maanantai 9. marraskuuta 2009

Porkkanakakkucookiet otto II



Muistatteko vielä ne porkkanakakkucookiet, joita tein taannoin? V sai maistaa niitä maailmalta palattuaan ja porkkanakakkufanina tykästyi niihin kovin. A oppi myös nopeasti katselemaan kaipaavasti pikkuleipäpurin suuntaan ja pyytämään cookieta jälkiruuaksi ;) Vaikka itsekin pidin edellisestä versiosta (ja cookiet melkein paranivat muutaman päivän säilyttelyn jälkeen), ajatus valkosuklaahippusista jäi mieleen kaivelemaan. Voisiko se olla Vieläkin Parempaa?

Lisäksi, koska kasvikuivuri on minulla vain lainassa, ajatus porkkanan kuivaamisesta tuntui vähän raskaalta. Yaelianin kommentteihin jättämä ajatus siitä, että mitäpä jos porkkanapalat laittaisi taikinaan ilman kuivausta pääsi siis myös testiin tällä seuraavalla kierroksella.

Tapahtuipa siis isänpävän tienoolla pohjanmaalla, jotta keittiöstä kajahti porkkanainen cookiekäsky. Yksi Pandan valkoinen suklaalevy oli murskattava ja neljä äidin luomuporkkanaa silvottava, jotta saatiin aikaan pikkuleipiä.

Lisäsimme myös jauhon määrää n. viidenneksellä (20-25 %) ja kaurahiutaleita suurin piirtein samassa suhteessa. Maku oli taas tosi onnistunut. Valkosuklaa ei kyllä minusta maistunut niin paljon kuin kuvittelin ja rakenteesta tuli kuohkeampi kun viimeksi, mutta liian kostea. Oikeasti, ne porkkanapalat on kuivatettava ainakin osittain, että tämä onnistuu.

Vaikka pilkoin porkkanan pienemmiksi paloiksi kuin viimeksi, etenkin seuraavana päivänä kostea porkkana oli saanut pikkuleivät pehmenemään niin, että ne tahtoivat murentua käsiin. Myös purutuntuma, joka hieman makeansitkeistä porkkanapaloista alkuperäisen ohjeen mukaisiin pikkuleipiin tuli, oli minusta tosi kiva.

Myös tällä kertaa jouduin ensimmäisen pellin paistamisen jälkeen toteamaan, että pikkuleivät eivät nousseet niin hyvin kun toivoin. Taikina jäi kuitenkin liian pehmeäksi ja lisäsin n. 4 rkl jauhoja taikinaan vielä ennen loppujen pikkuleipien paistamista. Melkein suosittelenkin, että jos teette näitä pikkuleipiä, paistakaa ensin yksi cookie ja jos se ei nouse kauniin pullukaksi, lisätkää muutama ruokalusikallinen jauhoja.

Hyviä olivat ja melkein kaikki katosivat perhejuhlan tiimellyksessä, saipa näitä cookieta tuliaisiksi myös eräs Tamperelainen pikkuprinsessa, -prinssi ja muukin perhe. Seuraavalla kertaa kuitenkin kuivaan porkkanat. Eikä valkosuklaatakaan tarvita.

... hmmh... Toisaalta... Jospa niitä dippaisi sulaan valkosuklaaseen... Eli seuravaa kierrosta odotellessa...

3 kommenttia:

Yaelian kirjoitti...

Ai ne piti sittenkin kuivata....mutta hyviltä kuulostavat kuitenkin;-)

Nelle kirjoitti...

Yaelian, joo, minäkin ajattelin, että jos porkkanan pilkkoisi pienemmiksi paloiksi, tämä saattaisi onnistua. Valitettavasti porkkanoisas on kuitenkin niin paljon mehua, jotta pikkuleivät hapertuvat kun jauho imee porkkanan nesteen.

Ihan kuiviksi en porkkanoita viimeksikään kuivannut, enemmänkin nahkeiksi. Sitten ne ovat vielä mukavia pureskella :)

Mietin kyllä, että pitäisikö porkkanapalat vielä pyöräyttää tomusokerissa, ennen kuivuria... ;) Nojaa, ehkä se olisi vähän liikaa. Fariinisokeri on kuitenkin tosi makeaa. Näissä pikkuleivissä oli puolet fariinisokeria ja puolet tummaa ruokosokeria, mitä äidin kaapista sattui löytymään.

Taina kirjoitti...

Mansessa nautittiin näistä kyllä suuresti! Hei, kokeile säkin näiden leipomiseen hillosokeria, jos tois kaivattua jyhkeyttä leipomukseen kuivaamattoman porkkanan kanssa ;)