maanantai 6. huhtikuuta 2009

Brunssia ja grilliruokaa




Olen tavannut pitää reissublogia kaikenlaisista edesottamuksista reissuissa. Niin, että ketä se kiinnostaa, raporttia löytyy täältä: magnoliasade.blogspot.com



Saavuimme New Yorkiin eri aikaan hra V oli jo ollut työmatkoillaan täällä Ameriikan mantereella pari viikkoa ja olimme suunnitelleet, että tapaamme sitten hotellilla kun omenoidumme molemmat.

Olin tietysti paikalla jo paaaljon ennen hra V:tä, jo alkuiltapäivästä. Lentokoneruoka oli lähinnä hirveää, joten koneessa syöminen meni lähinnä närkkimiseksi. Aloitin Amerikkakokemukseni tuttuun tapaan suuntaamalla hotellin aulan Starbucksiin ja noutamalla sieltä ylihinnoitellun, ylikansallisen mutta ah niin hyvän kahvin; Venti latte, pliis. Siitä elämä alkoikin sitten korjaantua.

Vaatteet vaihdettuani lähdin kävelemään hotellin lähiympäristöön ja pienen vaeltelun jälkeen parkkeerasin itseni lähimpään, vähiten epäilyttävään kuppilaan. Paikka jonkinlainen baari/ravitola. Ei siis mikään fine dining mesta, mutta löysin sieltä hyvän tonnikalasalaatin - tonnikala oli pyöritelty kevyesti seesaminsiemenissä ja "seared" eli vain pinna
staan paistettu.

Olin itse asiassa todella positiivisesti yllättnyt. Kameraa ei valitettavasti ollut mukana, mutta kun luin ruokalistaa panin merkille, että paikka tarjoilee myös brunssia. En jaksanut lähes 20h matkanteon yms jälkeen suurestikaan keskittyä mihinkään ylimääräiseen, mutta talutin kuitenkin raksun seuraavana aam... eikun päivänä sine brunssille.


Tilasimme Acapulco -omelettia cole slaw - salaatilla ja capucchinot - jonka olin jo todennut edellisillan visiitillä toimivaksi. Positiivinen yllätys oli, että brunssiin kuului
joko mimosa tai bloody mary :) Ei valittamista.... Paitsi jos nyt vähän jotain pitää kitistä niin mimosaan käytetty appelsiinimehu jätti toivomisen varaa:)



Kolmen munan Acapulcoon oli silputtu sekaan avokadoa, sipulia, pekonia ja jotain punaista. Olisikohan ollut paprikaa. Avokado on täällä aina yhtä hyvää, mutta rehut muuten eivät ole jotenkin ihanniin täynnä makua kuin Euroopassa. En tiedä mistä se johtuu - tehoviljelystä ja geenimuuntelusta? Joka tapauksessa olin kiitollinen, että oli jokin paikka, minne pääsimme aamupalalle ilman suurempaa vaivaa.

Hra V oli kerännyt työtuttaviltaan suosituksia erilaisista ruokapaikoista. Näidtä arvoimme illaksi lähimmän, Hill Country - nimisen grilliruokapaikan :) Vähän ihmettelimme kun annosten hintoja ei ollut kummemmin ilmoitettu webisivulla - miten niin päivän hintaan? Mutta kun paikkaa oli kehuttu niin suunnistimme siis sinne.


Kupletin juoni paljastui paikan päällä; lihalle ja lisukkeille oli molemmille oma tiskinsä, josta ruokaa tilataan paunoissa ;) Jokaiselle ruokailijalle annetaan ruokakortti, johon jokainen tilattu ruoka ja juoma merkitään. Onneksi saimme jopa amerikkalaisittainkin todella ystävällisen ja auttavaisen tarjoilijan joka valaisi hieman miten kannattaa edetä; puolisen paunaa lihaa on hyvä aloitusannos ja ruokia kannattaa maistella useita. Lisukkeissa oli myös saatavilla eri kokoisia annoskuppeja. Otimme kolme pientä lisuketta (papuja, viileää tuorekurkkusalaattia ja cole slaw - kaalisalaattia) jotka riittivät enemmän kuin hyvin naudanlihojen (beef brisket, moist), possunribsien (pork spare ribs) ja juusto-jalopenomakkaroiden (kreutz sausages) kaveriksi.

Omia suosikkejani näistä olivat ehdottomasti tuo naudan brisketti ja makkara. Se makkara oli valehtelematta varmaan parasta mitä olen ikinä syönyt. Juustoista, tulista ja kaikin puolin tasapainoisen makuista. Vaikka söimme itsemme palloksi, emme kyenneet syömään kuin kolmea laatua lihaa ja lisäkkeitäkin jäi. Jälkiruuaksi olisi ollut tarjolla erilaisia päällystettyjä muffinsseja - muttei kyennyt. Ei vaan mitenkään:) Koko show parilla drinkillä kahdelle oli jotain 70-80 dollaria plus tipit.


Kymmeneltä keittiö sulkeutui ja siirryimme alakerran baariin kuuntelemaan livebändin esittämää kantrimusiikkia ja juomaan erilaisia tequiladrinkkejä ;) Kaikista oudoimman kuuloinen (mutta toimiva!) maistamani sekoitelma oli ehdottomasti tyttötequilasta (Don Julio Blanco) ja kuohvuviinistä sekoitettu juoma, johon oli terästykseksi halkaistu yksi vihreä chili. Sen ongin jossain vaiheessa pois juomasta kun se alkoi olla riittävän hapokasta ;)


Syötyäni itseni palloksi, tultuani kuvatuksi raksun kanssa jonkun paikallisen smalltalk-baarihörhö -hemmon puhelimeen (koska me ollaan kuulemma silminnähden really in laav), juotuani riittävästi tequilaa ja kehuttuani tauolla kädestä pitäen bändin kontrabasson soittajaa sekä saatuani tästä hyvästä heiltä promoceedeen tallustimme V:n kanssa toisiimme nojaillen takaisin hotellille. Tuli yö ja aamu ja seuraava päivä.

3 kommenttia:

Mimmu kirjoitti...

Kheh, kiitos ihanasta päivän piristyksestä! Vesi herahti kielelle ja hymyn kare huulille. :)

Yaelian kirjoitti...

Olipa kiva lukea kulinaristisista kokemuksistasi Nykissä.Siellä kyllä on niin ihanasti ruopaikkoja;se tuli todetuksi kun asuin siellä.Kiva kun laitoit linkin sun matkapäiväkirjaan;mä olen aina reissannut vihon kanssa,jonne kirjannut kaiken, mutta nettihän on mahtava kun sinnekin voi näitä kokemuksiaan laittaa:-)

Sanna kirjoitti...

Oh, kuulostaapa hienolta kaikki! Ihanaa matkaa! :)