tiistai 12. toukokuuta 2009

Chilien kasvatus osa 2



Vieraileva kynä-sarja chilien kasvatuksesta jatkuu. :)


Kasvatus kukintaan asti

Riippuu hieman lajikkeesta, miten pian kasvi tarvitsee isomman ruukun ja miten iso sille kannattaa antaa. Kuitenkin yleensä kasvin ylitettyä suunnilleen 15cm raan voi olla hyvä aika vaihtaa se isompaan ruukkuun. Itse suosin altakasteluruukkuja, sillä niissä voi pitää pintamullan kuivana. Märkä pintamulta houkuttelee harsosääskiä joiden toukat voivat syödä aivan pienten taimien juuret ja lisäksi harsosääsket pyrkivät ärsyttävästi lentämään nenään. Altakasteluruukuissa on sekin etu, että multa ei tiivisty niissä niin herkästi kuin päältä kastellessa.

Ruukkua vaihtaessa on hyvä hieman koettaa avata juuria irti multapaakusta. Mikäli juuret eivät vielä ole selvästi vallanneetkaan koko ruukkua, ei ruukunvaihdolle vielä ole tarvetta. Lisäksi kasvi pärjää kyllä pienessäkin ruukussa yleensä, mutta tuolloin se saattaa tarvita paljon enemmän lannoitusta (tästä lisää myöhemmin). Ruukkua voi vaihtaa kasville useammankin kerran, mikäli kasvi kasvaa todella suureksi ja tilaa riittää.

Mikäli kasvi kasvaa vain tikkuna ylöspäin eikä haaroitu, sen voi huoletta pätkäistä saksilla poikki sopivalta tuntuvalta korkeudelta, ei kuitenkaan aivan läheltä tyveä. Tällöin kasvi alkaa kasvattaa uusia haaroja jonkun ajan kuluttua.
Chili alkaa herkästi kukkia ollessaan vielä pienikin, mutta mikäli et ole todella kärsimätön, nämä nuput kannattaa nyppiä heti pois. Kukkiessa kasvu hidastuu selvästi ja parhaaseen satoon pääsee, kun kasvi saa kasvaa riittävän isoksi ja vahvaksi ennen kukkimista. Ajatus muutamasta tuoreesta chilistä saattaa houkutella, mutta vaihtoehtona voi olla kymmeniä tuoreita chilejä pari kuukautta myöhemmin.

Kukkiminen
Kun kasvi on mielestäsi riittävän suuri tuottamaan satoa tai muuten vaan et tahdo odottaa enää, voit lopettaa kukkien nyppimisen. Tällöin kasvu hidastuu selvästi tai jopa lakkaa kokonaan. Tässä vaiheessa kasvi tarvitsee todella runsaasti valoa.
Kun nuput aukeavat, niitä voi alkaa pölyttää. Tähän sopii vaikkapa sormi tai pumpulipuikko hyvin. Pölytys tapahtuu pyörittämälä esimerkiksi pumpulipuikkoa varovasti kukan sisällä ja toistamalla tämä kasvin kaikille kukille. Uusien kukkien tullessa toista prosessi. Manuaalinen pölytys ei ole pakollista sillä lähes kaikki chilit pölyttyvät herkästi itsekseenkin (erityisesti jos niillä on tuuletusta jolloin kukat heiluvat), mutta manualinen pölytys selvästi lisää satoisuutta.

Tässä vaiheessa kannattaa miettiä, tahdotko ottaa talteen siemeniä kypsistä hedelmistä ja mikäli tahdot, onko lajikepuhtaudella väliä. Mikäli puhtaudella ei ole väliä tai et tarvitse siemeniä, voi kasveja huoletta pölyttää vaikka samalla pumpulipuikolla. Mikäli tahdot puhtaita siemeniä, pitää olla varovaisempi. Mikäli kasvit ovat sisätiloissa ja kasvavat riittävän erillään toisistaan, ristiin pölyttyminen on aika epätodennäköistä. Niin tai näin, risteymä vaikuttaa vain siemeniin joten itse hedelmään sillä ei ole mitään vaikutusta vaikka siitepöly tulisi eri lajikkeelta.

Huomattava osa kukista yleensä tippuu kasvista pois itsestään aika pian. Tämä on normaalia eikä huolestumiseen ole yleensä syytä. Mikäli näin kuitenkin tuntuu käyvän kaikille kukille, voi syynä olla esimerkiksi liian vähäinen valaistus tai väärä lannoitus.
Mikäli kukka näyttää kuivuvan mutta pysyy kasvissa, se on luultavasti pölyttynyt. Tällöin siitä pitäisi pian tulla näkyviin pieni paprikan alku. Satoisuutta voi koettaa lisätä esimerkiksi leikkaamalla oksien päät pois, jolloin pituuskasvu lakkaa hetkeksi. Tällöin kasvilla on enemmän energiaa muuhun.


Sato
Useimmat chilit ovat raakana vihreitä, mutta poikkeuksiakin on, merkittävimpänä violetti Pimenta da Neyde (c. chinense), joka on tällä hetkellä ainoa tunnettu lajike, joka ei muuta lainkaan väriä kypsyessään. Muiden lajikkeiden kohdalla hedelmä kasvaa ensin täyteen kokoonsa ja siitä sitten jonkun ajan kuluttua alkaa vaihtaa väriä, käyden toisinaan läpi useitakin värivaiheita ennen lopullista väriään. Voi kestää todella kauankin ennen kuin hedelmä alkaa vaihtaa väriään, mutta yksikään chili ei ole kypsänä vihreä.
Jotkut chilit ovat raakana mietoja, jotkut ovat alusta lähtien tulisia. Lisäksi jotkut chilit eivät maistu raakana ruohoa kummemmilta ja joidenkin aromit ovat parhaimmillaan ennen kuin ne kypsyvät täysin. Kannattaa rohkeasti kokeilla jo raakojakin hedelmiä. Lisäksi hedelmien poimiminen innostaa kasvia tuottamaan lisää satoa sillä kasvi ei voi kerralla kantaa rajattoman paljoa hedelmiä.

Osa chililajikkeista tuottaa satoa niin myöhään, että Suomessa alkaa kasvukausi olla jo ohi kun ne vielä tuottaisivat innolla lisää hedelmiä. Tällöin kautta voi jatkaa lamppujen kanssa sisätiloissa. Erityisesti jotkut c. pubescensit saattavat kypsyä vasta myöhään syksyllä. Toisaalta, mikäli valaistusta on tarjolla, monet lajikkeet voivat tuottaa satoa vaikka läpi talven. Joillain pitkälle jalostetuilla c. annuumeilla on kuitenkin taipumus kuolla herkästi satokauden jälkeen.


Kasvatuspaikka
Mikäli ikkunalla tai lamppujen alla huoneessa ei ole tilaa tai muuten tahdot kokeilla jotain erilaista, vaihtoeh
toja löytyy. Kasvihuone on luultavasti parasta mitä chilille voi Suomessa tarjota ja kasvihuon
eessa satoisuus onkin aivan omaa luokkaansa. Toinen hyvä vaihtoehto on lasitettu parveke, joho
n on helppo hoitaa lämmitys. Tällöin kasvukautta saa pidennettyä huomattavasti. Ulkona tai avoimella parvekkeella kasvatus onnistuu myös, mutta tällöin kasvit kannattaa kasvattaa mahdollisimman pitkälle sisätiloissa.
Jotkut chililaji
kkeet, erityisesti useat c. chinenset, eivät välttämättä kasva lainkaan ellei lämpöä ole vähintään noin 20 astetta. Toisaalta taas c. pubescensit eivät yleisesti ottaen pidä kuumasta ja viihtyvät hieman varjoisammassa. Useimmat jalostetut lajikkeet kuitenkin viihtyvät parhaiten suunnilleen 25-32 asteen lämmössä ja pärjäävät hieman viileämmässäkin.
Hallaharso on todella hyödyllistä suojaamaan kasveja kun niitä totutetaan ulos. Alkuun on hyvä laittaa vaikka pari kerrosta, sitten viikon tai parin päästä voi toisen kerroksen ottaa pois. Lopulta pikkuhiljaa voi ottaa harson kokonaan pois elleivät lajikkeet ole erityisen herkkiä tai paikka todella kuuma ja valoisa. Tällä tapaa kasvit tottuvat hiljalleen eivätkä polta lehtiään. Palamisen usein huomaa vasta muutaman päivän kuluttua jolloin on jo aivan liian myöhäistä. Totuttaminen kannattaa siis ottaa vakavasti. Hallaharsoa saa edullisesti puutarhaliikkeistä.
Toinen tapa totuttaa kasveja on viedä niitä aurinkoon vain vähäksi aikaa kerrallaan, lisäten tuon ajan pituutta hiljalleen. Aluksi aika voi olla vaikka vain vartti. Tämä tapa on kuitenkin paljon hankalampi ja alttiimpi vahingoille. Kasvi on helppo unohtaa vahingossa liian pitkäksi aikaa ulos ja herkästi tulee yliarvioitua kasvin tottuminen, etenkin kun palaminen ei näy heti
Valaisimet

Mikäli kasveille ei voi tarjota kunnollista auringonvaloa useiksi tunneiksi (huom. tämä ei tarkoita suoraa paistetta kasviin) päivässä, tarvitaan lisävalaistusta. Tässä on toki huomattavia lajikekohtaisia eroja. Yleensä lisävalaistukseksi riittää ihan hyvin muutama loisteputki tai pieni energiansäästölamppu, mikäli kasvit ovat ikkunalla. Parempiakin vaihtoehtoja löytyy, mutta ne eivät ole missään nimessä pakollisia.

Suurpainenatriumvalaisin, eli SpNa tai tuttavallisesti natikka, on kallis mutta erittäin tehokas. Hyötysuhde natikassa on erittäin hyvä ja paranee wattimäärän kasvaessa. Haittapuolia on esimerkiksi monen mielestä epämiellyttävän värinen valo joka tekee siitä aika heikon sisustuselementin. Lisäksi lamppu kuumenee satoihin asteisiin. Samaa lamppua käyttää kannabisväki, joten on mahdollista että joku tekee ilmiannon ikkunasta kajastavasta valosta. Natikassa ja chilinkasvatuksessa ei kuitenkaan ole mitään laitonta, joten mitään syytä pelkoon ei ole vaikka poliisit tulisivatkin käymään.

Loisteputket ja pienet energiansäästölamput ovat riittäviä pienille taimille ja miksei isommillekin, mutta tällöin niitä pitää olla useita tai chilin pitää saada lisäksi auringonvaloa. Lisäksi erikoisliikkeistä on saatavilla satojenkin wattien energiansäästölamppuja. Pienissä lampuissa on se ongelma, että ne pitää pitää todella lähellä kasvien latvoja, ilman että ovat kuitenkaan kasvissa kiinni. Lisäksi monta pientä lamppua vie äkkiä sähköä saman verran kuin iso ja tehokas valo veisi.

Hehkulamppuja ei kannata käyttää juurikaan. Ne tuottavat hyvin vähän valoa sähkönkulutukseensa nähden. Lisäksi ne tuottavat todella paljon lämpöä.

1 kommentti:

Yaelian kirjoitti...

Kiitos hyvästä ja informatiivisesta kirjoituksesta! Tuo kukkien nyppiminen onkin hyvä vinkki; en tainnut sitä tehdä tarpeeksi chilejä kasvattaessani.