maanantai 14. tammikuuta 2013

Hestonin vanilja-kanelijäätelöä ja meikäläisen synttärilahja (!)

Heston blumenthal, vaniljajäätelö


Se oli eräänä hyvin, hyvin varhaisena ja lumisena marraskuun lopun amuna, kun könysin keittiöön hakemaan I:lle vellipulloa. Oikeasti oli vielä aamuyö ja koska sattui olemaan syntymäpäiväni ajattelin olla taistelematta tutkainta vastaan ja ruokkia beebiksen jos vaikka saisin vielä muutaman tunnin unta.  Ja siinä odottaessani mikron tekevän sitä mitä mikrot tekevät parhaiten silmäkulmaani sattui isohko pahvilaatikko, joka oli laskeutunut keittiötasolle. Hieraisin unta silmistäni ja pystyin tavaamaan laatikon kyljestä: Gelatiera. Gelatiera - niinkun Gelato - eli jäätelö vai? Vaikka kello oli jotain yhden käden sormilla esitettävää pieni hymynkare alkoi viipyillä meikäläisen suupielessä: sen on pakko olla Mun synttärilahja! Raksu on muistanut. Raksu on ostanut minulle Jäätelökoneen! Arvatkaapa miten helppoa oli enää nukkua sinä yönä ;)

gelatiera gaggia, jäätelökone
Jäätelön voi tehdä joko suoraan laitteeseen tai käyttää mukana tullutta kulhoa.
Kulhoa käytettäessä sen alle kannattaa kaataa hieman halpaa viinaa, joka johtaa kylmän tehokkaammin kulhoon.

Olen halunnut jäätelökonetta jo kauan mutta onnistunut aina perustelemaan itselleni järkiargumenteilla miksi sellaista ei meille oikeasti tarvita: eihän pääasiassa herkkujen tekemiseen pyhitetty potentiaalinen (ja kookas) pölynkerääjä ole mitenkään pakollinen tai ehkä edes järkevä hankinta. V kertoi minulle stten aamupalalla miten hän oli ollut ihan kauhuissaan kun luin juuri syntymäpäivääni edeltävällä viikolla Heston kotona -kirjaa. Taas kerran huokailin jäätelökoneen perään ja tällä kertaa suolaisten jäätelöiden takia. Hestonin kirjassa kun oli myös alkupalakeiton ohje, jossa oli sinappijäätelöä. 

jäätelötarvikkeita
Täysmaito on hyvä pohja jäätelölle - lisäksi mukaan tulee kermaa ja rakenteen vuoksi myös maitojauhetta. 

Kone oli tietysti jo aikaa sitten tilattu ja parhaillaan matkalla Italiasta. V kuunteli lisääntyvän paniikin hiipiessä hiustupsuihin asti miten luin Hestonin ohjeita ääneen: "Täällä on kokonainen luku jäätelöiden tekemisestä!". Raksu pelkäsi että nyt se nainen onnistuu perustelemaan itselleen miksi se jäätelökone on saatava NYT eikä viidestoista päivä. 

Huomasin kyllä V:n avuttoman ilmeen, mutta tulkitsin sen väärin; kuvittelin että V on jäätelökoneen hankkimista vastaan koska eihän sellainen nyt Oikeasti Ole Järkevä hankinta. Olimme toki joskus puhuneet jäätelökoneista ja Kenwoodiinkin saatavasta jäätelökulhosta. Ja molemmat tiesimme, että parhaan jäätelön tekemiseen tarvitaan ihan oikea itsejäähdyttävä Laite (tm). Ja sellainen Laite nyt tietysti olisi jälleen yksi valtava mööpeli meidän jo muutenkin täyteen keittiöömme.

sorbetti
Ensimmäinen kokeilu: omenasorbettia. Ihan ok, mutta laitoin liikaa sokeria. 

Ja niinpä hautasin jäätelökonehaaveet kuten järkevä aikuinen, huokaisin ja käänsin sivua hieman haikeana. V taas lakkasi näyttämästä avuttomalta pikkupojalta ja pystyi jälleen hengittämän. Ja jäätelökone pysyi juuri niin täydellisenä yllätyksenä, millaiseksi se oli tarkoitettukin. 

No, Hestonin sinappijäätelöön asti en ole vielä päässyt, mutta sen verran on jäätelöitä kokeiltu, että tiedän jo keittiössäni seisovan laitteen olevan varsin pätevä vempele. Ei minulla tosin asiasta ollut epilystäkään sillä kun V jotain isompaa hankkii, sitä edeltää yleensä huolellinen selvitys laitteen plussista ja miinuksista. Gelatiera Gaggia oli saanut netistä löytyneissä arvosteluissa kuluttajalaitteiden parhaat arvostelut. Olennaista kuulemma on, että siinä on erittäin tehokas jäähdytyselementti eikä se silti ole kooltaan mitenkään valtava. Ja sellaisen V oli sitten meille klikkaillut :) 

jäätelökone
Jäätelökone oli kohtuullisemman kokoinen kuin kuvittelin. 
Ja hyvää jäätelöä se laite tekee; ainakin minusta lopputulos on ihan upean samettinen niin sorbetissa kuin jäätelössäkin. Yhdestäkään yritteestä ei ole tullut rakeista. Ja oliko se sitten hyvän ohjeen vai koneen vai kummankin ansiota niin hyvyydestä kyllä kertoo jälkiruoka-astioiden suhteellinen ilmestymisnopeuskin kun kysyin viikonloppuna illallisvierailta haluaako joku kenties lisää jälkkärijäätelöä? Sain salamannopeasti oman kipponi viereen neljä muuta;) 

vanilja, puntari, jäätelö
Vaniljatankoja kuluu useampi. 

Jätski mitä tällä kertaa koeponnistin oli Hestonin makeita; vanilja-kanelijäätelöä. Ja kyllä se oli varmaan paras jäde, jota olen tähän asti tehnyt. Maku on ihanan tuoreen vaniljainen ja kaneli korostaa vaniljaisuutta. Ohjeessa vaniljaa laitetaan ihan käsittämätön määrä - peräti 6 kokonaista tankoa reippaaseen litraan nestettä. Kun olin riipinyt 4 tankoa kattilaan tuumasin että jo nyt sitä vaniljaa näyttää olevan aika hurjasti. En laittanut enempää ja minusta se riitti hyvin. Ja vaikka vähensin vaniljaa, ei tällä ohjeella silti kilpailla hinnassa Valion kanssa;) Mutta sanoisin, että makupuolella kyllä ollaan voitolla!

vaniljajäätelö
Jäätelöpohja kuumennetaan, jäähdytetään ja jätetään maustumaan n. pariksi tunniksi jääkaappiin. 

Heston puhuu jäätelön tekemisestä kirjassaan valtavalla palolla - tarjolla on hyviä vinkkejä jotka tuntuvat ihan mahdollisilta soveltaa kotona. Ja sitten tietysti Heston kertoo, että kuivajäällä saa ihan uskomattomia sorbetteja aikaan ;) Nii just - sellastahan jokaisella nyt on aina saatavilla. ;) Mutta niistä kotikokille sopivista vihjeistä nyt muistuu tässä mieleen se, että jäätelön rakennetta voi parantaa lisäämällä maitoproteiinin määrää seoksessa. Proteiinin lisääminen siis tapahtuu maitojauheella, koska se on käytännössä sitä itseään ja siinä on hyvin vähän rasvaa. Kermassa on myös paljon proteiinia, mutta pelkän kerman käyttö tekee jäätelöstä helposti liian täyteläistä ja liian suuri rasvan määrä turruttaa makuaistin. Tulkitsin siis Hestonin selityksestä että liian rasvaisella seoksella jäätelön mausta ei tule raikas. Toinen juttu on sokerin käyttö: tietty määrä sokeria tarvitaan, jotta jäätelöstä tulee sopivan makeaa ja yleensä jäädytettävään seokseen kannattaa laittaa "vähän liikaa" sokeria, koska kylmä vähentää aistittua makeutta. Mutta oikea määrä sokeria on muutenkin tarpeellinen; sokeri kun tekee jätskiin myös rakennetta, ei pelkästään makua. Myös suolaisten jäätelöiden ohjeissa näyttää siis olevan vähän sokeria.

Ohjeessa neuvotaan jäähdyttämään kiehautettu massa jääkylvyssä, mutta minä vaan nostin kattilan kannen kanssa ulos kun pakkasta oli 15 astetta. Sekoittelin sitä vähän silloin tällöin ja kun seos oli kylmää, siirsin sen jääkaapiin jottei se jäädy ennen aikojaan. Toinen missä vähän oikaisin oli, että jäätelö olisi pitänyt ottaa jätskikoneesta jäädyttyään (kirjan mukaan n. 20 min kuluttua kun sekoitin ei enää pyöri)erilliseen kulhoon. Siellä sitä vatkataan käsivatkaimella 10 sekuntia ja sitten massa jäädytetään koneessa uudelleen n. 10 min. Tämä vatkainkäsittely kuulemma parantaisi jäätelön rakennetta kuluttajalaitteilla, joissa jäätyminen kestää semmoisen puoli tuntia.

Tuo meidän Gaggia kyllä suoriutuu jätskiannoksesta n. 15 minuutissa ja rakenne on minusta ihan hyvää sellaisenaan. Niinpä en lähtenyt tekemään mitään ylimääräistä käsivatkaintemppua enkä edes antanut jätskin kovettua lopuksi tuntia pakkasessa vaan näytöstyyliin kauhoin jäden suoraan kulhosta tarjoilulautasille. ;) Osittain tämä tietysti johtui siitä, etten ollut ehtinyt tehdä jätskiä etukäteen valmiiksi ja se ei ehtinyt mihinkään pakastimeen enää. :) Mutta kirjoittelin tämän nyt tähän vinkiksi jos sinulla on jäätelökone joka on suht hidas ja etenkin jos et ole ollut tyytyväinen jätskkin tasaisuuteen ja kuohkeuteen niin tuota Hestonin temppua kannattaa kokeilla.

Ja nyt, pidemmittä puheitta: tähän asti suurin jätskihitti uudella koneellamme eli Hestonin kaneli-vaniljajäätelö!

vanilja-kanelijäätelö

Vanilja-kanelijäätelö (6-8:lle)

6 vaniljatankoa, halkaistuna (minä laitoin 4 ja minusta se riitti hyvin)
360g täysmaitoa
200g puhdistamatonta ruokosokeria
35g maitojauhetta (ohjeessa lukee semi-skimmed, minä laitoin rasvatonta)
840g vispikermaa (laitoin kuohukermaa)
2 espressopapua
1 iso kanelitanko

Raavi vaniljahippuset halkaistuista tangoista ja laita hiput ja tyhjät kuoret maidon kanssa kattilaan.

Lisää sokeri ja maitojauhe ja kuumenna sekoittaen koko ajan kunnes maitojauhe on liuennut seokseen.

Lisää kerma, espressopavut ja kanelitanko. Kuumenna välillä sekoittaen kunnes seos on kiehuvaa.

Kun jäätelömassa on kiehunut voit kaataa sen kannelliseen astiaan, jäähdyttää sen nopeasti jääkylvyssä ja jättää maustumaan jääkaappiin pariksi tunniksi.

Laita jäätelökone päälle hyvissä ajoin ennen jätskin teon aloittamista. Heston sanoo, että on ihan äärimmäisen tärkeää saada kulho erittäin kylmäksi ennen jätskimassan kaatamista laitteeseen. Ohje sanoo, että laita kone päälle 20 min ennen aloittamista. (meidän laite oli ihan jäässä kyllä paljon ennen tuotakin)

Valuta jätskimassa siivilän läpi sekoitellen massaa siivilässä. Sekoittamalla saat varmistettua että kaikki ihanat vaniljahiput pääsevät siivilän läpi jätskiin asti.

Kaada jäätelömassa käynnissä olevaan koneeseen ja n. reippaan 20 min päästä kun kone ei enää jaksa pyörittää massaa, ota massa kulhoon ja vatkaa sitä käsivatkaimella 10 sekuntia. Laita sitten massa takaisin jäätelökoneeseen ja anna jäätyä uudelleen. Tähän menee nyt vähemmän aikaa, ehkä n. 10 min.

Lopuksi laita jäätelö kannelliseen pakastusastiaan ja jäädytä ainakin 1h ennen tarjoilua.


19 kommenttia:

Aron Koominen kirjoitti...

Oivoi. Kateudesta vihreänä tekstiä luin. Tuollainen kompressorilla varustettu jätskikone olisi kyllä superkiva. Vaan kun jo on semmoinen perinteinen ja kuulemma keittiövimpaimia on tarpeeksi. Todella hienon synttärilahjan sait kyllä.

Tavallisia makeita jäätelöitä on tullut tehtyä enemmän ja vähemmän, mutta suolaisia en ole vielä päässyt kokeilemaan, koska ohjeita ei oikein löydy mistään. Sinappijäätelöä olen joskus maistanut Postresissa alkuruoan osana ja se oli kyllä superhyvää.

Nelle kirjoitti...

Aaron: nojoo, mäkin olin varautunut johonkin kirjaan tms... Mutta oon ollut niin huono lukemaan kirjoja viime aikoina, että V varmaan aatteli tämän olevan käytännöllisempi. Kuten onkin;)

Tuossa kirjassa on pari suolaista jätskiä joista ainakin toinen (sinappijätski) näyttää suht helpolta toteuttaa. Varmaan tulee kokeiltua, joten laitan sitten raporttia kun pääsen siihen asti.

Jos jostain saa sitä hiilihappojäätä, niin se kuulemma on ihan ensiluokkaista jätskin tekoon - tosin ei hajuakaan mistä sitä hankitaan ja mitä se maksaa. Mutta se ei ainakaan jää jalkoihin pyörimään! ;)

Tuplaespresso kirjoitti...

Ihana lahja :) Täysin tarpeeton, mutta ah, kuitenkin niin käyttökelpoinen. Joskus kauan sitten voitin Annan jälkiruokakilpailusta (80-90-jotain?) jäätelökoneen ja se on ollut tasaisin väliajoin käytössä kaikki nämä vuodet. Philips duo, vajaan litran kulhot, nyt jo ehkä vähän wanhanaikainen, mutta silloin ihan huippuvekotin. Viime kesän jäätelömaut meillä olivat mansikka-basilika ja omena-vuohenjuusto. Pitääkin kai taas kaivaa se esiin komeron ylähyllyltä ja kehitellä jotain talvimakuja.

Yaelian kirjoitti...

ONnea upean jäätelökoneen johdosta;upea lahja! Täällä sinnitellään vielä 16v. vanhalla Phillipsin jätskikoneella,joka kyllä vieläkin jaksaa tehdä ihan kivoja jätskejä,mutta välillä haaveilen tuollaisesta paremmasta.
Yleensä kyllä teen vain maidottomia jätskejä,mutta tuo Hestonin jäde kuulostaa hyvältä!

Campasimpukka kirjoitti...

Ihana lahja! Tuollaista olen himoinnut pitkään, mutta toistaiseksi vielä vastustanut kiusausta ja tuo kokeilemasi jäätelö kuulostaa mahtavalta, minä en tykkää roskajäätelöistä (esim pähkinärouheesta jätskin seassa), mutta kaneli ja vanilja, ne ovat varmasti hyvää jäätelössä.

Minna kirjoitti...

Ihana lahja. Vähän samoilla aatoksilla on meillä menty. Ehkä pitäisi näyttää tämä postauksesi miehelle tai jättää "vahingossa" ;) löydettävksi. Jos minä sitten kesäkuussa yllättyisin iloisesti :).

Minna Vuo-Cho kirjoitti...

Oi ei , minä olen tuollaista konetta himoinnut jo monta vuotta - ihan kateudesta vihreänä täällä ! Tai onhan minulla sellainen pakkasessa jäädytettävä, mutta ei se ole sama juttu :-)

Anna kirjoitti...

Voi apua tämä vain pahensi mun jo nyt ihan hirveetä jätskikonekuumetta!

Aila kirjoitti...

Hiilihappojäätä voi kysellä esim. täältä: http://www.aga.fi/international/web/lg/fi/like35agafi.nsf/docbyalias/nav_leisure_dryice
Jos on saatavilla glukoosia, sillä saa entisestään parannettua jäätelön rakennetta. Pieni määrä liivatetta estäisi jäätelön nopean vetistymisen lautasella. Ja glyseroli (varsin luontainen lisäaine) estää jäätymistä änkkäjäähän (varsinkin maitojäätelöt), että vielä seuraavanakin päivänä ilman lusikan vääntöä saa rasiasta herkkua. (kaikilla ne ei tietysti säily niin pitkään)
Onko tuo tilattu suoraan Italiasta, kun sivu on uk? Mikä on parempaa kuin Hobby Hallin värkissä?

Tuplaespresso kirjoitti...

@Aila
Onko jostain Suomesta saatavana glukoosisiirappia vai käykö ihan tavallinen jauhemainen glukoosi?

Komppaan tuota liivatteen käyttöä. Se todella estää jäätelön sulamisen liian nopeasti.

Nelle kirjoitti...

Tuplaespresso: ehdottomasti! Ihan älyttömän hauska vempele:) Ja kesällä varmasti tuhoisa tällaiselle jätskifriikille....

Yaelian: tämä on mun ensimmäiseni nyt ja toivotaan, että 16 vuoden päästä voin sanoa samaa kuin sinä nyt ! :) Välillä tuntuu että ennen tekivät kestävämpiä laitteita.

Campasimpukka: no eikö <3 Olin ihan otettu moisesta muistamisesta :) JA kyllä, se oli tosi hyvää vaikka mä tykkään kyllä muutamasta roskajätskistäkin - semmoisista missä on selkeitä, isoja roskia. :)

Minna: suosittelen kovasti - semmoinen vahinko voisi käydä kenelle vaan! :) Ja monesti miehet ei vaan oikeasti tiedä mitä ostaa vaimolle - kuvittelevat vielä vaimon loukkaantuvan tämmöisestä keittiökoneesta.... Että pieni vinkkauskaan tuskin haittaa... :)

Minna Vuo-Cho: no mä en ollut uskaltanut ees oikein katella mikä olis hyvä kun se olis tuntunut jo askeleelta siihen suuntaan että hankin semmosen :) Mutta oli tosi kivaa, että raks tällä tavalla riehaantui :)

Anna: Voieivoieivoiei!:) Mutta tämä vehje ainakin tuntuu hyvältä, jos semmoinen on nyt pakko saada... :)

V kirjoitti...

Aila, tilasin tuon Italiasta joo mutta en tuosta Nellen laittamasta URLista. Hinta oli ennen joulua aika hyvä, tarjouksessa tuon hinta alkoi kakkosella.

Laitteen valintaa sääteli ominaisuuksien ja hinnan lisäksi saatavuus ja toimitusaika joten tuohon päädyin ;) Ja tingin vielä DHL toimituksen kaupan päälle että varmasti ehti.

Tuo DeLonghi on ilmeisesti myös ihan toimiva peli. Aika pitkälti nuo ovat toistensa kopioita tuossa kuluttajamallien alkupäässä. Siellä tonnin hintaluokassa tulee sitten jo Eroja.. ja paljon jäätelöä.

Nelle kirjoitti...

Aila: Kiitos vinkeistä! :) Meillä tosin taidetaan kuulua juuri siihen ryhmään, joilla jätskiä ei kauheasti yli jää... ;) Mutta hauska kuulla että tuollaista kuivajäätäkin voisi saada kuluttajakäyttöön :) V vastasikin noihin muihin jo - mä kun vaan adoptoin tämän meille ilmestyneen laitteen :)

Aila kirjoitti...

Kiitos V ja Nelle! Jäätelökonekuume kasvaa, eikä se ole turhake! Vanhan Philipsin voi laittaa aina kiertoon :).
Harmi vaan kun DeLonghinkin hinta ehti nousta.
Ja Paco Jet kun olisi, niin vetäisi vaan jäätyneen massan kuohkeaksi...Maksaa varmasti mansikoita.

Aila kirjoitti...

Pitäisi olla siirappina. Leivontatarvikenettikaupoista voi löytyä sekä koti- että ulkomailta. Jos pääsee johonkin tukkutilaukseen, niin saisi tietysti isompia määriä ja halvemalla.

Nelle kirjoitti...

Aila: HYSS! ;) Ei saa puhua pakojeteistä V:n kuullen! ;) Just taannoin luettiin sitä modernist cuisinea ja mies huokaili niiden Laitteiden (tm) äärellä:) Saa pian päähänsä että hänen pitää saada synttärilahjaksi semmonen. ;D

Krisu kirjoitti...

Myöhästyneet onnittelut syntymäpäivän ja jätskikoneen johdosta! Mulla on Ariete-merkkinen gelatiera ollut jo muutaman vuoden. En luopuisi siitä! Jouluna meillä oli jälkkärinä piparijädeä ja kesän ehdoton hitti mm mansikkasalaatinkastikkeena on basilikajäde. Mulla on jossain se ohjekin, ootas...

Krisu kirjoitti...

Tässä:
http://krisuh.wordpress.com/2010/07/13/jaatelon-juhlaa/

Nelle kirjoitti...

Krisu: Ihanaa, kiitos hurjasti ohjeesta - näyttää törkeän hyvälle :) Ja mulla on semmoista vuosikertabalsamicoakin - sillä jälkkäriversiolla vois ilahduttaa joskus anoppia ;) Hitsi, on upeeta kun ei tartte aina jätskiohjeen miettiessään aatella että no, ei koske mua... :)