Ostatko sinä ruokaa suoraan roskikseen?

Tiesitkö, että Suomalaisessa ruokaketjussa heitetään pois joka vuosi yli 400 miljoonaa kiloa pääosin syömäkelpoista ruokaa? Entä tiesitkö, että juurikin ruoka on Suomessa suurin yksittäinen ympäristövaikutusten aiheuttaja huimalla noin 40% kokonaisosuudella? Ja oletko koskaan miettinyt, että siitä ruuasta, jota kotiin kannat, kannat joka kymmenennen pussukallisen suoraan roskikseen? Minä tiesin, että ruuan hävikki on ongelma, mutta en, että se on näin iso ongelma.

Kun sain kutsun Hep! Communicationsin ja mandågin järjestämälle Hävikkiruokaillalliselle Groteskin kellariin tiesin heti, että haluan mennä. Jämäkokkaus ja ruuan tuhlaamisen välttäminen ovat asioita, joista olen itsekin puhunut monesti. Vaikka tälläkin sylttytehtaalla parannettavaa tietysti aina löytyy, koen kyllä tämän aiheen sydäntäni lähellä olevaksi asiaksi ja sellaiseksi "ekotekojen alueeksi" johon minä perheemme pääasiallisena soppakanuunana voin hyvin konkreettisesti vaikuttaa.  Soitin siitä paikasta V:lle töihin ja sanoin että merkkaappa nyt saman tien kalenteriisi, että 18.4 olet sitten kotona viimeistään viideltä jotta minä pääsen hävikkiruokaillalliselle!

Ja siellä minä sitten istuin eilen, kuuntelemassa kun Juha-Matti Katajajuuri kertoili syömäkelpoisesta ruokahävikistä ja sen yhteiskunnallisista vaikutuksista. Taustana tarinoille oli MTT:n FOODSPILL - hankkeen piirissä valmistunut (ja tänään julkaistava) tutkimus Suomalaisesta hävikkiruuasta. Kaupan näkökulmaa oli avaamassa Niina Hietalahti Anton &Antonista. Palanpainikkeeksi saimme napostella Sami Garamin kokkailuja, jotka oli taiottu Anton & Antonin lahjoittamista hävikkiruuista.

Sami Garam

"Ruuasta on tullut vaikea asia", sanoi eräs paikalla olijoista esitelmän päätteeksi. Meillä on tehotuotantoruokaa, lähiruokaa, luomuruokaa ja hävikkiruokaa. Meillä on Reilun kaupan sertifikaatteja, kotimaisuussertifikaatteja ja ilmastosertifikaatteja. Osittain käsitteet ovat ristiriitaisia ja häilyviä, kuten lähiruoka. Mitä sekään oikein lopulta tarkoittaa? Ja kieltämättä, jos asiaa oikein hetkeksi pysähtyy miettimään niin onhan se hankalaa edes oikein hahmottaa millaisia valintoja siellä kaupassa pitäisi tehdä, että saa omat arvonsa sovitettua siihen ostoskoriin.

Buffetissa hävikkiä voi vähentää valitsemalla matalia tarjoiluastioita jolloin vähempi näyttää runsaammalta

Mutta se ihan selkeä ja konkreettinen viesti tämän kaiken keskellä on, että mitä ikinä siihen ostoskoriisi keräätkään, pahinta ympäristövaikutusten aiheuttamista on, että heität jo tuotetun ja ostetun ruuan käyttämättömänä pois. Ja kyllä, tämän uunituoreen tutkimuksen mukaan kotitalousten poisheitetty ruuan määrä vuosittain on noin 125 miljoonaa kiloa. Se on noin 10-15 % kotitalousten ostamasta ruokamäärästä, mikä tarkoittaa sitä että noin joka kymmenes kassillinen ruokaa jonka kannamme kaupasta kotiin päätyy roskikseen tai biojätteeseen. Eikä tutkimus antanut armoa etenkään meille naisfoodieille - naiset tuntuisivat tutkimuksen mukaan hankkivan kaupasta enemmän myös niitä heräteostoksia jotka jäävätkin sitten käyttämättä. Ja mitä erikoisempia ruokia valmistetaan, sitä enemmän erilaisia raaka-aineita niiden valmistamiseen tarvitaan. Tyypillistä kuitenkin on, että osa näistä erikoisemmista tarvikkeista jää sitten käyttämättä ja päätyy lopulta hävikiksi. Nii-in muistan kyllä miten se edellinen katkaraputahnan purkinloppu päätyi lopulta roskikseen maattuaan käyttämättömänä (ja avattuna) jääkaapissa yli puoli vuotta viimeisen myyntipäivän jälkeen...

"Oikeastaan se lenkkimakkara ja olut onkin siis ekoteko" sanoi Sami Garam pilke silmäkulmassaan kun puhuimme ylimääräisen ruuan hukkaan menemisestä. "Siihen makkaraan käytetään kaikki ne kamarat ja muut ylijäämäosat ruhosta, se säilyy hyvin umpiopakkauksessa ja se yleensä syödään kotiin päästyä kokonaan." :)


Ja kyllä, tunsin piston sydämessäni; paremmin suunnittelemalla kaupassa käyntejä ja viikon ruokalistaa (etenkin jos on tarkoitus tehdä jotain erikoisempaa) ruokaa varmaan menisi vähemmän hukkaan meilläkin.

Vaikka tosi paljonhan sitä on tehtävissä niille heräteostoksillekin kunhan

1.  tietää mitä omasta kaapista löytyy. Eli suomeksi sanottuna: MUISTAA mitä on tullut ostaneeksi
2.  tuntee raaka-aineen käyttömahdollisuudet eli keksii millä uusilla tavoilla jotain pussinloppuja voi hyödyntää ja 
3. osaa haistaa ja maistaa onko ruoka vielä kunnollista vaikka purkin/pussin päällä oleva päivämäärä olisi jo mennyt ohi sillä esimerkiksi metwursti joka on 3kk ihan hyvää ei oltuaan vielä 7. päivä täysin kelvollista mene pahaksi kun kello pamahtaa kaksitoista ja päivä vaihtuu kahdeksanteen. Oikeasti se makkara säilyy vielä pitkään senkin jälkeen. 

Valitettavan monelta on vaan nykyisin hukassa se näppituntuma ruuan säilyvyyteen; myös siihen miltä sen kunnollisen raaka-aineen tulee näyttää, tuoksua ja maistua. Sitten se purkki kermaa, rahkaa tai vielä pahempaa, pala juustoa saatetaan heittää avaamattomana roskikseen vain koska se purkin päällä oleva päivä meni jo.

Vanhoista hedelmistä saa lämpimän hedelmäsalaatin

Puhumattakaan sitten siitä, että kulutustottumukset ovat monesti ajautuneet niihin "helppoihin" tuotteisiin (fileet yms) jotka saa pöytään vain pannulla käyttämällä. Tämä aiheuttaa sen, että teollisuudessa jää käyttämättä iso joukko ruhonosia, joita ei vain saada kauppoihin koska kukaan ei osaa enää valmistaa niitä.

Ja kaupan hävikkiä taas lisää se, että ostettaessa kaupasta niitä standardimittaisia, täysin tikkusuoria tuorekurkkuja (mihin hävisivät ne käyrät ja epämääräisen mittaiset kurkut?) niitä pitää olla valtava röykkiö liikkeessä, jotta ne ovat houkuttelevia. Eikä niissä kurkuissa tietenkään saa olla lommoja. Eikä tomaattien pinnan saa olla pehmeä. Leivän pitää olla tänään leivottua ja oikeastaan on vähän häpeällistä ostaa se -30% lapulla merkitty kalkkunafile jonka viimeinen myyntipäivä on tänään. Eikä se varmaan ole edes luomua ja mahtaako olla mitään lähiruokaakaan? :)

Niina Hietalahti

Anton& Antonin Niina totesikin että kaupan suurin hävikki syntyy ehdottomasti leivästä, koska sitä on oltava tuoreena joka päivä ja mitäs sitten kun onkin sateista eikä kukaan jaksakaan lähteä hakemaan tuoretta kaupasta asti? Leivän jälkeen seuraavaksi suurin hävikki syntyy pilaantumisherkistä vihanneksista ja vasta sitten muista tuoretuotteista. Ja sen minkä asiakas hylkää, sen kuuliainen kauppias joutuu liian usein laittamaan roskikseen koska kankea lainsäädäntö ei oikein muuta salli. Viranomaiset ovat miettimässä miten esimerkiksi hyväntekeväisyyssäädöksiä voitaisiin höllentää, jotta ylijäämäruoka voitaisiin ohjata roskiksen sijaan tarvitseville. Mutta se on vielä työn alla.

Ja samoin on työn alla sekin, että pakkauskokoja tehtäisiin vähän pienemmäksi. Silloin ruokaa ei tulisi ostettua niin helposti liikaa. Etenkin yksinasujille se kilohinnaltaan paljon halvempi 600g jauhispaketti voi olla ongelma, etenkin kun kaupunkiasunnoissa harvemmin on kunnollisia säilytystiloja - isoista pakastimista puhumattakaan. Eikä pakkaussuunnittelijoiden työtä helpota sekään, että luonnollisuus on nyt in. Älypakkaukset ja säilöntäaineet joilla ruokaa voitaisiin  saada säilymään pidempään koetaan kuluttajien keskuudessa epäilyttäväksi. Varmasti näihinkin jotain kompromisseja ja hyviä vaihtoehtoja löydetään, mutta se vaatii tutkimusta, tietoa ja ehkä vähän asenteiden tarkistamistakin. Ja siihen kaikkeen kuluu aikaa.

Mutta se helppo ja järkevä juttu, jota jokainen voi tehdä vaikka tänään kotona on, että tutkii sitä jääkaappiaan vähän sillä silmällä että voisiko siellä olevista aineista vielä saada jotain syötävää? Meillä vauvan myötä kauppakeikkojen määrä on harventunut kun ei vaan jaksa ja ehdi ja olen huomannut, että kun kaikkea ei olekaan saatavilla sitä muuttuu tosi luovaksi sen suhteen mitä niistä olemassaolevista ruuista saa aikaan. Ja vähemmän menee ruokaa biobion uhriksi kun jääkaappi käydään läpi nuukemmin.

Hävikkiruokaillallisen lautanen täynnä herkkuja

Sami esimerkiksi oli kokannut meille valkosipulileipiä vähän kuivaneista leivänkannikoista, paahtanut pitaleipiä salamisnacksin alla, jolloin pitaleipiin oli valunut sitä salamin rasvaa joka pehmensi ja antoi makua myös sille leivälle. Ylikypsistä tomaateista oli syntynyt makoisaa keittoa ja tomaatti-sipulisalaattia. Hieman nahistuneet paprikat, kesäkurpitsat ja juurekset voi vaan pilkkoa ja laittaa uuniin paahtumaan öljyn ja yrttien kanssa. Ylijäämähedelmistä taas oli loihdittu lämmintä hedelmäsalaattia joka oli maustettu mesiangervosiirapilla. Ja vaikka kaikki oli valmistettu parasta ennen - merkinnän ohittaneista ruuista, se kaikki oli herkkua.

Ja ihan lopuksi listaan vielä vähän vinkiksi muutamia ohjeita, joihin niitä "hyviä jämiä" on meillä käytetty. Lista ei edes yritä olla kattava, kunhan nyt napsin muutaman mieleentulevan tähän  iloksenne. :)


Juustot ja leivät

• Briekeitto 
• porkkanajuustokeitto
• juustofondue
• juustoinen leipävuoka
• kalajämäleipä
• kesäkurpitsavuoka
• feta-kesäkurpitsaletut 

Ruuanjämät

• aranchinit risotosta (V:n suosikki!)
• frittata (katso myös muut munakkaat)
• Linssipadat
• paistetut tai grilatut vihannekset voi käyttää cous-cousin sekaan tai samaan tapaan tehtyyn ohralisäkkeeseen
• Lihapulliin voi upottaa risottoa, perunamuusia tai vaikka leiväjänmää... 
• erilaiset pasteijat ja lehikäiset 
• ei ole linkkiä, mutta puurojämistä ja juuresraasteista saa hyviä sämpylöitä, joita tulee tehtyä usein. 

Vihannekset, hedelmät, yrtit ym

• paahdetut tomaatit
• Chutneyt
• hedelmäsalaatti
• marmeladi
• appelsiininkuorien kandeeraus
• kaikki vanhat tomaatit ja nahistuneemmatkin munakoisot voi käyttää myös munakoisovuokaan (jota meillä muuten tehtiin taas tänään)
• chilisuola, rosmariinisuola, vihreä chilisuola ... 
• Täyteyt paprikat, vaikka piemontelaisittain

Muut maitotuotteet

• Rahkaletut
• Piimää tai jogurttia voi käyttää leipiin vaikka saaristolaisleipään
• juustokakku tuorejuustosta