maanantai 12. tammikuuta 2015

Sinne ja takaisin - blinibrunssilla Porvoossa


Bistro Sinne on ollut to-do listalla pitkään, ja viimeistään niiden Nannan bileiden jälkeen kun pääsimme nautiskelemaan Kai Kallion itkettävän upeita bistroruokia, jotka useimpien kollegoidenikin mielestä varmasti kelpaisivat fiiniinkin ravintolaan.

Kai Kallio Nannapäivän kokkailuissa... Jokainen maku oli kohdallaan.
Merirapuja kaikille... Näimme mestarin ja Nanna-kätevä-emännän tositoimissa!


Kalan päällä oli uusia ja upeita makuja; mm. rantakallioilta kerättyä, friteerattua levää...

Toukokuun somejälkkäri - ihanan, ihana ahomansikkajälkiruoka; onnenkyynel taisi tulla useammaltakin foodielta tuota syödessä.
Mutta; Nannan bileissä maistetut annokset ja vielä bistrohinnoittelulla tuntuivat niin vastustamattomalta ajatukselta että en pyristellyt millään tasolla vastaan kun ystäväni M ehdotti perjantaina, että lähdetäänkö sunnuntaina blinibrunssille Porvooseen?


Sinnen sisutuksessa on käytetty nokkelasti hyväksi karua tilaa ja suomen luonnon elemettejä sekä valoa.


Ja niin tapahtui. Pöytä varattiin ja puuhakkaan lumityön jälkeen sitten pakkasin autoon punaposkisen ryhmän teinistä taaperoon ja V:n lumisohjossa suditteleman perhemobiilimme vihdoin laskeuduttua tuona sunnuntaina jopa hieman Tsehovilaisena näyttäytyvään tuuliseen Porvooseen, taapersimme toiveikkaina kohti sulana virtaavaa voita, kalanmunia ja tattarilettuja. 

Minua hieman huvitti kun tajusin, että tämäkin bistro sijaitsee suuren parkkipaikan kulmassa. Vitsailin, että onko tämä jokin bistrojen tavaramerkki, sillä myös Kirkkonummelainen suosikkibistroni Bistro O mat sijaitsee ihan parkkiksen kyljessä. :)

V ihasteli ison pullon laatikkoa; siitä tulisi täydellinen kylmäsavustin!
Tuollainen voitaisiin ottaa kyllä; eikä tarttis välttämättä olla ees tyhjä;)

Sisällä meidät ohjattiin ystävällisesti pöytään jonne M ja J olivat jo asettuneet purevaa viimaa pakoon. Brunssi oli katettu kahteen pöytään; tarjolla oli runsas valikoima erilaisia sillejä ja silakoita, erinomaiseksi osoittautunutta savuporomoussea, graavia lohta ja herkullista sinappi-akvavit - kastiketta, paria salaattia, perunoita, leipiä ja tietysti niitä blinejä. Sivupöydällä oli mehua ja toisella pöydällä sitten juustoja, hedelmiä, makeisia ja pienissä annoskupeissa päivän jälkiruokaa; omenakuutioita ja jogurttimoussea.

Aikuisilta brunssi kustansi 36 euroa per nenä, mikä asettuu suosikkipaikkojeni väliin; vain piirun enemmän kuin Kirkkonummella (31 eur) mutta vähemmän kuin mustikkamaalla (Alian brunssi 39 eur). Mutta, mutta...

Blinibrunssin suolaiset lautasella

Vaikka kalat olivat tosi hyviä, olin ihan rehellisesti sanoen hieman pettynyt brunssin päätuotteeseen ja etenkin siihen, ettei blinien kanssa ollut tarjottu lainkaan pelkkää mätiä. Olisin voinut ottaa blineilleni myös sipulisilppua, voisulaa ja smetanaa.  Oulujärven muikkujen mäti oli sekoitettu valmiiksi smetanaan ja koristettu ruohosipulilla ja se tarjottiin tahnana jossa mädin maku oli tosi, tosi hento.

Kun Aliassa ja Bistro O Matissa saa alkupalapöydän ja jälkiruokapöydän lisäksi tilauksesta tehdyn pääruuan, olisin mielelläni nähnyt blinibrunssillakin ehkä hieman sen tyyppisen konseptin. Ymmärrän, että mäti (varsinkin oulunjärven muikuista kerättynä) on kallista ja ymmärrän, että sitä saattaa joihinkin ruokailijoihin upota paljonkin, mutta olisin silti halunnut mätini ja smetanani erikseen.

Olisihan tarjolla voinut olla muikun lisäksi vaikka halvempia kirjolohenmuniakin, mutta erikseen. Ja voisulaa ja smetanaa ja sipulisilppua - kaikki omissa kupeissaan. Nyt blinit eivät kyllä tirisseet lämpöaltaassa (ks. menu) ja vaikka kaikkea oli paljon, niin jotenkin blinibrunssi ei onnistunut lunastamaan suhteellisen korkealla olleita ennakko-odotuksiani Sinnestä ja tuosta talvisesta klassikkoherkusta.

Marmeladit olivat herkullisia, samoin hedelmät ja juustot mutta kermainen jälkiruoka ei ollut enää kylmää ja lämmin kermavaahtoinen mousse oli varmaan siksi makuuni liian makeaa.

En nyt tietysti koskaan aiemmin ole ollut blinibrunssilla joten en tiedä mikä on vertailukohta, mutta muihin bistrobrunsseihin verrattuna olin vähän pettynyt. Ja kun lähtiessäni vilkaisin ravintolan ikkunateippauksia "syö niin paljon blinejä kuin jaksat" totesin että en ehkä varsinaisesti kuulunut konseptin "kohdeyleisöön", sillä söin brunssilla vain kaksi bliniä. Olisi pitänyt varmaan kartoittaa tilanne etukäteen tarkemmin sillä en oikein koskaan lämpene näille syö niin paljon kuin jaksat - diileille. V oli kyllä pannut merkille, että porukka vaikutti keskimäärin tyytyväiseltä ja monen lautasella oli kerrallaan neljä-viisikin bliniä ja santsausta tehtiin ahkerasti. Selvästi siis maistui!

Jos mädin määrää olisi haluttu rajata, olisihan blinit voinut toimittaa muilta brunsseilta tutun pääruokakonseptin tapaan tilauksesta tai jokaiselle seurueelle voinut toimittaa alkupalojen jälkeen vaikka määräkupin mätiä blinien kanssa syötäväksi. Ja jos blinejä sitten haluaa syödä määrättömästi niin noutopöydästä voi hakea sienisalaattia, poromoussea ja muuta tarjolla ollutta letun päälle kun mäti loppuu.

Sinnen tiimi pystyy todistettavasti ihan huippujuttuihin, minkä vuoksi brunssi jäi vähän harmittamaan. Mutta; täytyy antaa Sinnelle toinenkin mahdollisuus ja käydä illallisella siellä uudessa Helsingin Sinnessä, josta suristaan hyvää ja joka Hannan todistuksenkin mukaan näyttäisi olevan loistopaikka.  

8 kommenttia:

Sari - CampaSimpukka kirjoitti...

Oi, miten arvostan tuota otsikointia! :D

Nelle kirjoitti...

Campasimpukka: pikkunäppärä nörttiperhe kiittää ja kuittaa ;)

Hanna kirjoitti...

no HÖH! tosin blinibrunssi kuulostaa jo vähän vaaralliselta konseptina.. olis parempi idea tosiaan tarjota se blini "pääruokana" lautaselta ja muuta sitten buffasta alkuun ja lopuksi.

Mutta Porvoon ja Helsingin Sinnessä on kyllä muuten hyvä ruoka. harmi tää blinibuffaontuminen.

Nelle kirjoitti...

Hanna: jos olisin tajunnut tuon "eat all you can"-konseptin olisin saattanut laittaa jarrut päälle. Mutta Sinne kurvattiin, koska se tuntui ihan pomminvarmalta hyvältä idealta. En voinut olla miettimättä onko Helsinki syönyt Porvoon ravintolalta tärkeitä tekijöitä?

Nanna kirjoitti...

Mähän en oo koskaan SINNE päässyt täältä, en Porvooseen, en Helsinkiin.
Sen takia pakko vain tyytyä ylistämään noita Nellen Nannapäiväksi nimeämän päivän kokkailuja ja ruokia. Oli aivan ainutkertaista päästä työskentelemään Kai Kallion kanssa, siinä on pätevyys miehessä kohdillaan. En tiedä onko tässä nyt sellaista omanekstaasin lisää, mutta minusta ne annokset oli aivan huikeita silloin!Ja oli niin huippua, että pääsin jakamaan/tarjoamaan ne ihanille bloggaajakolleegoilleni.Yksi ihanimmista, ellei nyt toden totta sitten ihanin päivä bloggaajaurallani.

Nelle kirjoitti...

Nanna: Oli Sinulta tosi hieno temppu kutsua meidät kaikki nauttimaan saamastasi ja ansaitsemastasi palkinnosta. Kuinka monella olisi tullut edes mieleen ehdottaa niin hienoa ideaa. Arvostin tosiaankin, mutta sä oletkin niin supertyyppi. :)

Eikä ne Sinnen blinitkään an sich huonoja olleet; niissä oli rapea kuori ja ne olivat pehmeitä sisältä. Ja onhan se mäti lähestyttävämpi varmasti smetanaan sekoitettuna.

Jotenkin vaan sen ekstaattisen elämyksen jälkeen siellä Dietan keittiöllä odotin jotain sellaista kokemusta joka olisi nostanut blinit Sinnen tasolle. Brunssi oli kumminkin nimetty niiden mukaan.

Mietin tätä vielä eilenkin illalla ja harmittelin koska olisin niin halunnut kirjoittaa elämäni parhaasta blinisetistä :) Ja ehkä se, mitä toivoin oli, että tosiaan se blini olisi "pääruoka" joka tuotaisiin tirisevänä pöytään ja mukana ehkä jopa muutamaa kotimaista laadukasta mätiä. Voisi olla monelle hieno kokemus tuttujen siian ja kirjolohen mädin rinnalle; blinithän sopivat ihan erinomaisesti sosiaaliseksi syömiseksi pöytäseurueelle. Hyvä brunssi on haastava laji, mitäpä tässä muutakaan voi todeta.

p.s. Kai ei ollut itse tuolloin paikalla, kuikuilin kyllä keittiön suunnalle :)

Minttu kirjoitti...

Harmitti kyllä, että brunssi ei vastannut Sinnen normaalia tasoa. Mutta kuten on tullut monta kertaa todettua, niin hyvä brunssi on vaikea konsepti toteuttaa.

Nelle kirjoitti...

Minttu: Niinpä. Brunsseja on paljon, aidosti hyviä matkan varrella vain muutama.