lauantai 10. tammikuuta 2015

Lanttua suolakuoressa, savustettua jogurttia ja pihlajanmarjaa

lanttua suolakuoressa, savujogurtti


Tein loppiaisen pöytään Parasta Ikinä Syömääni lanttua. Se ei ollut lainkaan sellaista metallisen terävää ja multaisen makuista, millaiseksi lantun yleensä miellän vaan suolakuoressa kypsennys kesytti yrmeästä lantusta hunajaisen herkän ystävän lautaselle. Eikä raikas, aromaattinen ja yllättävä savujogurtti mitenkään pahentanut asiaa:)

Lisäksi jos joku on nyt päättänyt ryhtyä keventämään kevättä kohti niin tässä lantussapa on viikonlopun pöytään herkku, joka ei todellakaan riko dieettiä mutta jossa ei maustakaan tarvitse tinkiä. Ja jos oikein yltiöterveelliseksi joku on ryhtynyt, niin oluen sijaan tämän kanssa voi tarjota teetä. Lapsangia tai oolongia ehkä mieluiten? Meillä kylläkin mentiin Chouffle Houblonilla joka tuntui kyllä näihin bakkanaaleihin kokoontuneelle seurakunnalle kelpaavan.

lanttu, ruoka
Pienemmälle lantulle riitti tunti uunissa, isompi lanttu tarvtsee enemmän, ehkä 1,5h.

Mutta aloitetaanpa kumminkin alusta. Koska tykkään aina antaa kunnian sinne, mihin kunnia kuuluu, niin sainpa idean juuresten suolakuoressa kypsennykseen stalkkaamalla taas kerran Olon facebookkia. Täytyy tunnustaa, etten ole ihan varma kumpi teki isomman vaikutuksen; tuo menussa mainittu savustettu jogurtti vai se suolakuoressa kypsennetty juures, mutta kerran nähtynä kombo liimautui mieleeni lähtemättömästi.

Ja sitten joululta vielä jäi lanttua joka, tunnustettakoon se reilusti, ei ole suosikkijuureksiani ja aloin pohtia saisiko siitä aikaan jotain Oikeasti Erinomaista.

Ei minulla lanttua vastaan sinänsä mitään ole; mutta jokin siinä saa aikaan selkäpiissäni väreitä, jollaisia voin kuvitella dementorien Harrylle tekevän. Lanttu on, ainakin ennen tätä ollut tylsyydessään suorastaan masentavan haastava. En oikein tykkää siitä kitkeryydestä tai jostain pistävästä multaiseen metallisesta mausta joka lantuissa monesti on. Laatikoissa se hukutetaan siirapin ja kerman sekaan ja peitellään valkopippurilla, mutta siitä huolimatta maku siellä on, enkä ole aina lanttulaatikkoa maistettuani ihan varma siitä pitäisikö valkopippuri kieltää lailla vai minun vaan heitää toivoni lanttulaatikon suhteen.

suolakuoritaikina
Kun taikina on maustunut, se taiteillaan lantun ympärille parhaansa mukaan.

Mutta luottoni Oloon ja siihen että suolakuori tekee jotain ihmeellistä juurekselle oli niin suuri, että aloin ihmetellä tulisiko jopa lantusta jotain syömäkelpoista. Aloin siitä paikasta ihmetellä millainen suolataikinan pitäisi olla ja mikä sen idea on.  Ja kun löysin sitten netistä ohjeen suolataikinan tekoon, kupletin juoni alkoi paljastua; taikinaan tulee kahmalokaupalla kuivattuja yrttejä joiden aromin suola ja jauho lukitsee omassa mehussaan höyrystyvän juureksen ympärille.

savuase
Savuase on pieni ja näppärä mm. Chez Marius myy. Savulastut ovat pienenpieniä ja hienoja. 


Savustetusta jogurtista minulla oli idea. Olin ostanut V:lle muistaakseni isäinpäivälahjaksi the smoking gunin (koska V ja savu) jonka käyttöä olin päässyt joskus ihmettelemään Erik Mansikan opastuksella Aromin illanvietossa. Tähän kävisi hyvin Smokaikin, sillä pyssyn idea on tavallaan sama mutta paljon, paljon pienemmässä mittakaavassa. Pyssyn avulla savua saa aikaan erinomaisen sisäsiististi, mukana tulee kasa erilaisia "savumakuja" ja koska savu on kylmää, sen voi ohjata ruokaan joka on asennettu tiiviiseen astiaan, jättää imeytymään ja ruokaa ei tarvitse tunkea mihinkään smoukkeriin. Tämä antaa lisämahdollisuuksia kaikkeen siihen mitä voit savustaa.

lanttua kuoressa
Suolan rakenne lienee olennainen samoin se että taikinaan ei pääse liikaa kosteutta.
Meikäläisen taikina hajosi uunissa. Ensi kerralla paremmin! 


Tästä tuli monella tasolla ihan loistava ruoka. Se yksinkertaisesti omenapuusavulla ja suolalla maustettu jogurtti oli kaikessa yksinkertaisuudessan ihanaa ja tosi simppeliä tehdä. Sitä teemme uudelleen ihan varmasti. Ja tylsääkin pelottavampi lanttu koki jonkin elämää suuremman  transformaation jossa se metallinen maku puuttui kokonaan ja lanttu paljasti pehmeän, melkein makean ja hunajaisen kullanvärisen luonteensa joka yleensä niin kovin taitavasti piiloutuu.

Ehkä oppimisrintamalla vielä sen verran, että minulla suolakuoritaikina odotti kylmässä (ulkona) pari päivää ja minusta tuntuu että se oli imenyt limasta liikaa kosteutta itseensä. Kannattaa siis pakata taikina suht ilmatiiviiksi jos säilytät sitä. Lisäksi ohjeen kosher suola on sellaista hienon ja karkean suolan välistä. Ajoin Kenwoodin maustemurskaimella merisuolaa hienommaksi ja voi olla että tein siitä liiankin hienoa. Ylimääräinen kosteus ja suolan turhan hieno rakenne saattoivat siheuttaa sen, että kuori lantun ympärillä pääsi halkeamaan. Siitä huolimatta lantun mausta tuli ihan maanmainio.

Iso lanttu vaatii lähemmäs puolitoista tuntia parisataa-asteisesssa uunissa; tunnin jälkeen vasta pienempi lanttu oli pehmeää ja kypsää - isompi selvästi kovempaa.


Käytin taikinaan ihania, ruohonjuuresta löytämiäni upeita, kuivattuja salvian lehtiä, timjamia ja oreganoa. Toimi hyvin.

Lautasella näkyvä hillo on ihan kaupasta ostettua pihlajanmarjahyytelöä ja tykkäsin kovasti sen mausta. Myös puolukkahyytelö tai punaisesta viinimarjasta tehty vastaava sopisi varmasti ihan hyvin. Vihreä koriste jota käytin annokseen on sinänsä turha lopputulokselle; joku (minä itse!) voisi olla jopa sitä mieltä ettei oliiviyrtin maku edes oikein sovi kokonaisuuteen. Jos koristella haluaa niin keväällä jokin villiyrtti; vuohenputken lehti tai ketunleipä olisi varmaan ihan paras. Jälkikäteen mietitynä myös jokin yrtti mitä suolakuoren maustamiseen on käytetty kävisi varmaan. Mutta tällä mentiin ja onhan se oliiviyrtin maku melkein havuisa, ettei se katastrofikaan ollut lopulta.

Ja mitä tulee esillepanoon, niin siihen hain inspistä Chef & Sommellierin kaskinaurisalkupalasta suhteutettuna omiin taitoihini - mutta pöydässä heitettiin että esillepanoksi sopisi myös rouheampi, runsaampi look. Tottapa tuokin - ja siihen kattaukseen voisi hyvin laittaa mukaan koristeeksi vaikka paahdettuja, karamellisoituja auringonkukansiemeniä pirskoteltuna sinne ja tänne.

Ja vaikka tästä tuli pitkä juttu, ruoka on lopulta tosi simppeli ja helppo valmistaa; paista lanttu suolakuoressa, savusta jogurtti ja tarjoa.

Hyvää lauantaita, ihmiset!

Lanttua suolakuoressa, savustettua jogurttia ja pihlajanmarjaa (2 lantusta saa isommankin porukan alkupalat)

2 juuresharjalla pestyä lanttua.

Suolakuoritaikina (riittää hyvin 2 isohkolle lantulle tai yhdelle kanalle/kalalle.)

2 kuppia eli 4,8 dl kosher suolaa
2 kuppia eli 4,8 dl vehnäjauhoa
hieman vajaa 1 dl kuivattuja salvian lehtiä (kokonaisia, jos käytät murustettua vähän vähempikin riittää)
0,5 dl kuivattua oreganoa
n. 3 rkl kuivattua timjamia
n. 2 rkl kuivattua rosmariinia
2 kananmunan valkuaista
1 kuppi eli n. 2,4 dl vettä

Murskaa salvian lehdet jos kokonaisia ja sekoita kaikki aineet keskenään. Vaivaa tasaiseksi taikinaksi, sulje ilmatiiviisti ja laita kylmään vähintään tunniksi, mielellään yön yli.

Kun haluat käyttää taikinan voit kaulita sen kahden leivinpaperiarkin välissä sopivaksi ja sitten peittää ruuan taikinalla. kannattaa käyttää tässä leivinpaperia apuna, taikina on suht haurasta.

Laita uuni kuumenemaan n. 200 asteeseen, peitä lanttu taikinalla ja laita uuniin. Iso lanttu kypsyy n. 1,5h pienemmälle riittää tunti.

Savujogurtti

n. 3 dl turkkilaista hyvää jogurttia, meillä pirkkaa jota tekee juustoportti.
omenapuusavulastuja
savuase
suolaa

Laita jogurtti laakeaan astiaan tasaiseksi kerrokseksi, peitä elmukelmulla ja ohjaa savuaseen savua kelmun alle. Kun savua on paljon kelmun alla, sulje kelmu ja jätä jogurtti maustumaan ainakin 30 min ennen tarjoamista.

Kokoa annos kuorimalla lanttu taikinasta ja leikkaa lantun kuorikerros pois. Siivuta ja lohko maun mukaan, laita lautaselle lanttua, jogurttia ja vähän hapokasta hilloa. Halutessa voit paahtaa mukaan myös esim. ripauksella sokeria ja suolaa maustettuja auringonkukan siemeniä.

Tarjoa heti.

6 kommenttia:

Andalusiana kirjoitti...

hitsi miten teillä osataan :-) itse olen niinikään lantulle itseäni lämmitellyt viime aikoina ihan vain juurespyttisten muodossa. mutta toki tuolloinkin apuna ovat kaikki ne muut juurekset...

Nelle kirjoitti...

Andalusiana: mitäänhän ei osata, mutta kaikkea on kokeiltava ;) Ja mokaamallahan sitä oppii :)

Pekoni tosiaan toimii lantun kanssa ihan todistetusti, mutta tätä kannattaa kokeilla. Oli hienon makuinen. Kehtaisin tarjota kelle vaan ihan selkä suorana.

Chez Jasu kirjoitti...

Arvostusta täältä tuota suolakuorilanttua kohtaan! Ei olisi tullut mieleen kokeilla.

Onko savupyssy ollut hankinnan arvoinen? On ollut mielessä hankkia, mutta ytään turhaa laitetta en haluisi nurkkiin pyörimään.

Nelle kirjoitti...

Jasu: se oli kyllä yllärihyvää ja olin tosiaan hämmästynyt koko setistä.

Savupyssyssä olennaista lienee millä tyylillä tykkää tehdä; meillä se on ollut suht vähällä käytöllä koska meillä noita savuvehkeitä on muutenkin niin paljon ja tehdään omalla pihalla ruokaa monesti. Jenkkisavustettua settiä tehdään suht usein ja useimmat jutut valmistuvat sellaisessa projektissa ikäänkuin ohessa (pavut, paprikat yms).

Mutta esimerkiksi ihmiselle jolle ulkona grillaus ja savustelu ei ole vaihtoehto tuo on varmasti kätevä; silloin vihannekset voi kypsentää ensin, latoa astiaan ja lykätä savut perään. Jos asuisin kerrostalossa, en luopuisi tuosta millään :)

Mutta kaikki mikä kestää kypsennystä (tai voi laittaa ulkona olevaan kylmäsavustimeen) voi mennä ulkosavustimeenkin että jos mietit että savu olis kiva mutta haluat vaan yhden vempeleen niin... hmm ehkä itse ostaisin jonkun kunnollisen bbq pöntön.

Ja se smokai on kieltämättä aika monipuolinen; etenkin jos sulla on jo grili. Se pieni (joka meillä on) on vaan ehkä liian pieni mihinkään pitkään projektiin.

Eikä tällä savuaseellakaan mitään pitkäaikaista savustusta tehdä; pintasavun sillä saa hienosti vaikka just mätiin, kypsiin paprikoihin, parsoihin tai muihin vihanneksiin ja erilaisiin kylmiin kastikkeisiin kuten vaikka tuo jogurtti.

Mutta; se on niin kokkaustavoista, kodin sijainnista ja kaikesta kiinni. Ja vielä jos on puutarhaakin niin ulkosavustimeen voi tehdä itse savulastuja kun vaikka karsii kirsikka- tai omppupuita. Tuohon aseeseen se pöly on niin hienoa... no ehkä sahanpuru vois mennäkkin ;)

Mitä sä ajattelet että tekisit sillä?

Minna Vuo-Cho kirjoitti...

SAvupyssy? Voi ei, pitääkö sellainenkin nyt sitten jossain välissä hankkia? Kuulostaa vaan niin tosi kiinnostavalta tuo savujugurtti. Eikä tuo lanttusuolakuoressakaan kuullosta yhtään hullummalta.

Nelle kirjoitti...

Minna: eihän se missään nimessä pakollinen laite ole. :) Mutta ihan kiva jos ei juurikin ole erillistä savustuslaitetta. :)