta mutta hieman jotain lisää hehkuviiniin verrattuna. Glögin kanssa kehtaa marssittaa esiin myös Jules Destrooperin mantelikeksit (almond thins) ja niiden päälle St. Agur - sinihomejuuston. Mikä mieletön makusinfonia syntymäpäivän juhlistukseen!

Katselin läpi ruokakuvia työhuoneen koneelta. Niitä oli ihan hirveästi, enemmän kuin tajusinkaan. V vinkkasi, että jotain kuvia voisi ehkä joskus poistaakin; "Niinkö? Tosiaan..."

Minä jäin lumoutuneena katselemaan menneitä päiviä auringossa ja kynttilän valossa, kevätkukkasia ja rakkaita ihmisiä. Ruokiin liittyi paljon kuvia, joita ei ole blogissa nähty. Iloisia, hyväntuulisia ihmisiä, suloisia poseeraavia lapsia ja surusilmäisiä koiria - kukkapenkeillä ja ilman. Paljon elämää on vuoteen mahtunut. Ihanaa, että olette olemassa, ihanaa, että olen saanut elää tämän kaiken.

Mimmun kanssa juttelin puhelimessa ja kysyin, mitä blogivuosi Mimmulle on tarkoittanut; Ennen kaikkea uusia ideoita ruuanlaittoon - uusia näkökulmia ja ajatuksia. Vaikka Mimmu ei kirjoita yhtä usein kuin minä, hän kirjoittaa silloin, kun on sen aika. Mimmua on kuluneen vuoden aikana ilahduttanut myös äitimme, joka ei ole koskaan pitänyt tietokoneista. Äiti on löytänyt blogit harrastuksena ja lukee niitä kuulema jopa enemmän kuin Mimmu. Välillä äiti raportoi Mimmulle, mikä on hänestä hyvä idea, johon hän on törmännyt: "Sillä sipulissa oli kuules kokeiltu tällaista, voisit sinäkin... ". Tämän lisäksi satun tietämään, että yksi äidin suosikeista on minustakin iki-ihana omenapuun alla -blogi.

Vuoden aikana julkaistujen reseptien osalta voisin todeta, että kahta reseptiä on haettu ylitse muiden. Absoluuttista sivujen suosiotilastoa minulla ei ole, mutta hakusanoissa borssikeitto ja mutakakku vienevät voiton. Makeissa hyvänä kakkosena tulee key lime pie. Suolaisista en osaa toista sijaa nimetä. Leivissä se olisi vaivaamaton leipä. Hauskoja ja huvittavia hakusanoja sen sijaan on silmiin tarttunut vuoden varrelta monta, monta kertaa. :) Onpa muutama reseptikin saanut innoituksensa jonkun hakusanoista. Best of - lista parhaista ruuista on vielä tekemättä.

Ehkä eniten kommentteja nostattanut reseptimme on ollut imelletty perunalaatikko, johon saimme paljon palautetta. Se sai minut myös perehtymään paremmin imellyttämiseen, jota en ollut koskaan sen syvällisemmin ajatellut. Kommentoinnin seurauksena jäin tuolloin miettimään sitä, kuinka hyvin yhteisö toimii neuvojen antamisessa. Todella paljon rakentavaa kommenttia ja hyviä neuvoja on vuoteen mahtunut! Asiattomia tai negatiivisia kommentteja on muuten ollut ylipäätään paljon vähemmän, kuin alussa ajattelin. Pääsääntöisesti kommentit ovat olleet ihania ja kannustavia. Sellaisia sydämeen piilotettavia.

Mutta jos vielä palataan resepteihin niin yllättävä uusi ruoka, jonka vuoden aikana kokkasin ja joka on jäänyt keittiöömme sen jälkeen on Jamie Oliverin ohjelmasta bongattu kolmen paprikan kana. En mitenkään arvannut ohjetta ensikertaa tehdessäni, että yhdistämällä säilötyn ja tuoreen paprikan sekä paahdetun paprikajauheen mausta tulisi niin valtavan mehevä. Jos ette ole kokeilleet, kannattaa. Helppoa ja hyvää.

Merkkitapauksina blogimaailmasta vuoden varrelta voisi tietysti mainita sen, kun Pastanjauhajat päättivät kokeilla meikäläisten lohitartaria. Yhtäkkiä sivullemme tulvi mutaman päivän ajan satoja lisäkävijöitä vuorokaudessa. Silloin ensimmäisen kerran tajusin, kuinka paljon ihmisiä näitä blogeja liikkuu lukemassa.

Ruokahaasteenkin voitimme vuoden aikana kerran ja pääsimme järjestämään itse haastetta numeron 42 ympärille. Se oli jännittävää! :) Muista blogimaan haasteista on mieleen jäänyt erityisesti lapsuuden kotiruoka ja aamuhaaste, jota oli mukava kirjoittaa.

Merkkitapaus on tietysti ollut myös syyskuun ruokablogiksi valitseminen. Se tuntui uskomattomalta. Täytyy myöntää, että vaikka tunnustuksen saaminen oli kaikin tavoin mukavaa, se toi minusta mukanaan myös "henkistä vastuuta". Jotenkin koin, että jokapäiväistä leipää - blogin Jamsin termillä "missikuukautemme" aikana julkaisemani reseptit pitäisivät olla sellaisia, joista voisin olla jälkeenpäinkin ylpeä. Kiireisen työn ohella se vaati jonkin verran venymistä. Kun kuukausi loppui, takki tuntui rehellisesti sanoen niin tyhjältä, että minulla meni pari viikkoa toipua ennalleni ;)

Hämmentävintä koko blogivuoden aikana on ollut se, että meitä on lähestytty niin mainostajien, kaupallisten blogialustojen, useampien blogitutkijoiden, lehdistön ja tv - sarjaan osallistumisen tiimoilta. Ensimmäinen reaktioni näihin yhteydenottoihin oli, että kyseenalaistin koko tämän homman järkevyyden.

Kai minä vain haluan sanoa, että selvisimme ensimmäisestä, monta yllätystä sisältäneestä vuodesta molemmat itsenämme. Aiomme jatkaa samaan tyyliin, toivottavasti myös siinä sivussa kehittyen. Olisi mukavaa, jos tulette tänne jättämään tervehdyksenne jatkossakin. Kommenteilla joita jätätte on lopulta valtavan suuri merkitys.

Ja alkuperäisessä tarkoituksessaan, kahden siskon yhteisenä yhteydenpitoprojektina ja reseptiarkistona blogi on toiminut mainiosti; blogi on aina loistava tekosyy soittaa silloinkin, kun ei oikeastaan ole mitään asiaa. Pohjalaisellehan se asia pitää välillä löytyä, eikös vaan? ;)

Siispä kohottakaamme Lingell & Piispanen ja kilistäkäämme, Siskot kokkaa on yhden vuoden kokemuksia rikkaampi.

p.s. A speksasi otsikon eilen :)