Pinaatti-päärynäsalsaa, prinsessakurpitsaa ja ahvenfileitä

Tämä viikko on ollut kaoottinen. Olin viime viikolla sairaana ja se on kostautunut. Erinäköiset harrastukset, luottamustoimet, työ ja muuannes aivan liian pitkäksi venynyt projekti ja sen päätökseen saattaminen kiusasivat kaikki samaan aikaan. Niinpä kokkausrintamalla on ollut aika köyhää ja ruoka on syöty koneiden, laskelmien ja kaaoksen keskellä. Olo on ollut kuin ihan oikealla opiskelijalla kun olen näitä laskenut töiden jälkeen aamuyöhön.


Pari helmeä ruuan suhteen kaikkeen tähän mahtui kuitenkin. Tässä nyt siis toinen niistä. V kävi kaupassa ja toi ennaltamäärittelemättömän kasan aineita. Speksasin vaan, että jotain helppoa. Sain ahvenfileitä, babypinaattia ja kaupan itse marinoimia kevätkananpoikia :) Ihana mies, kieltämättä. Yleensä opiskelujuttujen pöyhiminen ja niihin jo tässä vaiheessa liittyvä keskikokoista mörköä suurempi ahdistus ja stressi saa yleensä keittiössäni aikaan ihan katastrofaalisia lopputuloksia. Legendaarisin niistä lienee Dippapata. Siitä tuli niin juustoista ja siinä oli niin paljon liikaa makuja, ettei sitä pystynyt syömään kuin reilun desin ja olo oli ihan kylläinen. Epäilen, että V taisi muistaa tämän, vaikka ko. padasta on jo pitkästi aikaa. Oli sitten ehkäisevä toimenpide tai ei, V toi kaupasta niin hyvää ruokaa, että olisi saanut kyllä oikein yrittää, että ne olisi saanut täysin pilattua. Silti onnistuin vähän hosumaan, kurpitsat olisivat arvostaneet vielä hieman pidempää uunitusta.

Luovuuden puuska iski kalojen kanssa ja kokosin ahvenfileiden kaveriksi pinaatista, sipulista ja jääkaappiin jääneestä aivan kypsästä päärynästä päärynäsalsan, jota on nyt syöty sitten kanankin kanssa. Ihan loistava, raikastava lisä paistetun kalan tai kanan kanssa.

Minulla oli jääkaapissa myös talvikurpitsaa ja pummasin siis kurpitsareseptin kokeiluun prinsessakeittiön puolelta. Olin siis kurpitsan kanssa liian malttamaton - vielä 30 min paahtamisen jälkeen kurpitsa ei ollut ihan niin pehmeää kuin olisin halunnut, mutta kala oli jo valmista. Eli jos teette tätä, kannattanee varata yli 30 min aikaa paahtamiseen, etenkin jos lohkot ovat noin paksuja kuin minulla. Ala paistaa kalaa vasta, kun kurpitsa on valmista. Se ei haittaa vaikka joutuu odottelemaan hetken kalaa. Ehkä todellinen paistoaika kurpitsalle olisi ollut enemmänkin n. 45 min? Muuten helppo ja hyvä lisäke, kuten myös aiemmin tekemäni, mausteisemmatkin kurpitsalohkot. Chiliöljyn tilalla käytin chilisuolaa.



Ahvenet paistoin vaan ruisjauhoilla leivitettynä ja chilisuolalla ja pippurilla kevyesti maustettuna. Siinähän sitä sitten olikin jo ihastuttavaa pikaruokaa arjen keskelle.


Kiireessä ovat eväätkin jääneet kotiin ja on lounasaikaan tullut syötyä ulkona. Niinpä pieni mainospala tähän väliin: Gran Delicato on remontoitu ja avannut taas ovensa. Olen muistaakseni paikkaa ennenkin kehunut, mutta lisääntyneiden asiakaspaikkojen mukana kahvilasta on tullut entistä toimivampi. Paikka on rempattu myös tosi hauskasti: tunnelmaa riittää. Ruoka on yhtä hyvää kuin ennenkin.

Erityisesti kahvi ja paikan leivät ovat ihan ykkösiä, mutta myös päivittäin vaihtuva talon oma lounaskeitto on ollut oikein toimiva!


Päärynäsalsaa kalalle (3-4:lle)

Iso koruallinen babypinaattia (tällä voi säätää salsan määrää, laitoin noin reilu 2,5 dl pinaattia silppuna)
1 pikkiriikkinen sipuli tai n. 1/4 tavallisesta
kunnon hulaus eli n. 4-5 rkl parasta oliiviöljyä mitä sinulla on (maun ja omantunnon mukaan, kunhan salsasta tulee kosteaa)
2-3 rkl appelsiinimehua
10-15 cm pala kevätsipulin vartta
1 päärynä
2,5 rkl rusinoita (tai maun mukaan)
1 (kuivattu) pieni mieto chili tai 1/2 isommasta
chilisuolaa
pippuria

Tarjolle kurpitsalohkoja ja
paistettua kalaa

Kuori sipuli ja siivuta sitten ihan ohuiksi siivuiksi. Koska käytin ihan pikkiriikkistä sipulia jätin suikaleet n. 1,5-2 cm puoliympyröiksi.

Pese ja pilppua pinaatti suikaleiksi, luori ja kuutioi päärynä. Huuhtele rusinat ja yhdistä kaikki aineet kulhossa keskenään. Vhili murustetaan vaan sekaan. Kääntele kunnolla ja lisää tarvittaessa appelsiinimehua tai öljyä. Mausta varovasti suolalla ja pippurilla. Tarkoitus on, että seoksen herkät maut jäävät esiin mutta suola tuo hieman sellaista sweet and sour - juttua mukaan.

Anna maustua ainakin muutama minuutti. Oli loistavaa vielä seuraavanakin päivänä, vaikka pelkäsin että pinaatti lötkähtää jääkaapissa. Lisäsin vaan uutta pinaattia sekaan ja tarjosin kanan kaverina.

Mutta tänään lähetän viikon aikana pykerretyt materiaalit kirjeessä eteenpäin, sähköpostilähetykseen sain jo eilen kuittausta että hyvältä näyttää. Tutkintohakemus on jo mennyt... Olisikohan kohta aika avata pullo jotain kuplivaa - jossain vaiheessa mahdottomaksi uskomani projekti on vihdoin päättymässä, lopullisesti. Olo on epäuskoisen helpottunut, jos rehellinen olen.